Sitä ihtiään

...moista perinnemuonaa. Häpeä MTV3!

...suomalaisista perinneruoista.

Mielestäni on ala-arvoista, ja tunnetulta kokilta käsittämätöntä käytöstä mennä haukkumaan ruokia, joiden makuun tutustuu ensimmäistä kertaa. En minäkään ensimaistamalla pitänyt esim. homejuustoista, oliiveista, etanoista, kielestä, hevosesta tai aivoista, mutta tiedän, että niistä kaikista saa aikaan mainioita aterioita, kun ne kokkaa oikein.

En tietenkään pidä huonosti valmistetusta ruoasta, mutta olen sitä mieltä, että kaikista mahdollisista raaka-aineista on mahdollista tehdä hyvää ruokaa.

kaikista edellämainituista... kirjoitti:

...suomalaisista perinneruoista.

Mielestäni on ala-arvoista, ja tunnetulta kokilta käsittämätöntä käytöstä mennä haukkumaan ruokia, joiden makuun tutustuu ensimmäistä kertaa. En minäkään ensimaistamalla pitänyt esim. homejuustoista, oliiveista, etanoista, kielestä, hevosesta tai aivoista, mutta tiedän, että niistä kaikista saa aikaan mainioita aterioita, kun ne kokkaa oikein.

En tietenkään pidä huonosti valmistetusta ruoasta, mutta olen sitä mieltä, että kaikista mahdollisista raaka-aineista on mahdollista tehdä hyvää ruokaa.

Lue lisää

Kyllä MTV3:n olisi pitänyt tuntea Ramseynsa sen verran hyvin, että ei olisi lähtenyt pelaamaan tuollaista peliä. Vastaus oli sellainen kuin MTV3 odotti saavansa.

Ei ole vastaajan vika, jos vastaus ei miellytä. Vika on kysyjällä kun kysyy tyhmiä.

Olen samaa mieltä vanhan kokin kanssa siitä, että kaikesta päätellen ko. tarvikkeet olivat vielä kehnoimmasta päästä teollisia tuotteita - parempiakin olisi ollut saatavilla. Ja omista perinneruoistamme olisi löytynyt kyllä näiden kliseiden lisäksi arvokkaampaakin tarjottavaa - kuten vaikka sitä särää ja juureksia.

Vierailin kerran Obauerin veljesten Gault Millau-palkitussa ravintolassa Itävallan Werfenissä ja pytäessäni allekirjoitusta Karl Obauerin kokkikirjaan hän maninitsi, että ovat tarjonneet ravintolassaan samanlaisia pieniä piiraita kuin meillä ovat karjalanpiirakat. Sanoi, että hän on vähän muunnellut reseptiä - piirakka vaatii hänen mielestään kunnon uunin ja korkeahkon lämpötilan. Näinhän se ennen taisikin olla - saadaanko nykyuuneilla kotona enää 300 astetta uuniin?

"Kaikista mahdollisista raaka-aineista on mahdollista tehdä hyvää ruokaa", kun niitä yhdistelee oikein - aivan oikein sanottu, sinänsä.

kaikista edellämainituista... kirjoitti:

...suomalaisista perinneruoista.

Mielestäni on ala-arvoista, ja tunnetulta kokilta käsittämätöntä käytöstä mennä haukkumaan ruokia, joiden makuun tutustuu ensimmäistä kertaa. En minäkään ensimaistamalla pitänyt esim. homejuustoista, oliiveista, etanoista, kielestä, hevosesta tai aivoista, mutta tiedän, että niistä kaikista saa aikaan mainioita aterioita, kun ne kokkaa oikein.

En tietenkään pidä huonosti valmistetusta ruoasta, mutta olen sitä mieltä, että kaikista mahdollisista raaka-aineista on mahdollista tehdä hyvää ruokaa.

Lue lisää

Juuremme ruotsalaisten ja venäläisten sivistymättöminä piikoina ja renkeinä ovat varmaan vaikuttaneet siihen, että ruokakulttuurimme ja juhlapöytienkin antimet ovat varsin vaatimattomia. Mihin tahansa voi tottua ja mieltyä, mutta suomalaiset ruuat eivät ole ruokataiteen gourmetluomuksia, eivätkä useimmat edes vakaalaatuista käyttödesigniä. Toki historiaa voi kunnioittaa, mutta perinteisen suomalaisen juhlapöydän antimet ovat huomattavasti parempia lukuelämyksinä kuin suuhun pantuna.

