Ei ole mitään todisteita siitä, että geenimuunneltu viljantuotanto auttaisi ratkaisemaan maailman nälänhädän, todetaan Isossa-Britanniassa viikko sitten julkaistussa raportissa. Selvityksen on tehnyt kehitysmaihin erikoistunut asiantuntijayritys ActionAid, joka tunnetaan kriittisestä suhtautumisestaan muunneltuihin kasveihin.
Päinvastoin ActionAidin asiantuntijat epäilevät köyhien maiden tuottajien joutuvan entistä epävarmempiin oloihin, koska heistä tulee riippuvaisempia kalliista siemenistä ja kemikaaleista.
Steriilien siementen käyttö estää viljelijöitä soveltamasta nykyisiä viljelymenetelmiä, koska he joutuvat uusimaan siemen sen sijaan, että käyttäisivät edellisvuonna tilalla lisättyä siementä. raportissa huomautetaan.
Yrityksen mielestä geenitekniikka sopii paremmin suurille, markkinataloudessa toimiville tiloille. Se myös muistuttaa, ettei geenilajikkeiden satoisuudesta ja vähemmän kasvinsuojelun tarpeesta ole todellista näyttöä.
Biotekniikan kehitystä on usein perusteltu maailman nälkäongelman helpottamisella, koska uudet muunnellut lajikkeet olisivat satoisampia sekä kestäisivät paremmin tuholaisia, tauteja ja kuivuutta.
ActionAidin raportin mukaan vain prosentti geeniteknologisesta tutkimuksesta kohdistuu köyhien maiden viljelijöiden ongelmiin. Esimerkiksi Afrikassa gmo-tutkimus jalostaa vientituotteita kuten leikkokukkia, tupakkaa ja hedelmiä, joita tuotetaan suurilla kaupallisilla tiloilla Keniassa, Etelä-Afrikassa sekä Zimbabwessa.
Raportti myös korostaa, että kehitysmaissa tarvittaisiin ennen kaikkea investointeja edullisiin ja helposti omaksuttaviin viljelytekniikoihin sekä koulutukseen.
Myös panostukset maanomistukseen ja -vuokraukseen, vedensaantiin, tiestöön ja rahoitukseen ovat ActionAidin johtajan Martin Lockwoodin mukaan kehitysmaissa geeniteknologiaa oleellisempia nälänhädän ratkaisemisessa.
MT-Reuters
Päinvastoin ActionAidin asiantuntijat epäilevät köyhien maiden tuottajien joutuvan entistä epävarmempiin oloihin, koska heistä tulee riippuvaisempia kalliista siemenistä ja kemikaaleista.
Steriilien siementen käyttö estää viljelijöitä soveltamasta nykyisiä viljelymenetelmiä, koska he joutuvat uusimaan siemen sen sijaan, että käyttäisivät edellisvuonna tilalla lisättyä siementä. raportissa huomautetaan.
Yrityksen mielestä geenitekniikka sopii paremmin suurille, markkinataloudessa toimiville tiloille. Se myös muistuttaa, ettei geenilajikkeiden satoisuudesta ja vähemmän kasvinsuojelun tarpeesta ole todellista näyttöä.
Biotekniikan kehitystä on usein perusteltu maailman nälkäongelman helpottamisella, koska uudet muunnellut lajikkeet olisivat satoisampia sekä kestäisivät paremmin tuholaisia, tauteja ja kuivuutta.
ActionAidin raportin mukaan vain prosentti geeniteknologisesta tutkimuksesta kohdistuu köyhien maiden viljelijöiden ongelmiin. Esimerkiksi Afrikassa gmo-tutkimus jalostaa vientituotteita kuten leikkokukkia, tupakkaa ja hedelmiä, joita tuotetaan suurilla kaupallisilla tiloilla Keniassa, Etelä-Afrikassa sekä Zimbabwessa.
Raportti myös korostaa, että kehitysmaissa tarvittaisiin ennen kaikkea investointeja edullisiin ja helposti omaksuttaviin viljelytekniikoihin sekä koulutukseen.
Myös panostukset maanomistukseen ja -vuokraukseen, vedensaantiin, tiestöön ja rahoitukseen ovat ActionAidin johtajan Martin Lockwoodin mukaan kehitysmaissa geeniteknologiaa oleellisempia nälänhädän ratkaisemisessa.
MT-Reuters
Vastaukset 2
Vanhimmat
selkeästi;) Varsinkin hyvä kuvaus seurauksista, kun globaalit firmat patentoivat muunneltuja lajikkeita___
http://www.kaapeli.fi/seppanen/lehti/gmosala.htm
Kantsii lukea Vandana Shivan Voiko tietoa omistaa, siinä on paljon asiaa tuosta patentointijutusta.