Mistähän juontuu, että suomessa on palkansaaja, mutta ruotsissa löntagare? Olemmeko passiivisempia?
palkansaaja ja löntagare?
yuiopå
8248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
»Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: 'Autuaampi on antaa kuin ottaa'.»
(Apt 20:35, 1938)
»Kaikin tavoin olen teille osoittanut, että näin, työtä tehden, tulee huolehtia vähäosaisista muistaen Herran Jeesuksen omat sanat: 'Autuaampi on antaa kuin ottaa.'»
(Apt 20:35, 1992)
Meidän annetaan ymmärtää, ettei tuo ottaminen ole niin kovin autuasta.
Saamisesta meitä ei niin syyllistetä.
...ja kunnon luontaisedut vielä päälle!
Me siis kuitenkin nautimme enemmän saamastamme palkasta!
Joillakin se koko tili tosiaankin humahtaa kerralla nautintoaineisiin!
Tuleehan tuo palkka minunkin tililleni harva se kuukausi – vaikka tokkopa tuota niinkään olisin ansainnut...
Olin ensimmäistä kertaa ansiotöissä kesällä 1964. Johan tuota ikääkin alkoi olla - olin juuri täyttänyt 13 vuotta.
Ensi töikseni sain kuulla, että nuorten työllistämistä koskevat säädökset olivat juuri muuttuneet: en saisi tehdä töitä enempää kuin 6 tuntia päivässä!
Tuo oli vähällä romahduttaa koko homman mielekkyyden. Minulla oli polkupyörällä taitettavaa työmatkaa 13 kilometriä. Ettäkö muutaman tunnin takia pitäisi vaivautua?
Tehtiin kompromissi: sain tehdä täysiä 8 tunnin työpäiviä, mutta lauantait olivat vapaat. Silloin ei tunnettu vielä yleistä 5-päiväistä työviikkoa.
Työnantaja oli erään metsäalan organisaation omistama taimitarha ja työni oli pellon kiveämistä. Uudispellosta nousi kynnettäessä esiin kiviä nyrkinkokoisista hevosenpään kokoisiin. Yksi työntekijä ajoi traktoria ja pari-kolme nakkeli kiviä peräkärryyn. Hyvää hyötyliikuntaa, ja siitä maksettiin jopa palkkaa! Minulle 1,40 mk/tunti, samassa työporukassa olevat ”aikamiehet” (18–19 vuotta) saivat vähän vajaat 2 markkaa.
Koko kesää en ollut töissä, vaan vain vähän toista kuukautta. Ostin palkallani matkaradion – sellaisen vähän häävimmän, jossa oli oikein kahdet lyhyet aallot ulkomaistenkin asemien kuuntelua varten. Radio Luxembourg oli siihen aikaan internetiä kovempi sana uusimman pop-musiikin levityskanavana!
Lönemottagare? Eikös palkkarahoilla ostettu vastaanotin ole juuri sitä jos mikä?
Puuttumatta muistelmiisi, idea on juuri "mottagare". Siis "palkan vastaanottaja". Ei siis palkan "ottaja", "palkanriistäjä" tms., vaan aivan neutraalia.
kaikki vain otetaan: Nobelpristagare, patenttagare, jne. Helppoa, eikö totta. Täällä Ruotsin vanhassa siirtomaassa kaikki pitää pyytää tai anoa.