Minua on aina kiehtonut ajatus, että alkuihmisen aivojen kasvaessa tälle uudelle voimavaralle piti keksiä käyttöä, so ladata uudet aivosolut jollain. Tämmöistä täytettä löytyi helposti koska alkuihminen eli luonnon armoilla. Niinpä opittiin toivomaan että myrsky loppuisi, että lapsi parantuisi, että syötävää löytyisi. Luulisin että terveys ja kuolema synnyttivät poppamiesten veljeskunnan. Tästä oli enää lyhyt askel lääketieteeseen mutta myös uskontoihin. Uskonnot loivat ihmisen yläpuolelle jumalolentoja ja pappien tehtävä oli lepytellä näitä. Jumalat sijoitettiin "loogisesti" taivaaseen koska taivas oli selittämätön: aurinko kuu sateet salamat jne. Sitten syntyivät Jeesus ja Muhammed ja Buddha... and the rest is history!
Tämän johdannon jälkeen esitän kysymyksen: Voiko älykäs ihminen uskoa jumalaan?
Tämän johdannon jälkeen esitän kysymyksen: Voiko älykäs ihminen uskoa jumalaan?
Vastaukset 32
Vanhimmat
http://www.simulation-argument.com/faq.html
Olet oikeilla jäljillä. Älykäs ihminen tulee spekuloineeksi kaikenlaista, mitä tavis (jonka henkiset kyvyt eivät pysy vauhdissa mukana) pitää hulluutena ja taikauskona. Mikä on ratkaiseva ero jumaluskon ja "simulaatioargumentin" välillä? Minusta sitä ei ole olemassa, on vain nimityseroja ja vivahteita.
Ymmärsinköhän nyt oikein? "Simulaatio-argumentin" mukaan ihmiset ovat vain pelinappuloita joita jotkut (huomattavasti korkeammalla kehitystasolla olevat) olennot siirtelevät mielensä mukaan?
Jos tässä pitää eroja etsiä jumaluskon ja simulaatio-argumentin väliltä niin ensinnä tulee mieleen että jumaluskossa ihmisellä kuitenkin on oma tahto. Takuulla löytyy pitkä rivi muitakin eroja mutta jostain syysta en osaa inspiroitua tuosta simulaatio-argumentin ideasta.
Vanha hyvä sanonta.
Yhdet uskoo Jumalaan, Muhammediin, Allahiin jne.
Toiset ylimaallisiin tietokonesimulaatioihin jne.
Kolmannet jne. ties mihin,
Käsittääkseni jokainen meistä seisoo jonkun selittämättömän edessä, jonka sitten ratkaisee uskonsa mukaisesti. Puhdasta ateistia en näe mahdolliseksi.
Sinulaatio-argumenttikin on vasta alkua. Kukas sinuloijia heiluttaa ?
"..simulaatio-argumentin väliltä niin ensinnä tulee mieleen että jumaluskossa ihmisellä kuitenkin on oma tahto."
Tottakai simuloidulla ihmiselläkin on oma tahto, omasta perspektiivistään ja simuloidun maailman luonnonlaeista katsottuna. Ihan sama tilanne on ymmärtääkseni "Luojan luomillakin".
Ihan kuten Bostrom toteaa, ei hän itsekään "usko" elävänsä simulaatiossa, mutta väittää vain, että kyseessä on "ihan järjellinen, vakavasti otettava mahdollisuus". Meillä ei ole mitään mahdollisuutta (niin kauan kuin mahdollisen simulaation SysOp ei vapaaehtoisesti ilmoita asiaa meille, tai jollekin meistä) todistaa asiaa puoleen tai toiseen. Sama koskee jumaluskoakin.
Autuuttamisopit ovat sitten ihan oma asianpiirinsä.
"Kukas simuloijia heiluttaa ?"
Joko seuraavan tason SysOp, Luoja, tai joku muu vaihtoehto, joka sliippaa käsityskykymme yli. Turha ottaa voimakasta kantaa.
"The Simulation Argument is perhaps the first interesting argument for the existence of a Creator in 2000 years."
David Pearce
Se simulaatiolinkkisi oli USAsta, mistäs muualta. Olen jo vuosia ihmetellyt miten tämä "kansojen sulatusuuni" jaksaa tuottaa yhä uusia ja uusia hokkuspokkus-aatteita. Niitä lukemalla ei kukaan viisastu päinvastoin sekoaa entistä pahemmin. Tämä on minun vakaumukseni (joka puolestaan on tiedon ja uskon muodostama kokonaisuus, myönnettäköön).
