Avaruusaseman hemmothan on siis vapaassa pudotuksessa maahan. Millonka tuo vapaa pudotus sitten loppuu maahan, elikkä esim kuinka lähelle kuuta pitää mennä, että pudotus alkaa kuuhun? Mitä jos laitetaan hemmo tasan kuun ja maapallon väliin ilman mitään vauhtia suhteessa kuuhun ja maahan ni putooko se parka sit lopulta maahan? Entä jos se laitetaan sellaseen paikkaan, että maan ja kuun vetovoimat on yhtä kovat, ni jääkö se karvaperse siihen sitten miljooniksi vuosiksi ennenkuin joku suurempi mullistus vetää sitä puoleensa?
Gravitaatiosta
David Howie
6575
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Avaruusasema ja sen hemmot ovat tavallaan jatkuvassa pudotuksessa kohti Maata. Mutta samalla he kiertävät Maata, jonka aiheuttama keskipakovoima kumoaa Maan painovoiman. Kiertoradalla ilmattomassa tyhjiössä ei ole paljoakaan kitkaa, joka hidastaisi avaruusasemaa, joten siksi tuo tasapainotila säilyy kauan. Rataa pitää korjata ajoittain hieman ohjausraketeilla.
Täydellinen painottomuus on vain avaruusaseman massakeskipisteessä. ISS on niin iso, että kauempana massakeskipisteestä vaikuttaa mikrogravitaatio, eli hyvin pieni painovoima, sijainnista riippuen joko Maan painovoiman aiheuttamana Maahan päin, tai keskipakovoiman ollessa suurempi vastakkaiseen suuntaan.
Maan ja Kuun välillä on piste, jossa molempien painovoima vaikuttaa yhtä paljon. Piste kiertää Maata, koska Kuukin kiertää Maata. Avaruusalus voi tasapainoilla hetken tuossa pisteessä ja kyseisellä kiertoradalla, mutta pitempi tasapainoilu vaatii ohjausraketteja, jotka korjaavat sijaintia jatkuvasti. Muuten alus lähtee ajautumaan jompaa kumpaa painovoimaa kohden, aivan kuten pystyyn tasapainoon nostettu tolppakin kaatuu hetken kuluttua ilman tukea.
"ovat tavallaan jatkuvassa pudotuksessa kohti Maata. Mutta samalla he kiertävät Maata, jonka aiheuttama keskipakovoima kumoaa Maan painovoiman."
Keskipako(is)voimaa ei ole olemassakaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskipakoisvoima
Suomalainen koululaitos on täysin epäonnistunut luonnontieteiden opetuksessa niin kauan kuin tuo puhe keskipakovoimasta jatkuu. Jopa autokouluoppikirjat meuhkaavat sellaisesta, vaikka kyse on vain yksinkertaisesta jatkuvuuden laista.
Yritin selvittää melko monimutkaista asiaa ilmeisen tietämättömälle maallikolle mahdollisimman kansantajuisesti. Ainakin minun nuoruudessani jokaiselle moottorinrassaajapojalle "keskipakokytkin" oli paljon ymmärrettävämpi ilmaisu kuin joku "jatkuvuudenlainkytkin". Sama juttu karusellin kanssa.
komentinjättäjä on tietysti oikeassa mutta
takertuu lillukanvarteen.
Puhutaanhan painovoimastakin faktana vaikka jo
Einstein todisti että kyseessä on itseasiassa
käyristymä avaruuden rakenteessa.
Avaruusaluksen liiikerataa saadaan muutettua vain yhdellä tavalla. Energiaa pitää saada avautumaan/räjähtämään enemmän toiselle sivulle, jolloin alus vänkää toiseen suuntaan.
Entäpä jos Einstein olisi ennustanut että valo taipuu paineen vaihtelun takia?
Paineen vaihtelun takia, joka perustuu siihen että kaikki muu kuin tila laajenee eli räjähtää koko ajan kolmiulotteisesti.
Fotonitkin laajenevat ja avautuvat energia-aaltoja. Ne tönivät avautuvilla energia-aalloillaan toisiaan pois päin toisistaan.Tähdistä ulos tulevat fotonit ovat massiivisempia kuin vanhat toisten tähtien fotonit.
Mitä massiivisempi ja tiheämpi fotoni, sitä vähemmän ulkopintaa. Sitä hitaammin fotoni laajenee ja sitä hitaammin se myös avautuu energia-aaltoja. Mitä massiivisempi, sitä hitaampi aika.
Auringosta avautuvat fotonit eivät vuorovaikuta vanhojen fotonien kanssa. Sen takia ne eivät töni vanhoja fotoneita pois päin Auringosta.
Aurinkoa kohti tulee paljon toisten tähtien vanhoja fotoneja. Ne laajenevat ja avautuvat energia-aaltoja joilla ne saavat Auringon ohi menevät vanhat fotonit räjähtämään enemmän energiaansa pois päin Auringosta.
