Psykologi sanoi, etteivät persoonallisuushäiriöiset ihmiset ole yhtään sen huonompia kuin muutkaan.
Persoonallisuushäiriöisistä
Kuultua
241625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ongelma onkin yleensä siinä miten he tulevat toimeen ympäristönsä kanssa. Jos käyttäytyy kuin euroopan omistaja ja kohtelee muita ihmisiä ylimielisesti, aivan varmasti rapa roiskuu, koska ympäristö ei sellaista hyväksy. Eikä ympäristön tarvitsekaan sellaista hyväksyä, vaikka moni persoonallisuushäiriöinen niin luulee.
Minun tuntemani persoonallisuushäiriöiset ihmiset eivät ole yhtään sen ylimielisempiä kuin muutkaan.
Minulla on henkilökohtaisia ongelmia jatkuvasti persoonallisuushäiriöisten ihmisten kanssa. Niitä tulee vastaan joka helvetin kolosta. Missään ei ole turvassa niiden mellastukselta. Mahdottomia tapauksia.
käynyt hyvä tsäkä. Persoonallisuushäiriöisiä on monenlaisia. Ylimielisyys on narsistisen persoonallisuushäiriön ominaisuus. Joku oli tuonne toiseen ketjuun jo listannutkin niitä ominaisuuksia:
Itsekeskeinen. Hänen tarpeensa ovat kaikkein tärkeimmät.
Ei katumusta virheiden tai väärintekojen jälkeen.
Epäluotettava, kykenemätön sitoutumaan.
Ei piittaa tekojensa seurauksista.
Projisoi vikansa muihin. Kova syyttämään, ei koskaan hänen vikansa.
Omatunto vajavainen tai olematon.
Epäherkkä toisten tarpeille ja tunteille.
Hyvä julkisivu (yksi tai useampia) jolla tehdä vaikutus ja saada valta.
Huono stressinsietokyky. Herkkä suuttumaan ja raivoamaan.
Oikeutettu manipuloimaan ihmisiä täyttääkseen tarpeensa.
Järkiperäistää helposti. Elää järjellä. Vääntää keskustelun omaksi edukseen toisen kustannuksella. Jos joutuu ansaan, jatkaa puhumista, vaihtaa aihetta tai suuttuu.
Piintynyt valehtelu.
Valtava tarve kontrolloida tilanteita, keskusteluja ja muita ihmisiä.
Ei todellisia arvoja. Opportunisti. Arvot vaihtuvat tilanteen mukaan.
Antaa itsestään usein empaattisen ja ymmärtäväisen vaikutelman jotta voisi manipuloida muita.
Vihaisia ja ailahtelevia tunnetiloja.
Käyttää seksiä kontrolloimiseen.
Ei jaa omia ajatuksiaan, motiivejaan eikä tunteitaan.
Kontrolloi keskusteluja. Täytyy sanoa ensimmäinen ja viimeinen sana.
Hyvin hidas antamaan anteeksi. Roikkuu katkeruudessa.
Salainen elämä. Piilottaa rahansa, ystävänsä ja aktiviteettinsa.
Pitää muiden ärsyttämisestä. Pitää kaaoksen ja hajaannuksen luomisesta ilman syytä.
Ailahtelevat tunteet - muuttuu hetkessä mukavasta vihaiseksi ilman merkittävää syytä.
Epäonnistuu usein taloudellisten asioiden hoitamisessa.
Ilmaisee harvoin arvostusta.
Suureellinen. Vakuuttunut siitä että hän tietää enemmän kuin muut ja tekee kaiken oikein.
Ei kykene näkemään omaa osuuttaan suhteessa toisiin ihmisiin. Puolustautuu nuhdeltaessa. Ei koskaan hänen vikansa.
Voi näyttää herkältä ja kyynelehtiä. Tämä on näyttelemistä tai turhautumista mutta ei surua.
Rikkoo ihmisten sydämet tehdäkseen heistä hänessä riippuvia.