Kehitys on sitä, että tiede osoittaa uskomukset oikeiksi tai vääriksi. Miten käy kehityksen jos uusia uskomuksia tursuaa jostain tuutista enemmän kuin tieteentekijät ehtivät ratkoa vanhoja? Siitä taitaa olla sanontakin: "Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata."
Siis... simulaatio-argumentti on mielestäni puhdasta taikauskoa.
Tieteessä ei koskaan uskota mihinkään, tiede ei koskaan väitä jotakin asiaa totuudeksi. Mitään ei koskaan "tieteellisesti todisteta totuudeksi". Tieteessä kehitellään "hypoteesesejä", jotka ovat varteenotettavia, lisätutkimusta ansaitsevia ajatuksia. Kun hypoteesiä tutkitaan laajemmin ja huomtaan, että se esim. antaa oikeita, havaintoja vastaavia ennusteita, hypoteesi saavuttaa teorian tason. Tämän pidemmälle tiede ei pyrikään. Mistään teoriasta ei KOSKAAN tule "lopullista totuutta", siis sellaista, jota ei tieteessä enään saisi kyseenalaistaa.
Sitten on usko. Uskoa on kahdenlaista. Typerämpi versio on jonkin seikan jääräpäinen väittäminen totuudeksi. Hienompi versio uskosta on jonkin ajatusmallin omaksuminen elämänohjeeksi, josta pitää kiinni kaikissa toimissaan ja jonka mukaan ohjaa elämäänsä, josta saa tukea ja lohdutusta, ihan käytännössä. Tämä jälkimmäinen, syvällisempi versio uskosta jättää (tieteen tapaan) avoimiksi kaikki sellaiset epävarmat seikat, joilla ei muutenkaan ole vaikutusta hänen elämäänsä kuten esim miten maailmankaikkeus on syntynyt ja onko olemassa muita maailmankaikkeuksia (ja elämmekö simulaatiossa, ja jos elämme niin onko SysOpin oikea nimi Brahman, Allah, Jehova vai Jahve).
"Simulaatio argumentti" on hypoteesi ja ainoa väite on, että argumentti on järkevä, eli ristiriidaton. Se ei siis voi olla "taikauskoa". Ainakin minä ymmärrän, että taikausko on jo lähtökohtaisesti uskoa havaintojen kanssa ristiriitaisiin väitteisiin.
Mutta minähän väitin alussa, että tavikset putoaa kärryiltä ja alkaa väittää sekavia...
Uskot vakaasti että simulaatio-argumentti on järkevä ja riidaton. Minä puolestani olen ajat sitten lakannut kinastelemasta uskovaisten kanssa. Muutenkin väitteesi tieteen ja uskon eroista ovat liian mustavalkoisia. Arvelen että olet vielä melko nuori. Mutta kyllä ikä ja kokemukset tuovat sinuunkin viisautta, uskon.
"Uskot vakaasti että simulaatio-argumentti on järkevä ja riidaton. "
Mistä niin päättelet?
turhaan jänkkäämiseen. Tule ulos kaapista ja kerro suoraan mitä mieltä itse olet!
Se, ettei uskalla kertoa mielipidettään edes anonyyminä, on osoitus pelkuruudesta. Sellainen asenne ei kehitä yksilöä ylemmälle tasolle.
-ääni sivusta-
Mielestäni päinvastoin pyrit sanomaan, että et usko mihinkään, vaan säilytät mielesi avoinna uusille hypoteeseille.
Kysyn kuitenkin kuinka vastaat esim seuraavaan kysymykseen :
Mitä oli ennen alkua ?
Yhä lähemmäksi alkuahan pääsemme (nykyisin kait 10 pot-42) eli lähestymme asymptoottisesti alkua, mutta entäs sitä ennen.
Itse en näe mielekkääksi lähteä asiaa selvittämään, vaan uskon, että olemme olemassa.
>Se, ettei uskalla kertoa mielipidettään edes anonyyminä, on osoitus pelkuruudesta.
Ei ole pakko olla omaksunut valmista mielipidettä joka asiasta. Minusta simulaatioargumentti on hyvin kiinnostava, mutta vaatii vielä lisää ymmärrystä ja käytännön kokeita. Novamente (http://www.novamente.net/) aloittaa parin vuoden sisällä kokeet, joiden tuloksena voi olla itsetietoinen simulaatiossa eläviä yksilöitä ehkä 15v kuluttua. Siinä vaiheessa voidaan verrata tilannetta meidän tilanteeseemme. Siihen asti olen vain (hyvin) kiinnostunut, ei muuta.