On ihan turha kiukutella sitä tosiasiaa vastaan, että suomalaisilla ei ole kummoista ruokakultuuria. Kaiken maailman hampurilaiset yms menevät kansaan kuin häkä, kun ihmisillä ei ole kokemusta ja elämyksiä sen paremmasta. Elinolosuhteemme ja tietämyksemme ovat kehittyneet, miksi siis hehkutella ruuilla, joita hyvin harva suomalainekaan ihan oikeasti haluaa. Tämän päivän ruokaosaamiselle on siis olemassa tarvetta ja työsarkaa.

muotoilija kirjoitti:

Juuremme ruotsalaisten ja venäläisten sivistymättöminä piikoina ja renkeinä ovat varmaan vaikuttaneet siihen, että ruokakulttuurimme ja juhlapöytienkin antimet ovat varsin vaatimattomia. Mihin tahansa voi tottua ja mieltyä, mutta suomalaiset ruuat eivät ole ruokataiteen gourmetluomuksia, eivätkä useimmat edes vakaalaatuista käyttödesigniä. Toki historiaa voi kunnioittaa, mutta perinteisen suomalaisen juhlapöydän antimet ovat huomattavasti parempia lukuelämyksinä kuin suuhun pantuna.

On ihan turha kiukutella sitä tosiasiaa vastaan, että suomalaisilla ei ole kummoista ruokakultuuria. Kaiken maailman hampurilaiset yms menevät kansaan kuin häkä, kun ihmisillä ei ole kokemusta ja elämyksiä sen paremmasta. Elinolosuhteemme ja tietämyksemme ovat kehittyneet, miksi siis hehkutella ruuilla, joita hyvin harva suomalainekaan ihan oikeasti haluaa. Tämän päivän ruokaosaamiselle on siis olemassa tarvetta ja työsarkaa.

Lue lisää

Ei Suomi mikään ruuan kehitysmaa ole, vaikka meillä turhan paljon tuontiherkkuja ja eineksiä syödäänkin. Meillä on fantastista oman meren kalaa, ihania marjoja joista monen muunmaalaiset ovat kateellisia jo jokamiehenoikeuksienkin vuoksi, poronliha on oikein valmistettuna loistoruokaa, ja viedäänhän meiltä gourmetsieniä ihan Japaniinkin asti. Turhat alemmuuskompleksit pois, kyllä meiltä löytyy!

Pitäisköhän pistää omaan blogiin (http://safkaseireeni.blogspot.com) pystyyn jonkinlainen suomalaisuusteema täksi vuodeksi?

safkaseireeni kirjoitti:

Ei Suomi mikään ruuan kehitysmaa ole, vaikka meillä turhan paljon tuontiherkkuja ja eineksiä syödäänkin. Meillä on fantastista oman meren kalaa, ihania marjoja joista monen muunmaalaiset ovat kateellisia jo jokamiehenoikeuksienkin vuoksi, poronliha on oikein valmistettuna loistoruokaa, ja viedäänhän meiltä gourmetsieniä ihan Japaniinkin asti. Turhat alemmuuskompleksit pois, kyllä meiltä löytyy!

Pitäisköhän pistää omaan blogiin (http://safkaseireeni.blogspot.com) pystyyn jonkinlainen suomalaisuusteema täksi vuodeksi?

Lue lisää

"Pitäisköhän pistää omaan blogiin (http://safkaseireeni.blogspot.com) pystyyn jonkinlainen suomalaisuusteema täksi vuodeksi? "

Ihan varmasti Suomessa osataan tehdä hyvää ja laadukastakin ruokaa. En minä sitä epäilekään. Itsekin teen terveellistä, vaihtelevaa ja maukasta ruokaa. Jostain syystä on tullut tavaksi tarjota ulkomaisille vieraille hyvätasoisen ja taidokkaasti valmistetun ruuan sijaan perinneruokia, joita esivanhempamme valmistivat niukkojen resurssiensa asettamissa rajoissa. Mielestäni suomalainen ruokakulttuuri onkin nykypäivässä ja tulevaisuudessa, ei perinteissä. Suomi on kirinyt viimeisen sadan vuoden aikana monella muullakin alalla kärkijoukkoihin, vaikka olemme olleet alkuun aina jääkaudesta alkaen monissa asioissa sivistyksen reunamaita.