Tarvitsee uhkauksia tai painostusta saadakseen muut pysymään lähellään.
Sabotoi kumppania. Haluaa tämän olevan onnellinen vain itsensä kautta. Ei salli kumppanille ulkopuolisia tuttavia eikä kiinnostuksen kohteita.
Hyvin ristiriitainen.
Vakuuttava. Täytyy vakuuttaa muut tulemaan hänen puolelleen.
Kätkee todellisen itsensä. Aina "päällä".
Ystävällinen vain jos saa sinulta sen mitä hän tahtoo.
Hänen on oltava oikeassa, voitettava ja näytettävä hyvältä.
Ilmoittaa, ei keskustele. Kertoo, ei kysy.
Ei puhu avoimesti. Salaiset motiivit.
Kontrolloi muiden rahoja mutta käyttää itse vapaasti.
Jatkuva "Olen OK ja voin hyvin, eikä minun tarvitse kuunnella sinun näkökantojasi tai ajatuksiasi".
Kokee olevansa aina väärinymmärretty.
Tunnet olosi kurjaksi hänen lähellään. Hän kuluttaa sinua.
Ei kuuntele koska ei välitä.
Hänen tunteistaan puhutaan mutta ei kumppanin.
Ei ole kiinnostunut ongelmien ratkaisemisesta.
Erittäin hyvä lukemaan muita, jotta voisi manipuloida heitä.
Tuollaisiahan kaikki ihmiset ovat.
Mielestäni persoonallisuushäiriöinen(rajatila, NPH) pyrkii saamaan toiset näyttämään "euroopan omistajilta", jolloin paskamainen käytös ja kiusaaminen näitä "euroopan omistajia" kohtaan voidaan täysin hyväksyä.
Ai miten ja miksi juuri persoonallisuushäiriöinen tekisi näin?
Älä sitten yritäkään luulotella, että olisin sinua vihjannut häiriöiseksi. Sillä se ei ollut tarkoitukseni.
Yleensä ihmiset vaan helpommin toimivat väärin ja häijysti sellaisia kohtaan, keitä pidetään yleensä jollain tavalla röyhkeinä jne.
Kuten jo huomaat Auvisen selityksistä, hän piti muita ylimielisinä. Samaan voit törmätä aika monen NPHn, tai rajatilan kanssa.
Eräs opiskelukuvioista tuntemani NPH mies koittaa mustamaalata sellaisia, joihin hänen manipulointinsa ei tehoa, jotenkin ylimielisiksi, tai röyhkeiksi, euroopanomistajiksi...
Sitten hän saa suurimman osan ihmisten tuen itsensä taakse ja ohjaa ihmiset kiusaamaan niitä, joihin manipulointi ei tehoa ja ihmiset voivat sillä perusteella kiusata, kun uhrit ovat olleet ylimielisiä, tai muuta.
Näin hän pitää yllä hyvin laajaa sosiaalista verkkoa, missä ihmiset noudattavat hänen manipulointiaan ja jos johonkin manipulointi ei tehoa, sooloilija likvitoidaan sosiaalisesti, sillä hänen jumalfantasiansa kaikkivoipaisuudesta särkyisi, jos ei pysty jotkakuta manipuloimaan. Näin ne, joihin manipulointi ei tehoa, ovat pahoja, kuten kommunisti amerikassa, tai kapitalisti Neuvostoliitossa.
Toisaalta hän riippuvaistaa ihmisiä oman manipulointinsa alle, kun hän luo ihmisille yhteisen vihollisen, jota vihata ja pitää sitten vaikkapa narsistina, tai psykopaattina, joka on ylimielinen muita kohtaan.
"Projisoi vikansa muihin. Kova syyttämään, ei koskaan hänen vikansa."
Mikä tärkeintä, saa uhrinsa näyttämään siltä, kuin täyttäisi kaikki tuon listan kohdat, eli tärkeintä on narsistien uhreissa se, että uhri alkaa näyttää narsistilta.