"Sellainen asenne ei kehitä yksilöä ylemmälle tasolle."
Minusta minä olen pistänyt itseäni n. 1000x enemmän likoon kuin kukaan puskasta huutelija, joka käyttää joka kerta eri nimimerkkiä.
"Kysyn kuitenkin kuinka vastaat esim seuraavaan kysymykseen :
Mitä oli ennen alkua ? "
Olen toistaiseksi täysin tyytyväinen siihen kosmologien konsensukseen, että aikaa ennen ajan alkua ei ole määritelty. Kysymys on asiaton. Mutta tilanne voi muuttua..
"Mitä oli ennen alkua ?"
Siis, miten tuollaisen kysymyksen voi kysyä? Sana ennen ei voi kuvata ajattomuutta. Ajan kuluminen liittyy maailmankaikkeuden laajenemisen nopeuteen, eikä ajallista kysymystä voi esittää siitä, mikä on maailmankaikkeuden ulkopuolella, sillä siellä ei ole aikaa. Kaikki, mikä siellä "oli", on edelleen.
Tietyssä mielessä aika on illuusio, sillä mikään ei muu, kuin muutos, ei muutu. Maailmankaikkeuden sisällä voimme nähdä heijastuksia sen ulkopuolisesta, mikä ei muutu ja kaikki mahdollinen tieto on peräisin maailmankaikkeuden ulkopuolelta.
Maailmankaikkeus on pelkkä havaitsemisen muoto. Uskossa on kyse siitä, että tajuaa, ettei havainto ole apriori, vaan aposteriori, eli se on viestintää ja tiedonkulun muotoa.
Ja mitä tulee simulaatioargumenttiin... se on älytön markkinakikka, millä kusipäiset jenkit ovat keksineet huijata rahaa ihmisiltä, joita he pitävät tyhminä. Markkinointimielessä tehdyt uskonnot ovat juuri sellaisten ihmisten keksimiä, joiden mielestä Jumalaa ei voi olla, koska sana "Jumala" on ihmisten keksimä. (esimerkkinä aloittaja).
Tällaisia uskonvaraisia asioita ei voida mitenkään "testata", joten on suorastaan ällöttävää, jos nämä ihmiset alkavat tutkia sanoilla maailmankaikkeuden ulkopuolista apriori mielessä. Sellaiset ihmiset ovat pelkkiä rikollisia.
...sitten vasta pistät itsesi oikeasti likoon kun rekisteröidyt oikealla nimelläsi ja valokuvallasi. Siihen asti huutelet puskista älyttömyyksiäsi.
1Co 1:17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.
1Co 1:18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
1Co 1:19 Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi".
1Co 1:20 Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
1Co 1:21 Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
1Co 1:22 koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
1Co 1:23 me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,
1Co 1:24 mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
1Co 1:25 Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
1Co 1:26 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,
1Co 1:27 vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,
1Co 1:28 ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,
1Co 1:29 ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.
1Co 1:30 Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,
1Co 1:31 että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra".
Joh 8:12 Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus".
Teillä vippaa pahasti.
Tulkaa lääkäriin jos jotakin vielä olisi tehtävissä.
Tällaisen aivomyrskyn jälkeen vetää hiljaiseksi: tietämättömyys on tauti. Eipä tarvitse kuin hieman lukea historiaa, niin vastaus kysymykseesi on jo annettu. Ja vielä selkokielisenä versiona: Yhdysvaltain monipuolisesti testatuin megaälykkö uskoo Jumalaan ja on luonut oman, sangen erikoisen kaiken teoriankin, CMTU:n. Hänen nimensä on Chris Langan, ÄO arvioitu n. 195. Loput löydät Wikipediasta. Voiko ateistikaan olla noin...
Jokainen tiedettä ja muuta tietoa harrastanut ihminen tietää, että ratkaisu kaikkein merkitsevämpään olemassaolon perustaa koskevaan kysymykseen riippuu täysin uskosta. Toiset ovat ateisteja, toiset uskovat, jotkut yrittävät olla jotain siltä väliltä. Mitään suoraa tieteellistä evidenssiä minkään ratkaisun puoluesta tähän kysymykseen ei ole olemassa. Ihminen voi uskoa luonnonvalintaan, suureen pamaukseen jne. ja uskoa Jumalaan - tai olla uskomatta. Älykkyyden korrelaatio uskoon tai ateismiin on nolla: kumpaankaan ratkaisuun ei päädy puhtaasti älyllistä tietä, vaikka kumpaakin ratkaisua puolustetaan jälkikäteen älykkäästi tai vähemmän älykkäästi.
