Olisikohan mahdollista hyödyntää vuoroveden nousu- ja laskueroa seuraavalla tavalla:
Vuoroveden ollessa korkeimmillaan esim. laiva jätetään "roikkumaan" veden kadottua alta massiivisten tankojen (rakennelman) varaan ja joka massallaan painovoiman vaikutuksesta tuottaa energiaa. Laiva laskeutuisi oikealla ajoituksella veden pinnalle sillä hetkellä (ja lopettaisi tuottamasta energiaa) kunnes vuorovesi taas alkaisi nousta ja energian tuotanto käynnistyisi uudelleen kelluvan esineen pakottaessa energiantuotantomekanismiä toiseen suuntaan. Suomen oloissa tämä ei tietenkään ole mahdollista olemattoman vuorovesi-ilmiön takia, mutta joissakin paikoissa vuorovesi voi vaihdella jopa 16 metriä. Massiiviset (painavat) kiinteät kelluvat tankit tietysti korvaisivat mainitsemani laivan jotka lienee kuitenkin tarkoitettu ihan johonkin muuhun. Kyseiset rakennelmat voitaisiin sijoittaa rannoille (matalikoille)vuorovesivoimapuistoiksi.
Vuoroveden ollessa korkeimmillaan esim. laiva jätetään "roikkumaan" veden kadottua alta massiivisten tankojen (rakennelman) varaan ja joka massallaan painovoiman vaikutuksesta tuottaa energiaa. Laiva laskeutuisi oikealla ajoituksella veden pinnalle sillä hetkellä (ja lopettaisi tuottamasta energiaa) kunnes vuorovesi taas alkaisi nousta ja energian tuotanto käynnistyisi uudelleen kelluvan esineen pakottaessa energiantuotantomekanismiä toiseen suuntaan. Suomen oloissa tämä ei tietenkään ole mahdollista olemattoman vuorovesi-ilmiön takia, mutta joissakin paikoissa vuorovesi voi vaihdella jopa 16 metriä. Massiiviset (painavat) kiinteät kelluvat tankit tietysti korvaisivat mainitsemani laivan jotka lienee kuitenkin tarkoitettu ihan johonkin muuhun. Kyseiset rakennelmat voitaisiin sijoittaa rannoille (matalikoille)vuorovesivoimapuistoiksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ensinnäkin vuorovesivaihtelua käytetään jonkin verran energiatuotannossa, mutta ei noin öh,, erikoisella, tehottomalla ja massiivisia rakenteita vaatimalla tavalla.
Tehokas ja edullinen tapa on tehdä pato luonnolliseen kalliovuonoon tai lahteen, patoon turbiinit jotka toimivat molempiin suuntiin. Sähköa saadaan tasaisesti sekä nousu- että laskuveden aikaan. Rakenteen kestoikä useampi sata vuotta, toimintavarma, vain vähän huoltoa vaativa jne, jne.
Meillä tosiaan on vuorovesivaikutus huomaamatoan.
Tuolta kalenterista voit katsoa Norjan vedenvaihtelut.
http://www.math.uio.no/tidepred/index.shtml?language=eng
Jossain saltraumenin kapeikossa parhaillaan voisi vesiväkkärä pyöriä, mutta Norjalaisilla on edullista vesivoimaa riittävästi, että vuorovesivoimalan rakentaminen ei liene ajankohtainen.
Käyppä lomareissulla autoilemassa saltraumenissa ja tulosta allakasta laput noille päiville mukaan, niin tiedät oikeana hetkenä olla kuikkimassa sillalta.
Norjan aluevesillä vuorovesivaihtelu on pientä. Jossain muualla se on paljon isompaakin, tuon sivun mukaan parhaimmillaan 17 metriä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Tidal_range
Meitä lähimpänä parhaimmillaan 8-9 metrin vaihtelua löytyy Ranskan rannikolta. Normandiassa näin aikoinaan sitä luokkaa vaihtelua omin silmin. Tuossa kuvassa näkyy vaihtelu eri puolilla maailmaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:M2_SGB_GSFC.jpg
Lisää aiheesta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Tide
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorovesi
Sivun ensimmäisessä kuvaparissakin näkyy useiden metrien vaihtelu.
Ja vielä siitä vuorovesienergian hyödyntämisestä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Tide#Tidal_Power_Generation
Tuossa vähän laajempikin artikkeli vuorovesienergiasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Tidal_power