Minulle psykiatri vihjaili ilmeisesti mahdollisesta häiriöstäni jo parikymmentä vuotta sitten sanoessaan, että minä käyttäydyn hänen mielestään kuin Euroopan omistaja. Nykyään minulla on psykologin mielestä normaali persoonallisuus.
Minusta tuo ylimielisyys muuten ei ole niin tuomittava asia, että sen perusteella alkaisin ketään kiusata tai pitäisin sitä oikeutettuna.
Persoonallisuushäiriöiset ihmiset valittavat ihmisten olevan ylimielisiä, kun heistä ei välitetä. Ehkä heitä syrjitään. Siinäkö syy?
Sinä taidatkin puhua psykopaateista.
En mitenkään puolusta Auvisen tekoa, mutta ajattelepa asiaa hänen näkökulmastaan. Miksi hän koki muut ylimielisiksi? Hänhän oli koulukiusattu, syrjäänvetäytyvä (ja mitä kaikki muita kuvauksia niitä olikaan, en muista) Koulukiusattu aika varmasti kokee ihmiset ympärillään ylimielisiksi, koska häntä ei jostain syystä "huolita porukkaan".
Onko siis mielestäsi sairasta kokea tulleensa kiusatuksi, mikäli se on syy sille, että kutsuu kiusaajia ylimielisiksi? Tai en nyt osaa muotoilla ihan mitä ajan takaa, mutta jotenkin noin. Eikö olisi luonnollisempaa ajatella, että jotkut ihmiset yksinkertaisesti käyttäytyvät ylimielisesti, ja jotkut toiset ihmiset loukkaantuvat esim. alentuvasta tavasta puhua, ja siksi kokevat puhujan ylimieliseksi. (Jossain oli ketju transaktioanalyysistä, joka kuvasi hyvin mm. kommunikaatiovaikeuksia, jos keskustelu käydään eri "tasoilta": vanhempi-aikuinen-lapsi)
Ja onko syrjäänvetäytyvä luonne mielestäsi NPH tai rajatila? NPH ainakin esiintyy mielellään (jonkun muun kustannuksella) ja pitää "hovia". Siis nimenomaan kuvaa kiusaajia. Vai mikä mielestäsi oli Auvisen diagnoosi, koska NPH:ta se ei oikeastaan muistuta. Eikä oikein rajatilaakaan, koska rajatila ei vetäydy syrjään, vaan ennemminkin tarrautuu, pelkää hylkäämistä, manipuloi jne.
Kyllä minäkin tulen hyvin vihaiseksi, jos minut jätetään ulkopuolelle, jos ystävät eivät muista joulunakaan, vaikka itse muistaisin jne.
En kuitenkaan alkaisi tappamaan ketään sen takia, en usko ainakaan, en ainakaan selvin päin.
Jokaisella ihmisellä on kuitenkin ne omat rajansa, mitä itse kukin kestää. Ei voi tietää.
Itsekin syrjin vaikeita ihmisiä, joten en ole yhtään parempi itsekään. Syrjin heitä siksi, että he eivät ole kivoja minua kohtaan tai syrjivät itsekin minua. Saatan jopa puhua heistä pahaa muille.
On tämä noidankehä, mutta tässä samassa kehässä me kaikki olemme.
Takerruit nyt tähän sinänsä merkityksettömään Auvis-juttuun.
"Ja onko syrjäänvetäytyvä luonne mielestäsi NPH tai rajatila? NPH ainakin esiintyy mielellään (jonkun muun kustannuksella) ja pitää "hovia". Siis nimenomaan kuvaa kiusaajia."
En lähde nyt mitenkään varmaksi sanomaan tästä Auvisesta, mutta mieleeni tulee ensimmäisenä rajatila. Mielellään ihmiset ovat samaistaneet Auvisen johonkin ujoon ja yksinäiseen kiusattuun, mutta se on mielestäni enemmänkin juuri sellainen sosiaalisesti sopia käsitys, kuin tosiasia. Eli mielestäni Auvisella oli täysin päinvastainen persoonallisuus, kuin mistä on luotu kuvaa.
