Kun paikallaan olevaan korkeapaineeseen törmää matalapaine, miksi matalapaine leviää korkeapaineen reunoille eikä mene suoraan sisään?
Entä jos paikallaan olevaan matalapaineeseen törmää korkeapaine: Leviääkö sekin matalapaineen reunoille vain meneekö se suoraan täytteeksi?
Entä jos paikallaan olevaan matalapaineeseen törmää korkeapaine: Leviääkö sekin matalapaineen reunoille vain meneekö se suoraan täytteeksi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
tarkoitat "matalapaineen leviämisellä korkeapaineen reunoille"?
I know who you are.
ehk'ei vielä ole liian myöhäistä.
Sinun fobiasi tarvitsisi terapiaa. Nämä "mene hoitoon" ja "onko lääke unohtunut" sekoilut ovat ilmeisiä oireita jostakin omasta sisäisestä pelkotilasta. "Jos joku pystyy kirjoittamaan jotakin, josta minulla ei ole hajuakaan, se on hyvin pelottavaa!" Ei se oikeasti niin ole, rauhoitu ja hengitä syvään. Kukaan ajattelukykyinen ei uhkaa sinua!
järkevä ja asiallinen vastaus esittämääni kysymykseen?
Ja taatusti et tunne minua!
teemulla on tarpeeksi vaikeata jo nyt, kun on vainoharhoja ja kaikkee...
Tämän tyyppiset persoonallisuudet kiusaavat koska kaikki erilaisuus tuo hänen mieleensä sen, kuinka hän ratkaisevassa lapsuuden vaiheessa joutui väkivallan kohteeksi, hylkäsi oman tahtonsa ja kehitti pakkomielteen siitä, kaikkien pitää olla samanlaisia kuin hänen satuttajansa. Kuten kaikkien perustavien psykoosien kohdalla on, sitä ei voi järkeillä pois vaan se edellyttää sairaalahoitoa. (Ihan oikeasti! ;) )
Yhdessä on hyvä olla. Se rauhoittaa.
"Kun paikallaan olevaan korkeapaineeseen törmää matalapaine, miksi matalapaine leviää korkeapaineen reunoille eikä mene suoraan sisään? "
Jos "menisi suoraan sisään" ja säilyisi lokaalisena matalapaineen alueena, niin tuloksen olisi "donitsimuodostelma", jossa keskellä korkeapaineista aluetta olisi painekuoppa ja kuopan reunat hyvin turbulentteja muodostelman keskusta vastakkaisiin suuntiin kiertävien tuulien kohdatessa. Tällaisia ei kai ole olemassa? Siispä kuvittelen, että törmäyksen sattessa tuulien "konsensus" työntää ilmamassoja eroon toisistaan.
Mutta minulla ei olekaan korvien välissä samanlaista intuitiivistä, analogista mallia meteorologiasta, kuten minulla on esimerkiksi analogiaelektroniikan kytkennöistä tai vaikka lentokoneen aerodynamiikasta ja uppoma-aluksen hydrodynamiikkasta. Jos joku tietää havainnollisia sivuja, joista tällaisia löytyy, voisi olla mukava uhrata hieman aikaa.
Donitsia ei synny juuri ilmojen konsensuksen takia, koska ilmanpaineet tasoittavat toisensa. Jos ilmamassat törmäyksessä tasoittaisivat toisensa, sää muuttuisi samanlaiseksi koko ilmakehässä. Sen sijaan kysyn, miksi tilanne monimutkaisempi.
Tuuli puhaltaa korkeapaineesta matalapaineeseen. PAINE-ERO.
