NEANDERTALIN IHMISET OVAT VOINEET OLLA PUNATUKKAISIA
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=13219
Neandertalin ihmisissä on voinut olla vaaleaihoisia ja punatukkaisia kuten nykyihmisissä, päättelee englantilais-espanjalainen tutkijaryhmä. Johtopäätös perustuu Italiasta ja Espanjasta kaivettujen, 40-50 000 vuotta sitten eläneiden neandertalin ihmisten fossiileista löydettyyn geeniin.
Neandertalin ihmisiä eli laajalla alueella läntisimmästä Euroopasta pitkälle itään, uusimpien tutkimusten mukaan Altain vuoristoon saakka. Näin pohjoisessa liialta auringolta suojaava tumma iho ja runsas melatoniini eivät ole eduksi, joten jo aiemmin on päätelty että neandertalin ihmiset olisivat olleet suhteellisen vaaleaihoisia. Siksi tähän viittaava geenimuoto ei ollut yllätys.
DNA tuo vastauksia neanderthal-kysymyksiin
http://www.verkkouutiset.fi/tulosta.php?id=102672
Nykyihminen ja neanderthalin ihminen elivät Euroopassa rinta rinnan vielä 30 000 vuotta sitten. Risteytyivätkö lajit keskenään? Professori Mikael Forteliuksen mukaan se on ollut täysin mahdollista, mutta vastaus kysymykseen selvinnee piakkoin, kun neanderthalin ihmisen genomi saadaan selvitettyä.
Heidelberginihmisestä haarautunut neanderthalin ihminen asutti Eurooppaa yli 300 000 vuoden ajan. Noin 50 000 vuotta sitten saapuivat heidän rinnalleen afrikkalaisista heidelberginihmisistä haarautuneet nykyihmiset, Homo sapiensit. Suhteellisen lyhyessä ajassa, ehkä 10 000 vuodessa, nykyihmiset veivät elintilan neanderthaleilta. Pisimpään neanderthalit selviytyivät Pyreneiden eristämällä Iberian niemimaalla, josta esinelöytöjen perusteella on saatu viitteitä neanderthalin ihmisistä vielä 24 000 vuoden takaa.
Mikä sai neanderthalit katoamaan? Spekulaatioita ja hypoteeseja on lukuisia. Uusimmat vihjeet perustuvat DNA-tutkimuksiin. Tämänvuotisilla Tieteen päivillä neanderthalin ihmisistä luennoinut Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius arvioi, että ensimmäinen versio neanderthalin ihmisen genomista saadaan selvitettyä kahden vuoden kuluessa.
NEANDERTALIN IHMISEN PERIMÄ AVAUTUU
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=8403
Neandertalin ihmisen genomista on saatu ensimmäiset palaset kartoitettua. Aiemmin on pystytty kartoittamaan ns. mitokondriaalisen dna:n osia, mutta perimän suurimman ja tärkeimmän osan eli solutuman dna:ta selvitettiin nyt kahdessa uraauurtavassa tutkimuksessa ensimmäisen kerran. Materiaalina oli 37 000 vuoden ikäinen neandertalin ihmisen luu, joka on löydetty Kroatiasta Vindijan luolasta.
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=13219
Neandertalin ihmisissä on voinut olla vaaleaihoisia ja punatukkaisia kuten nykyihmisissä, päättelee englantilais-espanjalainen tutkijaryhmä. Johtopäätös perustuu Italiasta ja Espanjasta kaivettujen, 40-50 000 vuotta sitten eläneiden neandertalin ihmisten fossiileista löydettyyn geeniin.
Neandertalin ihmisiä eli laajalla alueella läntisimmästä Euroopasta pitkälle itään, uusimpien tutkimusten mukaan Altain vuoristoon saakka. Näin pohjoisessa liialta auringolta suojaava tumma iho ja runsas melatoniini eivät ole eduksi, joten jo aiemmin on päätelty että neandertalin ihmiset olisivat olleet suhteellisen vaaleaihoisia. Siksi tähän viittaava geenimuoto ei ollut yllätys.
DNA tuo vastauksia neanderthal-kysymyksiin
http://www.verkkouutiset.fi/tulosta.php?id=102672
Nykyihminen ja neanderthalin ihminen elivät Euroopassa rinta rinnan vielä 30 000 vuotta sitten. Risteytyivätkö lajit keskenään? Professori Mikael Forteliuksen mukaan se on ollut täysin mahdollista, mutta vastaus kysymykseen selvinnee piakkoin, kun neanderthalin ihmisen genomi saadaan selvitettyä.
Heidelberginihmisestä haarautunut neanderthalin ihminen asutti Eurooppaa yli 300 000 vuoden ajan. Noin 50 000 vuotta sitten saapuivat heidän rinnalleen afrikkalaisista heidelberginihmisistä haarautuneet nykyihmiset, Homo sapiensit. Suhteellisen lyhyessä ajassa, ehkä 10 000 vuodessa, nykyihmiset veivät elintilan neanderthaleilta. Pisimpään neanderthalit selviytyivät Pyreneiden eristämällä Iberian niemimaalla, josta esinelöytöjen perusteella on saatu viitteitä neanderthalin ihmisistä vielä 24 000 vuoden takaa.
Mikä sai neanderthalit katoamaan? Spekulaatioita ja hypoteeseja on lukuisia. Uusimmat vihjeet perustuvat DNA-tutkimuksiin. Tämänvuotisilla Tieteen päivillä neanderthalin ihmisistä luennoinut Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius arvioi, että ensimmäinen versio neanderthalin ihmisen genomista saadaan selvitettyä kahden vuoden kuluessa.