Myös rajatila voi olla hieman ujo ja usein hänellä on jonkinlaista vihaa suurinta osaa ihmisiä kohtaan, koska nämä ovat "ylimielisiä" ja "pinnallisia" jne.
Mielestäni Auvinen ei missään tapauksessa vaikuttanut esim. neurootikolta.
Amerikassa oli keväällä kolumurha, missä tekijä oli selvästi kiusattu, ujo ja yksinäinen.
"Onko siis mielestäsi sairasta kokea tulleensa kiusatuksi, mikäli se on syy sille, että kutsuu kiusaajia ylimielisiksi?"
No rajatilainen voi vääristää melkein minkä tahansa asian ylimielisyydeksi. Tiedän kyllä, mitä Auvinen tarkoitti sanomalla toisia ylimielisiksi, mutta siinä on taustalla myös hänen oma ylimielinen asenteensa.
Oletko sinä psykiatri?
Tätähän minäkin olen arvuutellu.
Kuuluu yleistietoihin. ;) Psykologia ei ole omaa alaani, mutta se liittyy oikeastaan kaikkeen omaan alaani.
Olen lisäksi sen verran nuori kuitenkin, että en ikäni puolesta voisi olla psykiatri.
Ehkä vielä lähdenkin tästä opiskelemaan psykologiaa.
Muista sitten, etteivät persoonallisuushäiriöiset ole sen huonompia ihmisiä kuin muutkaan. Kyllähän valmis psykologi sen tietää.
Eihän ne olekaan muita huonompia, mutta kun sitä tulee itse aina kovin huonoksi tietyntyyppisten kanssa.
Olen seurustellut rajatilaisen kanssa, ja kyllä rakastuneena uskoo toisesta vain hyvää. Toista kertaa en vaan taida rakastua sellaiseen. :)
By the way... Olisin nytten baarissa, jos persoonallisuushäiriöiseen voisi luottaa.
Nix nax -nimimerkillä perintöpalstalla kirjoittava tyyppi on oikeassa elämässään juuri tuota kaikkea, mitä listasit. Hän ajaa lähimmäisensä seinille, mutta poliisikaan ei viitsi puuttua, kun hän haukkua räksyttää heidätkin.
Miten ihmeessä kaikkialla ihmiset kärsivät persoonallisuushäiriöisistä? Jos eivät elä niiden kanssa. Minä elän ja en voi halua käyttää nimmaria, koska kotona joudun saarnan kohteeksi.
Minulla on menossa ilmeisesti henkisen itsepuolustuksen kurssit ja ne ovat vielä kesken, koska en koe olevani ihan valmis eroonkaan.
Opetuksen sisältö on: Älä pakene paikalta, kun joudut hyökkäyksen kohteeksi vaan puolustaudu. Aseena totuus. Pelon voittaminen. Käytä samoja keinoja kuin eläisit suuren ongelmalapsen kanssa.
Yritä päästä irti ja jotenkin kunnialla lopettamaan yhteiselon. Ehkä näillekin on jossain pari. Rakkauttahan nämäkin kaipaavat. Sitä, mitä ilman ovat jääneet. Jo lapsena.
Tajusin pahimman pelkoni olevan tulevaisuuden suhteen: Eron tullessa puoliso veisi lapset ja todistaisi minun olevan kelvoton huoltajaksi. Saattaisi jopa kunnostautua sen suhteen ja kasvaa. Minä olisin kaikkeen syyllinen ja se minun olisi kannettava. Kaikenlisäksi työttömänä, syrjäytettynä luuseriksi ja huonoksi ihmiseksi leimattuna - ja yksin. Toinen tulevaisuudenkuva olisi, että sairastuisin masennukseen ja puolison mielestä se olisi pikku juttu: Minut vietäisiin hoitoon ja elämä palaisi ennalleen, kun olisin parantunut. Sairauteni olisi siinä tapauksessa syy kaikkeen...