Vielä 1970-luvulla oltiin yleisesti sitä mieltä, että soosi ja peruna ja munamaidolla liimatut makaroonit yms ovat ns. kunnon ruokaa, jollaisen varaan esimerkiksi koti- ja kouluateriat rakennettiin. Suuri osa suomalaisita on kasvanut sellaisessa ruokakulttuurissa, ja moni edelleenkin ylläpitää sitä infantiililla ajatuksella, että äidin ruoka oli sitä oikeata ruokaa. Olen huomannut, että monet naiset tullessaan äideiksi palaavat takaisin lapsuutensa ruokakulttuuriin, vaikka olisivat jo ehtineet omaksua uudenlaisia virikkeitä ja ruokailutottumuksia.

"Turhat alemmuuskompleksit pois, kyllä meiltä löytyy!"

En koe ruokakritiikkiä millään lailla loukkaavaksi, koska se ei kohdistu minuun. Olen tehnyt pesäeron perinnemössöihin jo vuosikymmeniä sitten. Silti hyvin monet tuttavat ja sukulaiset (siis melkein kaikki yli 40 vuotiaat) tuntuvat vetävän tyytyväisinä vuodesta toiseen makaroonilootaa, pyttipannua, makkarasoppaa ja jouluisin limalaatikoita innostumatta mistään hampurilaista paremmasta uudesta. Itse asiassa minua aina vähän naurattaa, kun ruokakriitikot ravistelevat.

muotoilija kirjoitti:

Juuremme ruotsalaisten ja venäläisten sivistymättöminä piikoina ja renkeinä ovat varmaan vaikuttaneet siihen, että ruokakulttuurimme ja juhlapöytienkin antimet ovat varsin vaatimattomia. Mihin tahansa voi tottua ja mieltyä, mutta suomalaiset ruuat eivät ole ruokataiteen gourmetluomuksia, eivätkä useimmat edes vakaalaatuista käyttödesigniä. Toki historiaa voi kunnioittaa, mutta perinteisen suomalaisen juhlapöydän antimet ovat huomattavasti parempia lukuelämyksinä kuin suuhun pantuna.

On ihan turha kiukutella sitä tosiasiaa vastaan, että suomalaisilla ei ole kummoista ruokakultuuria. Kaiken maailman hampurilaiset yms menevät kansaan kuin häkä, kun ihmisillä ei ole kokemusta ja elämyksiä sen paremmasta. Elinolosuhteemme ja tietämyksemme ovat kehittyneet, miksi siis hehkutella ruuilla, joita hyvin harva suomalainekaan ihan oikeasti haluaa. Tämän päivän ruokaosaamiselle on siis olemassa tarvetta ja työsarkaa.

Lue lisää

Olen joskus sanonut, että meillä ja englantilaisilla on se yhteinen piirre, että teemme hienoista raaka-aineista, jollei nyt huonoa, niin ainakin vain keskinkertaista ruokaa. Emme anna omille raaka-aineillemme taidoillamme arvoa. Etsimme arkiruokaamme varsinkin tällä hetkellä sen helpoimman tien: fast foodin, einekset ja purkkiruoan. Uskomme kauppojen trendianalyyseihin ja otamme kaupan hyllystä sen lähimmän tai halvimman, helpoimman.

Meidänkin ruokakulttuurimme voidaan jakaa kolmeen osaan: perinneruokiin, arkiruokiin ja ravintoloiten fine diningiin. Fine diningiin en puutu - se on asia erikseen ja voi tällä hetkellä onneksi parasta kauttaan aikoihin, jos koskaan.

Perinneruoat ovat sitä, mitä ovat - perinnettä. Isoäidinkeittiö on kadonnut jo aikoja sitten, on vain harvoja ravintoloita, joissa tarjotaan enää perinneruokia perinteisimmillään. Rössypottu tulee jäämään oululaiseksi erikoisuudeksi siinä kuin rönttönen Kainuuseen. Niitä tullaan vielä onneksi syömään paikallisina sesonkierikoisuuksina - osin hampaat irvessä talvisotaa muistellen tai nälkävuodet ja kapinanajat mielessä, kansallispuvut päällä pitäjänjuhlilla. Joskus ne ovat hyvää purtavaa - harvemmin kuitenkin ja yleensä siivittävät vain muistoja: "huomattavasti parempia lukuelämyksinä kuin suuhun pantuna", kuten yo. kirjoittaja osuvasti sanoo.