NEANDERTALIN IHMISEN PERIMÄ AVAUTUU
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=8403
Neandertalin ihmisen genomista on saatu ensimmäiset palaset kartoitettua. Aiemmin on pystytty kartoittamaan ns. mitokondriaalisen dna:n osia, mutta perimän suurimman ja tärkeimmän osan eli solutuman dna:ta selvitettiin nyt kahdessa uraauurtavassa tutkimuksessa ensimmäisen kerran. Materiaalina oli 37 000 vuoden ikäinen neandertalin ihmisen luu, joka on löydetty Kroatiasta Vindijan luolasta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Luultavasti olemme neadertalinihmisen ja varhaisen Homo sapiensin risteymiä.
Minä olen neanderthalin ihminen. Meitä on vielä olemassa. Äitini oli kaunis neanderthal neito ja isä oli homo habiliksen ja australopitchecuksen äpäräpoika joka kuin ihmeen kautta muuttui neanderthalin ihmiseksi kylvettyään linnunmaidossa tuohikuun 37 päivänä vuonna 1912 jaa. ukkapukka ja pöts
Sukulaisuutemme neanderthalin ihmiseen on kiintoisa kysymys. Nykyihminen on ainakin jonkunasteinen perintötekijöiden, siis ominaisuuksien summa. Moderneja sekä arkaaisia ominaisuuksia näyttää olevan jokaisessa ihmisessä omanlaisensa sekoitus.
Tällä sivulla on tutkiskeltu kasvojen luiden sekä hampaiden uudempia sekä vanhempia evolutiivisia ominaisuuksia. Sivu on ehkä hieman rasistinen ja asenteellinen, mutta itse asia ja kuvat ovat kiintoisia: http://majorityrights.com/index.php/weblog/comments/racial_variation_in_some_parts_of_the_skull_involved_in_chewing/
Tällä Yle:n tuottamalla DVD::llä on myös lyhyt maininta suomalaisten kasvoluuston piirteistä: http://intro.rovaniemi.fi:8001/Intro?formid=docis&previd=avlbs&sesid=1197903389&celi=2258&doci=430982&ulang=fin
Jostain tekstistä sain käsityksen, että nykyihmisen lantioluusto olisi erityisen matala, mutta seuraavan kuvan mukaan australopithecuksella olisi ollut nykyihmistäkin matalampi. Tässäkin suhteessa olisimme ominaisuuksien sekoitus: http://www.britannica.com/eb/art/print?id=45433&articleTypeId=0
Sepustukseni liitty aiheeseen siten, että perintötekijöissämme saatta todella olla kaiken runsauden seassa myös jokunen neaderthal-geeni.
Eikö tämä ole osittain jo vanhaa tietoa? Tietoa siis joka tiedetty jo aikaisemmin...
Ainakin itse musitan, että Oulun yliopistossa on 4-5 vuotta sitten kerrottu jo, että peppi pitkätossut (punatukkaiset pisamaiset) kantavat todennäköisesti joitain neandertalien geenejä, kuten me kaikki.
Myös kystisen fibroosin on esitetty periytyneen neandertaleilta. Perusteita tälle väitteelle en ikävä kyllä enään muista.
>Eikö tämä ole osittain jo vanhaa tietoa? Tietoa siis joka tiedetty jo aikaisemmin...
On ollut esillä jo aiemminkin, esim:
"Esimerkiksi Clifford Jolly esitti vuonna 2001 julkaistussa artikkelissaan, että pohjoismaalaisten vaaleaa pigmenttiä aikaansaavat geenivariantit olisi peritty neandertaleilta." http://www.kaltio.fi/index.php?255
Täälläkin asiasta: http://pakana.myinfo.ws/Neander-serkut.htm
Nyt ilmeisesti pyritään geenitutkimuksilla saamaan tarkempaa tietoa mahdollisista yhteisistä geeneistämme.
Käy kuitenkin niin että tulevaisuudessa todetaan juuri suomalaisten kantavan Neanderthal geeiperimää eniten ja taas meille nauretaan, metsäläisille (varsinkin ruattalaiset, joista ei tietenkään löydy Neanderthal hiventäkään.) (tutkimuksen suoritti Karoliininen instituutti)
kylläkin haisevia, säällittäviä apinoita, me uskikset olemme ihmisiä.
Mutta älkää surko, 5000 000 000 000 000 000 000 vuodessa tekin kyllä kehitytte ihmisiksi. Ehkä.
Jos ihmisyys on sitä, että kieltäytyy kriittisestä ajattelusta ja alkaa halveksia kanssaihmisiään heidän ollessa perustellusti omia näkemyksiä vastaan, olen mielummin ei-ihminen, kiitos vaan.
kun toinen on muka alempiarvoinen ja vähemmän kehittynyt.
Myös uskonnolla voi perustella vaikka mitä syrjintää kun toinen ei usko samaan mielikuvitusolentoon kuin toinen.
Neandertali ei nykykäsityksen mukaan ole sekoittunut Sapiensiin. Ainakaan tästä ei ole vielä mitään vakuuttavia todisteita, mutta sitä mitä tulevaisuus tuo tutkimuksissa esiin on vaikeaa ja aika turhaa lähteä arvelemaan. Neandertalin geenejä on kuitenkin päästy tutkimaan vielä aika harvoista yksilöistä ja niistäkin kai aika pirstoutuneena.