HS: älykkyys 1

.
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?messageID=1468948�
.

.
Alun perin lakimies ja itseoppinut psykologi Alfred Binet (1857–1911) ja hänen työtoverinsa psykiatri Théodore Simon (1872-1961) kehittivät Ranskan opetusministeriön toimeksiannosta ensimmäisen älykkyystestistön erottelemaan subnomaaleja esikouluikäisiä normaaleista (S–B I vuonna 1905: "Methodes nouvelles pour le diagnostic du niveau intellectuel des anomaux"). Tilanne alkoi muuttua, kun Stanfordin professori Lewis Terman (1871–1956) standardoi S–B -testistön Yhdysvaltoihin vuonna 1916 (Standord–Binet I): Otettiin käyttöön ÄO:n käsite, ja vähitellen alettiin luokitella koko väestöä "älykkyyslohkoihin". Terman oli myös neroista kiinnostunut eugenikko, joka uskoi ÄO:n melko suoraan geneettiseen periytymiseen. Täten älykkyystestit muodostuivat myös poliittisen vallan ja rodunjalostuksen välineiksi. Tutkittaessa maahanmuuttajia 1900-luvun alussa (Rhone Island) oli heikkolahjaisiksi saatujen osuus oli tuntuva, koska ei ymmärretty sitä, että testin suora käännös ei soveltunut vieraskielisille.

Binet ei elänyt riittävän kauan, jotta hän olisi nähnyt, kuinka hänen testeilleen kävi. On arveltu, ettei hän olisi ollut kehityksestä mielissään, koska alkuperäinen tarkoitus oli toimia heikkojen hyväksi eikä heitä vastaan.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Alun perin lakimies ja itseoppinut psykologi Alfred Binet (1857–1911) ja hänen työtoverinsa psykiatri Théodore Simon (1872-1961) kehittivät Ranskan opetusministeriön toimeksiannosta ensimmäisen älykkyystestistön erottelemaan subnomaaleja esikouluikäisiä normaaleista (S–B I vuonna 1905: "Methodes nouvelles pour le diagnostic du niveau intellectuel des anomaux"). Tilanne alkoi muuttua, kun Stanfordin professori Lewis Terman (1871–1956) standardoi S–B -testistön Yhdysvaltoihin vuonna 1916 (Standord–Binet I): Otettiin käyttöön ÄO:n käsite, ja vähitellen alettiin luokitella koko väestöä "älykkyyslohkoihin". Terman oli myös neroista kiinnostunut eugenikko, joka uskoi ÄO:n melko suoraan geneettiseen periytymiseen. Täten älykkyystestit muodostuivat myös poliittisen vallan ja rodunjalostuksen välineiksi. Tutkittaessa maahanmuuttajia 1900-luvun alussa (Rhone Island) oli heikkolahjaisiksi saatujen osuus oli tuntuva, koska ei ymmärretty sitä, että testin suora käännös ei soveltunut vieraskielisille.

Binet ei elänyt riittävän kauan, jotta hän olisi nähnyt, kuinka hänen testeilleen kävi. On arveltu, ettei hän olisi ollut kehityksestä mielissään, koska alkuperäinen tarkoitus oli toimia heikkojen hyväksi eikä heitä vastaan.
.

.
Nevalaiselle:

HS - MIELIPIDE - LYHYESTI 1.11.2007 (C1)
Älykkyystestin tarkoitus oli alue perin toinen

Kirjoitus on hieman pitempänä yllä.
.