Tuulen suuntaan vaikuttaa lisäksi maan pyörimisliikkeen poistovoima eli CORIOLISVOIMA. Coriolisvoima perustuu siihen, että maapallon pyörimisliikkeestä johtuen jokainen maapallon pinnalla tai sitä ympäröivässä ilmakehässä oleva liikkuva kappale, liikkuvat ilmanosaset siis mukaanlukien, saa pohjoisella pallonpuoliskolla kiihtyvyyden oikealle sekä eteläisellä pallonpuoliskolla vasemmalle. Päiväntasaajalla coriolisvoima ei vaikuta. Coriolisvoiman suuruus on suoraan verrannollinen kappaleen nopeuteen. Se ei siis vaikuta kappaleen nopeuteen mitenkään, vaan ainoastaan sen liikesuuntaan. (Pakkanen, 1979)
Lisäksi tuuleen vaikuttaa KESKIPAKOISVOIMA sekä KITKA. Keskipakoisvoima on sitä suurempi, mitä kaarevampi tuulen rata on ja sen suuruus on verrannollinen tuulen nopeuden neliöön. Paine-eroon ja coriolisvoimaan verrattuna tämä voima on yleensä pienempi. Kitka vaikuttaa lähellä maan pintaa virtausnopeuden pienenemiseen. Kun nopeus pienenee, myös coriolisvoima pienenee ja siten tuulen suunta muuttuu. Meren yläpuolella kitkan vaikutus on pieni. Heikoilla tuulilla kitka voi aiheuttaa jopa 45 asteen poikkeaman tuulen alkuperäisestä suunnasta. (Pakkanen, 1979)
Lähellä maanpintaa tuuleen vaikuttaa kitkan lisäksi maanpinnan laatu ("rosoisuus"). Näiden vaikutus pienenee noustessa maanpinnalta korkeammalle siten, että tuulen nopeus kasvaa karkeasti sanottuna kaksinkertaiseksi siirryttäessä 10 metrin korkeudesta 35 metrin korkeuteen. Kitkavoima ei vaikuta tuuleen enää 300-1000 metrin korkeudessa, jolloin tuulta sanotaan gradienttituuleksi. (Jokivartio & Vilppunen, 1987)
Kerroit kaiken! Yritän induktoida. Erityisesti korkeilla korkeusvyöhykkeillä korkeapaineeseen syöksyvä matalapaine ei imeydy korkeapaineeseen suoraan vaan vähitellen kiertäessään sen ympäri. Ilmamassojen välille muodostuu erilaisia rintamia, kuten okluusio tai lämmin tai kylmä, joiden kesken esiintyy tiettyjä sääilmiöitä, mutta se on eri juttu, jota en käsittele, koska yritän lyhentää. Ilmamassat pyörivät toistensa ympäri huolimatta siitä kumpi kulkee nopeampaa ja mihin suuntaan, koska ne pyörivät coriolisvoiman vuoksi jo törmätessään. Tämä pyörimisliike sisältää liike-energiaa, joka pyrkii jatkamaan matkaansa toisen suuntaisen imun vallitsessa. Osa ilmamassasta imeytyy, suurin osa ei. Keskipakoisvoima ylläpitää liike-energiaa ja kitka hidastaa imeytymistä. Onko oikein?
Talvisaikaan matalapaine, syklooni, on vaeltava, pyörivä (corolisvoiman vaikutuksesta?) lämpimän, kostean ilmamassan alue, joita saapuu valtameriltä mantereille. Korkeapaine on hidasliikkeinen, mantereinen, kylmän ja kuivan ilman alue. Ilma on siis paksumpaa kuin lämpimässä ilmamassassa, siitä korkeampi paine. Kun lämmin ilmamassa kohtaa kylmän ilmamassan, se luonnollisesti alkaa nousta sen päälle, jäähtyen, jolloin syntyy lämmin säärintama, vesi- tai lumisadetta. Mutta 3D-rakenne on minulle hieman vieras, vaikea "induktoida". Kiertävät tuulet ilmeisesti tapahtuvat lähellä maanpintaa. Korkeammalla tuulien suunnat lienevät enemmän säteittäisiä. Arvaan, että matalapaineen alueella ylätuulet suuntautuvat pois keskustasta ja korkeapaineessa päin vastoin (mutta heikkoina). Siis lämpimän ilmamassan keskustassa on nouseva ilmaviraus?
Kyllähän sanotaan, että matalapaine "täyttyy", eli kuluttaa voimansa loppuun, paine nousee, lämpötila laskee, tuulet hiljentyvät. Näin tapahtuu kai aina ilmamassojen kohdatetessa mantereen päällä. Lämmin merialue voi toisaalta ruokkia sykloonia, antaa lisää energiaa (vrt hurrikaanit).
tietokeneet näitä virtauksia laskeskelevat