Näin valo taipuu paineen vaihtelun takia. Ei sen takia että Aurinko kaareuttaisi jotenkin ihmeellisesti tilaa.
Avaruusalus on samaa energiaa kuin fotonit ja molempien liikerata kääntyy tai saadaan kääntymään samasta syystä.
Ollessamme Maapallon pinnalla. Meidän on paljon vaikeampaa ja hitaampaa nostella raskaita ammuksia kuin kevyitä ammuksi.
Ajatellaan tykit joihin nostellaan ammuksia. Kevyitä nostelee nopeammin ja niimpä niitä saa lähtemään nopeammin. Nyt Maapallosta pois päin saadaan ammuttua tiheämmin näitä keveitä ammuksia.
Kun taas raskaita ammuksia saadaan ammuttua hitaammin.
Kun ajatellaan ajatustani ja sitä miten ammuttavat ammukset alkavat räjähtämään energiaansa liikerataan nähden taakse päin, niin raskaiden ammusten liike kiihtyy hitaammin, samalla kun ammukset räjähtävät energiaansa liikerataan nähden taaksepäin.
Sen lisäksi ne omaavat vähemmän ulkopintaa, jolloin ne laajenevat hitaammin.
Siis hitaammin kuin vanhoista kohteista avautuvat ammukset. Vanhat kohteet kun ovat ehtineet liikkua vähän tiheässä tilassa suhteellisesti ottaen todella paljon kauemman aikaa kuin uudet kohteet.
Ja sitten kuningas rautalankaan.
Meillä on jutun isoin jutska josta lähtee liikkeelle pienempiä jutskia.
"Pienten" jutskien pinnalla on tyyppejä jotka heittelevät isoja kiviä pois päin kappaleesta jossa heittelijät seisovat. He heittelevät raskaita kiviä ja näin heittely on hidasta.
Jutun isointa jutskaa kohti tulee pienempiä jutskia, joiden pinnalla on myös kivien heitteliöitä. He heittelevät paljon kevyempiä kiviä ja näin he pystyvät heittelemään kymmeniä kiviä samaan aikaan kuin toiset tyypit saavat heitettyä yhden raskaan kiven. raskaiden kivien vauhti kiihtyy hitaammin.
Nyt nämä kappaleet joista heitellään paljon kevyitä kiviä, ohittavat jutun isoimman jutskan läheltä ja ne menevät raskaan kiven heittäjien kappaleiden välisellä alueella niin etteivät raskaat kivet osu niihin ollenkaan. Niitähän tulee harvakseltaan ja vaikka raskaat kivet omaavat paljon energiaa, ovat ne pakkautuneet pieneen tilaan.
Nyt jutun isointa jutskaa kohti tulee joka suunnasta kappaleita joista heitellään paljon kevyitä kiviä ja näin niitä on paljon tiheämmin joka alueella ja ne kaikki liikkuvat kohti jutun isointa jutskaa ja näin osa niistä osuu niihin kappaleisiin jotka ovat menossa jutun isoimman jutskan ohi.
Arvaa mitä jutun isoin jutska kuvaa?
Oleellinen lisäys tähän juttuun jossa kuvan valon tapaa taipua Auringon ohituksen yhteydessä.
Jutussa jäi toteamatta että Auringosta avautuvilla fotoneilla on energisempiä "kivien heittelijöitä".
Ne toki jaksavat vastaavasti heittää raskaampia ammuksia kuin vanhojen fotonien pinnalla olevat "heittäjät".
Oleellinen juju jutussa on siinä että aika on suhteellista. Auringosta avautuvien fotonien pinnalla oleva kello etenee hitaammin, jolloin kivien heittelijät kokisivat heittävänsä kiviä yhtä nopeasti. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole. Vanhoista fotoneista avautuu nopeammin energia-aaltoja koska niiden aika etenee nopeammin.
Näin yleisesti punasiirtyneiden fotonien pinnalla olevien havaitsijoiden mielestä saman fotoni-aallon fotonit ovat heidän mielestään yhtä kaukana suhteellisesti kuin juuri tähdestä avautuneiden fotonien pinnalla olevien havaitsijoiden mielestä heidän fotonia-allon fotonit heidän mielestään ovat.
Savorinen Jukka
:);):)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lagrangen_piste
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e0/Lagrange_points_Earth_vs_Moon.jpg/300px-Lagrange_points_Earth_vs_Moon.jpg
Etäisyyksistä:
L-1: 326 410 km maasta, 57 987 km kuusta
L-2: 448 875 km maasta, 64 475 km kuusta
L-3: 384 400 km maasta, 768 800 km kuusta
L-4: 60 astetta kuun edellä, 384 400 km maasta, 384 400 km kuusta
L-5: 60 astetta kuun jäljessä, 384 400 km maasta, 384 400 km kuusta