Laskin eräästä luettelosta, johon oli kirjattu ylös 63 eri perinneruokaa dokumentoituina teko-ohjeineen, tuntevani peräti 25 ruokaa myös maultaan. Ja uskoisin olevani ehkä vähän keskivertotallaajaa kiinnostuneempi näistä suomenkansan eväistä ja niiden tekotavoista. Näistä ruoista olin todellakin pitänyt ehkä puolesta - ja itsekin niitä valmistanut. Kunnollista pitopöytää ilman pastasalaattia tai anjovissilakoita ei enää tapaa. Mihin on kadonnut pitokokkien taito - tai itseluottamus?

Että se siitä!

Se, mikä huolestuttakin on suomalainen arkiruoka, sen tekotaito ja tahto tehdä siitä hyvää. Ja sehän lähtee tietysti ruokateollisuudesta, jolla saisi olla paljon suurempi vastuu ja tahto edistää arkiruoan valmistusta. Siihen ei todellakaan riitä reseptivihkonen hyllyn kupeessa vaan kaupan henkilökunnan ammattitaito myydä ja tuoda tuotteensa esille. Samoin alkutuotannon rehellisyys, kunnianhimo ja läpinkyvyys tuotannossaan ja tekemisissään.

Se lähtee kouluista ja kodeista, joissa nähdään vaivaa tehdä ruokaa perikunnalle ja opastaa ja innostaa ruoanlaittoon. Se lähtee traditioiden noudattamisesta, sesongeista, lähiruoan arvostuksesta. Ruoallemme tyypillinen tuoreus ja sesonginomaisuus on poistumassa - globalisaatio ajaa meitä yhä enemmän keskivertoeurooppalaisen suuntaan unohtaen, että jokaisen eurooppalaisen maan voima on sen erilaisuudessa - ei samankaltaisuudessa. Kun tavaraa on tarjolla läpi vuoden häviää jotenkin arviointikyky laadustakin sekä ostajalta, että tuottajalta. Tärkeintä olisi hinta-laatu-suhde; se mitä rahallaan saa, ei edes se, että saa.

Päivän vanha silakka ei ole tuore, kolme päivää pellosta pois ollut peruna ei ole enää uutta perunaa, varhaisperunaa kylläkin, mutta paras puhti jo kaikonnut, kolmijalkaisten sikojen liha ei taatusti maistu hyvältä, broileri ei ole kanaa eikä se punainen liemi sellofaanissa marinadia. Ei kannata uskoa kun meille uskotellaan. Itse tekemällä oppii ja tietää, mitä saa - ja arvostaa tekemäänsä.

Olisi hienoa, jos perinneruoka ja arkiruoka lähenisivät toisiaan kuten ns. suurissa ruokamaissa on vielä asianlaita, mutta en usko siihen enää. Mutta löytyyhän sieltä toki helmiä vielä paljonkin, joita osataan jotenkin valmistaa ja valmistetaankin. Nyt tulisi vain säilyttää nämä helmet, valmistaa niitä eikä tarjota klimppisoppaa tahi nyrkkirieskaa ratkaisuksi.

Kuljettaa herra Ramsay jonnekin karjalan puoleen ja syöttää hänelle jonkun vielä elävän pitokokin tekemiä liharuokia, esim särää tai karjalanpaistia.
Pelkäämpä muiden tavoin, että toimittaja tuputti kokille einespiirakoita ja mämmikin taisi olla Vaasan leivän.
Ramsayn touhuja seuranneena, en panisi niin suurta painoa hänen sanomisilleen, se kun nyt on vain hänen tyylinsä.

vanha kokki kirjoitti:

Kuljettaa herra Ramsay jonnekin karjalan puoleen ja syöttää hänelle jonkun vielä elävän pitokokin tekemiä liharuokia, esim särää tai karjalanpaistia.
Pelkäämpä muiden tavoin, että toimittaja tuputti kokille einespiirakoita ja mämmikin taisi olla Vaasan leivän.
Ramsayn touhuja seuranneena, en panisi niin suurta painoa hänen sanomisilleen, se kun nyt on vain hänen tyylinsä.

Lue lisää

Nehän oli valmisruokia mitä Ramsaylle syötettiin...

eineskarjalanpiirakat OVAT ihan kamalia.