Usein vedetään tähän kysymykseen mukaan se, että tiedemiehet ovat keskimäärin vähemmän uskovia kuin ns. tavallinen kansa. Tässäkin kysymyksessä ongelmana on se, etteivät tiedemiehet yleensä ole kovin älykästä porukkaa. Tiede on nimenomaa tutkimuksen tekoa, tutkimus liittyy tietyyn tutkimusohjelmaan ja yksityiseen tutkimukseen, jonka on pakkokin olla hyvin kapea-alainen tuottaakseen merkittävää tietoa. Yhtä hyvin voitaisiin kysyä, voiko vakuutusmatemaatikko uskoa Jumalaan: näkökulma tähän kysymykseen on täsmälleen yhtä järkevä ja perusteltu. Jumalan löytää yhtä mainiosti mikrobista kuin todennäköisyyslaskelmista.
Tiivistin 5 miljoonaa vuotta parille riville, siitä on tietysti helppo löytää puutteita. Yritin kuitenkin tuoda esiin ajatuksen että jumalat ja uskonnot ovat syntyneet vasta kun ihmisen aivoissa on ollut niille tilaa. Eli että jumalat ovat ihmisen keksintöä.
Sana "usko" on hankala sana. Jokainen intellektuelli myös uskoo asioita mutta tämä ei tee ihmisestä uskovaista.
Ymmärrän että toiset tarvitsevat jumalia ja uskontoja. Minä en.
Matemaattisesti raaka toteama on, että uskoa ei voi todistaa oikeaksi tieksi, mutta kaikki muut tiet voidaan todistaa vääriksi. :D
Jos haluat tietää, niin kyllä suurimmista ajattelijoista valta-osa on olleet uskovaisia ja monet tärkeimmät filosofiat ja tieteelliset ratkaisut ovat löytyneet uskovaisen ajattelun pohjalta.
"Yritin kuitenkin tuoda esiin ajatuksen että jumalat ja uskonnot ovat syntyneet vasta kun ihmisen aivoissa on ollut niille tilaa. Eli että jumalat ovat ihmisen keksintöä."
Tämähän ei tietenkään olisi mitenkään mahdollista. Mikään ei voi syntyä aivoissa. Ainoa, mitä tuo ajatuksesi heijastaa, on että luulet olevasi jumala; kuvittelet että tällaiset jumalat ovat humpuukia ja niitä keksitään mielessä. Ajattelet muiden olevan jumalia, kuten sinä ja luulet siksi, että jumala on "keksitty".
Tietyssä mielessä "Jumala" onkin keksitty, sillä se on pelkkä sana.
Kyllähän kirkossakin on ollut monia "pyhiä" ihmisiä, jotka ovat pistäneet porukkaa kylmäksi "uskon" nimissä.
Raamatussa Paavali varoittaa tällaisesta "uskosta", mitä sanotaan uskoksi. Hän esittää, että nimistä ei tule hämääntyä ja usko on jotain sanatonta. Sellaista, mikä täytyy rakkaudessaan tuntea.
"Ymmärrän että toiset tarvitsevat jumalia ja uskontoja. Minä en."
Huvittavinta itsepetosta. Sillä, kun näin sanot, pidät itseäsi jumalana ja tarvitset muut uskomaan sinuun.
Juttu ei vaan mene niin. Jokainen ihminen kun on tasa-arvoinen ja kaikki ihmiset ovat yhden kokonaisuuden osia. Jos täällä joku korottaa itsensä jumalaksi, kieltää hän muiden tasa-arvoisuuden ja elää syöpäläisen tavoin muiden kustannuksella. Uskomisessa on kyse siitä, että tajuaa tämän ja luopuu omasta jumaluudestaan.
...koska tiedän, miksi uskonnot syntyivät.