Puolisoni sai yhteisestä terapiastamme uuden pilkan aiheen minulle: Hän ei ole niin paha kuin luulen. Hänelle oli sanottu, että olen jonkinlainen taiteilija (eikä ole ensimmäinen kerta, kun sellaiseksi luokitellaan, omasta mielestäni tavallinen)ja sillä perusteella mieheni väittää minun kuvittelevan kaiken (vilkas mielikuvitus?)ja että minun olisi kasvettava aikuiseksi. Persoonani on ns. terve???
Oliko tässä kirjoituksessa yhtään järkeä? Kysyn vaan? En enää tiedä, mitä tai ketä uskoa, kun haluaisin uskoa kaikkia.
Pitääkö mun varmuuden vuoksi pyytää anteeksi, että kirjoitin? Minähän vain kuvittelen.
Olisipa itsellä samat keinot käytössä kuin persoonallisuushäiriöisellä. Voisi täälläkin nimitellä toisia kirjoittajia ja tehdä aloituksia siitä, kuinka joku on ollut tuhma yrittäessään puolustaa heikompia hivenen värikkäämmällä tekstillä. Ja kuinka muka puskista hyökkäillään, vaikkei missään sellaista oikeasti näy. On vain erilaista huumoria jota kaikki eivät ymmärrä. Ja itse väittävät olevansa huumorintajuisia. Ja ne itsensäkehujat? Mitä ihmettä ne ovat? Onko meistä kukaan toistaan parempi? Tältä kantilta persoonallisuushäiriöisetkin ovat ihmisiä ihmisten joukossa.
"Tältä kantilta persoonallisuushäiriöisetkin ovat ihmisiä ihmisten joukossa."
Tuo ainakin on täysin totta.
Luonteenpiirteitä ja tempperamenttia kuvaavat listaukset eivät mielestäni kuvaa yhtään mitään.
Paremman kuvan saa, kun miettii, minkä nimisiä persoonallisuushäiriöitä on olemassa. Niitähän on vaikka kuinka paljon ja piirteitä. Epävakaa on epävakaa , narsisti ihailee itseään(?) sen lähteen kuvajaisesta, Vaativa vaatii itseltään ja muilta ja on kait super tunnollinen, epäluuloinen lienee epäluuloinen... Ihan ilman asiantuntemusta näin kuvittelisin, mutta minullahan oli vilkas mielikuvitus.
Epävakaa kuvaisi kait parhaiten minun puolisoani ja kyllä apuakin tarjottiin, mutta se olisi vaatinut minun sitoutumistani ja minulta toisenlaista asennetta. Puolison asenne: "Ei minulla ole mitään ongelmaa vaan muilla näyttää olevan" oli se pointti, joka sai minut täysin yhteistyöhaluttomaksi, provosoi minut "raivostumaan". Jos joku kertoisi oliko reaktioni "oikea" tilanteeseen nähden ja miksi reagoin niin (rajusti), olisin "kiitollinen" tiedosta.
Minkäs sitä ihminen itselleen voi, jos suututtaa niin suututtaa. Se on ymmärrettävää. Sinun olisi ehkä kannattanut suostua tarjottuun hoitoon, mutta se vaatii kyllä motivaatiota asianosaisilta.
Erilaisuuden hyväksymisen vaikeus näyttäisi olevan jonkinlainen tämän päivän vitsaus. Vikojen etsiminen muista myös. Minua kyllästyttää koko aihe, kun sitä toitotetaan joka paikassa.
Luotan vaistoihini ja vastahakoisuuteeni täytyy olla oikeat syyt. Ei se vastustus tyhjästä tule (hassua: lähes noinhan se terapeuttikin sanoi -mistä tämä tähän tuli- ja paljon muutakin vähemmän toiveita herättävää)