Loogisin selitys uskontojen syntymälle on seuraava:
Kun homo sapiensin lukumäärä kasvoi yli 50 yksilöä käsittäväksi laumoiksi, sen hallitseminen kävi laumanjohtajalle ylivoimaiseksi. Avuksi tarvittiin "tuonpuoleinen" elementti, johon voitiin vedota, mutta jonka mielipidettä oli mahdottomuus tarkistaa. Jumala tai jumalat, joihin lauman päälliköllä oli yksinoikeus - muilla vain käskyjen sokeaan noudattamiseen, oli juuri elementti jota tarvittiin. Jumalia keksittiin tarpeen vaatiessa asiaa kuin asiaa varten. Myöhemmin jumalat yhdistettiin käytännöllisyyssyistä yhdeksi ainoaksi kaikkivoivaksi jumalaksi. - Siinä lyhyesti uskontontojen historia. Enempää ei tarvitsee tietääkään.
täytyy olla täsmällistä. Jos kysyy, voiko älykäs ihminen uskoa Jumalaan, voi saman tien kysyä, voiko älykäs olla poliitikko, toimia tietyssä ammatissa, olla skitso, urheilija, cp-vammainen tai mitä tahansa muuta. Listaa voi vapaasti täydentää. On vain muutamia ihmisryhmiä, jotka eivät voi olla älykkäitä: aivokuolleet ja vaikean aivovaurion omaavat esimerkiksi.
On muistettava, että tosiuskovia lienee maailmassa miljardi: heidän joukkoon täytyy mahtua älykkyydeltään kaikenlaisia ihmisiä. Tällöin myös itse kysymys näyttäytyy tietynlaisena loukkauksena: ei kukaan voi olla tietämätön siitä, että uskovien joukkoon on eri aikoina mahtunut hyvin nerokkaita ihmisiä.
Tämä tästä. Ehkä olisi kannattanut kysyä: onko älykästä uskoa Jumalaan? Itse vastaisin, että uskosta muodostuu koherentti maailmankatsomus, joka voi olla huomattavan älyllinen laatuaan. Teismi ja ateismi ovat kuitenkin todistamattomia perusoletuksia maailmasta, joita voidaan selittää sosiaalisilla ja psykologisille tekijöillä, mutta jotka itsessään ovat valintoja. Näiden valintojen älykkyydestä on vaikea sanoa mitään, koska ne riippuvat aina henkilön omasta persoonallisesta suhteesta maailmaan.
Aloitan näin: itselläni on älykkyysosamäärä 140 stanford-binetin asteikolla ja olen fanaattinen uskovainen.
Mielestäni varsinaisesti älykkyys ja uskovaisuus eivät erityisesti liity toisiinsa. On olemassa älykkyydeltään minua älykkäämpiä ihmisiä, jotka eivät usko.
Kuitenkin silloin, kun ateismi menee jollakin henkilöllä fanaattisuuden puolelle, on tämä yleensä persoonalta hajanainen.
Kun ateismi on hillittyä ja laimeaa, henkilö ei ole tietenkään sen perusteella häiriintynyt, mutta jos ateismi menee fanaattiseksi, taustalla on yliluonnollisen jumalan kieltäminen, koska henkilö uskoo itse olevansa jumala.
Raamatun sanoma on sinänsä faktaa, koska epätäydellisyyslause todistaa sen faktaksi. Yleensä kristinuskoa kritisoivat argumentit ovat mieleltään vajavaisten ja monesti hajanaisten ihmisten kehittämiä kaikessa epäpätevyydessään ja vääristelevyydessään.
Aloittaja on hyvä esimerkki "jumalasta". Hän ei tajua uskoon liittyvistä asioista oikeastaan mitään, joten hän kieltää uskontojen järkevyyden, jotta oma persoona, mikä perustuu kaikkivoipaisuuteen pysyisi kasassa, sillä eihän maailmassa voi olla mitään, mitä tämä jumala ei käsitä.
Kauan sitten opin että uskovaisten kanssa on turha keskustella. Vastaan kuitenkin senverran että väitteesi, jossa ateistit ovat häiriintyneitä ja tosiateistit pitävät itseään jumalina, on falski ja lisäksi typerä. Muista lukea iltarukous ennekuin menet tutimaan.
"Vastaan kuitenkin senverran että väitteesi, jossa ateistit ovat häiriintyneitä ja tosiateistit pitävät itseään jumalina, on falski ja lisäksi typerä."
Se on itseasiassa matemaattisesti pätevä, joten esität tuolal kiukuttelullasi matemaattisen jumaltodistuksen siitä, että pidät itseäsi jumalana. Jumaluudesta luopuminen vaatii todellisuuden hyväksyntää, mitä kutsutaan uskoksi.
Kiitos uudesta komeasta tittelistä,
ent. Brain Storm
Jokos nyt uskot Jumalaan?
Olen palannut Brain Stormin hahmoon mutta kieltämättä päivä jumalana synnytti uusia ajatuksia. Muututtuani jumalaksi katsoin vielä hetken telkkaria, nukuin yön, aamulla harjasin hampaat ja keitin kahvia, muuan ystäväni tuli käymään, joimme kahvia ja juttelimme niitä näitä, sitten lähdimme kauppaan ja minä piipahdin myös Alkossa. Kysymykset jotka tästä kaikesta heräsivät: katsooko jumalakin telkkaria, nukkuuko jumalakin yöllä, harjaako jumalakin hampaansa, juoko jumalakin kahvia, jutteleeko jumalakin kavereitten kanssa niitä näitä, käykö jumalakin kaupassa, käykö jumalakin alkossa?
Tällaisia kysymyksiä en todellakaan ole koskaan aikaisemmin tullut miettineeksi.
on myös se, kun tajuaa olevansa ateisti. Moni uskovainen on todellisuudessa ateisti, sillä ei uskovaisuus ole sitä, että sanoo olevansa uskovainen, vain toimiakseen muita vastaan.
Tapasin uskovaispiireistä naisen, joka oli uskomaton hyväksikäyttäjä. Hän väitti elävänsä täysin kirkon ihanteen mukaan, vaikka todellisuudessa mm. piti montaa miestä yhtä aikaa. Mielestäni sellaiset perkeleet, ketkä käyttävät "usko"-sanaa vääriin tarkoituksiin, ovat pilanneet "usko"-sanan maineen.
Tämmöinen osui silmiin HS.fi-lehdestä. Kun keskustelussa on puhuttu jumalista, heitän lainauksen tähän:
"Jumalia haetaan raastupaan (julkaistu 10.12.2007 22:54 helsingin sanomat)
Maanomistusta koskeva oikeudenkäynti intialaisessa Jharkhandin osavaltiossa on edennyt kinkkiseen vaiheeseen, ja apuun tarvitaan nyt korkeampia voimia, kertoo BBC. Sanomalehdissä on julkaistu ilmoituksia, joissa kahta hindujumalaa, Ramia ja Hanumania, pyydetään henkilökohtaisesti oikeuden eteen. Ratkaisuun päädyttiin, koska jumalat eivät vastanneet tuomari Sunil Kumar Singhin heille lähettämiin kirjeisiin. Intian postilaitos palautti kirjeet, koska niiden osoitteet olivat sen mukaan "epätäydelliset". Jumalilta toivotaan ratkaisua kiistaan maa-alueesta, jolla sijaitsee kaksi temppeliä. Temppelin pappi väittää omistavansa maan, mutta paikallisten mukaan se kuuluu jumalille. Käräjöinti on jatkunut vuodesta 1987. "Koska maa on luovutettu jumalille, on tarpeellista, että he osallistuvat tapauksen käsittelyyn," asianajaja Bijan Rawani sanoo."
otetaan tuo jumala pois, sillä ei oo merkitystä..
eli voiko älykäs uskoa..
älykäs? nero vai normi..
eikö usko ole vahvaa tahtoa ja sen lukitsemista?
jotku poppamiehet kyllä uskoo pirusti, nehän pitää jumalia ihan faktoina =/
onko se enää uskontoa?
eli uskonhan pitää olla vahvaa tahtoa, muuten se on opittua "tiedettä"
eli VOI USKOA.. älykäs ihminen voi tahtoa jonkin olemassaoloa, tietoisena että sitä ei välttämättä ole ..
toinen usko on sitä faktaa opittua "uskontoa", ne poppamiehet tosissaan luulee että tästä pyllyä heiluttamalla tulee vettä taivaalta. opittu joko kulttuurista, sattumalta tai mömmöistä..mutta se ei ole sillon uskontoa jos tiedät/luulet että näin on asiat?.. sehän on sillon väärää/oikeeta tietoa?
älykäs voi haluta
nää on vaan päätelmiä
mutta kyssäristä- älykäs?ihminen?usko? riippuu riippuu
"Voiko älykäs ihminen uskoa jumalaan? "
Älyllä ei tässä yhteydessä ole merkitystä.Ei myöskään uskolla.
Tärkein kysymys on se,että onko Jumala olemassa ja onko hänen lupauksillaan katetta.