Niin, kun täällä ei ole "insinööritieteet" keskustelupalstaa niin kysyn insinööritieteiden yliopistoversiolta: Mitäs tehdään kun sinkki ja kupari alkavat loppumaan maapallolta?
Onko ne korvattavissa tekniikassa millään muilla alkuaineilla, joita on riittävästi?
Jollei, niin onko edes kuviteltavissa mitään teknisiä ratkaisuja, jotka vähentäisivät noiden metallien käyttötarvetta tekniikassa esimerkiksi 90%?
Noita metalleja tarvitaan kai niin paljon, ettei niitä voi edes louhia asteroideilta ja kuljettaa maapallolle?
Onko ne korvattavissa tekniikassa millään muilla alkuaineilla, joita on riittävästi?
Jollei, niin onko edes kuviteltavissa mitään teknisiä ratkaisuja, jotka vähentäisivät noiden metallien käyttötarvetta tekniikassa esimerkiksi 90%?
Noita metalleja tarvitaan kai niin paljon, ettei niitä voi edes louhia asteroideilta ja kuljettaa maapallolle?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei kai ne mihinkän lopu. Ovat alkuaineita joita on varsin vaikeaa muuttaa muiksi alkuaineiksi.
Saataa tietenkin tulla eteen tilanne, jossa kaikki kupari ja sinkki on jo hyödyllisessä käytössä, ja joudutaan käyttämään muita aineita. Alumiini korvaa hyvinkin kuparin sähköjohteissa. Sinkille en keksi muuta kunnon käyttöä kuin korroosiota vähentävänä pinnoitteena, Se voidaan sitten korvata vaikka maalilla, tai ns. ruostumattomilla meteriaaleilla.
Sinkin määrällisesti suurin käyttökohde on tosiaan teräksen sinkitys. Sen lisäksi sinkkiä käytetään monien metallien seosaineena (esim. messinki on kuparia ja sinkkiä) ja siitä mm. valetaan (esim. alumiinilla seostettuna) monenlaisia kappaleita kuten koneenosia ja koriste-esineitä.
Tekniikan kannalta tilanne on jo nyt sellainen, että kaikenlaista kivaa voi tehdä laboratoriossa, mutta sitä ei saa ulos kaupalliseen massakäyttöön, koska tarvittavia metalleja ei yksinkertaisesti ole riittävästi.
Energiaa näyttää riittävän muutamaksi tuhanneksi vuodeksi, kunhan se vaan saadaan jaeltua voimaloista käyttäjille, ilmeisesti edelleen sähkönä alumiinipiuhoja pitkin.
Kuparia ja sinkkiä ei riitä Maapallolla edes 3 miljardille ihmiselle, joiden elintaso olisi meidän tasollamme, olettaen 100% kierrätysasteen.
Jos joku tarvii kuparia, niin laittakoon yhteystietonsa tälle palstalle. Minulla on nimittäin noin 10 kiloa kuparisia pennin kolikoita ja kuparisia 1-2-5 eurosentin kolikoita. Olen laittanut niitä talteen sen takia, että olen ymmärtänyt niiden kupariarvon olevan suurempi kuin kyseisten kolikoiden nimellisarvon. Aivan älytöntä touhua erinäisiltä rahapajoilta käyttää arvometalleja pieniarvoisiin kolikoihin.
Tai jos ollaan ihan realistisia, Maapallon kuparivarannot eivät liene vielä lähelläkään hiipumistaan. Muutenhan voisin tehdä omaisuuden noilla kuparikolikoillani, mutta oikeasti niille ei ole vielä suurtakaan kysyntää.
Maapallon kupari- ja sinkkivarat eivät riitä Intian ja Kiinan teollistumiseen.
Mutta erityisesti kaupankäynnistä sinä et ymmärrä mitään. Öljy maksoi vähän aikaa sitten 9 taalaa tynnyri, ja on nyt niin lopussa, että öljyntuotanto laski toista vuotta peräjälkeen. (Öljy maksaa nyt 90-100 taalaa tynnyri, mutta jos ei tiedä tätä niin ei tiedä mitään.)
Eli markkinahinnasta ei voi päätellä ollenkaan tilannetta edes 8 vuoden päähän.
Parhaiten tavikset näkivät takavuosina tulevaisuuden USAn innosta Irakin sotaan ja lehdissä olleesta propagandasta, jonka mukaan öljyn hinta olisi kääntynyt laskuun "ihan heti".
Teknisessä mielessä kuparin kierrätettävyys on aivan eri tasolla kuin öljyn. Kuparin kierrätyksen ongelma (kuten kaikkien muidenkin metallien kierrätyksessä) on ihmisten käsittämätön vimma sulloa metallit huolellisesti kaikkialle muualle PAITSI siihen laariin jossa lukee METALLIT.
Hiilidioksidia vähän energiaa -> öljyä (vitsi)
Kännyköiden metallitkin taitavat maksaa nykyään niin paljon, että vanhoja kännyköitä kannattaa kerjätä ihmisten kotoa kierrätettäväksi.
Öljykokemusten perusteella kuparin kierrätysinto lähtee nousuun 5 vuotta ennen kuin siitä tulee kunnolla pula, koska kuparin hinta lähtee nousuun. Tosin se kierrätys ei tule riittämään, mutta vastausten perusteella alumiini tulee korvaamaan kuparin ihan riittävästi. Alumiini on vähän huonompi kuin kupari, mutta konkurssin uhatessa hällä väliä.
"Maapallon kupari- ja sinkkivarat eivät riitä Intian ja Kiinan teollistumiseen."
Kyllä riittävät. Itsehän todistit, että kysynnän ylittäessä tarjonnan hinnat nousevat ja kysyntä vähenee. Kupari ei siis lopu ikinä, sen hinta vain nousee aina suuremmaksi ja suuremmaksi. Jonka seurauksena sen sijasta aletaan käyttää monissa paikoissa jotain muuta materiaalia.
http://en.gtk.fi/export/sites/default/Research/meetings/kestavaKaytto/Heiskanen.pdf
edellisestä esityksestä ilmenee selvästi, että kaikkia metalleja, mutta juurikin nimeämiäsi kulutetaan jatkuvasti enenevässä määrässä. En silti usko, että trendi jatkuu loputtomiin kasvavana, koska myöskin väestöräjähdyksen uskotaan tasaantuvan. Näin käynee myös ko. metallien kulutukselle jossain vaiheessa.
> Onko ne korvattavissa tekniikassa millään
> muilla alkuaineilla, joita on riittävästi?
Jo nykyään käytetään monia tekniikoita, joissa mm. vanhanaikaisia kuparikaapelointeja voidaan vähentää. Esim. ajoneuvoissa CAN-väylän käyttö.
> Jollei, niin onko edes kuviteltavissa mitään
> teknisiä ratkaisuja, jotka vähentäisivät
> noiden metallien käyttötarvetta tekniikassa
> esimerkiksi 90%?
No ei nyt varmaankaan 90%, mutta kysynnän ja tarjonnan lain puitteissa kohoavat hinnat pakottavat "älykkäät" ihmiset keksimään ratkaisuja, joissa kustannuksia säästetään ja samalla myös ko. raaka-aineita. Näin ollen markkinamekanismien pitäisi aikanaan rajoittaa kysyntää hintojen ylittäessä kipurajan. Ennen sitä: tuskin ketään kiinnostaa (?)
> Noita metalleja tarvitaan kai niin paljon,
> ettei niitä voi edes louhia asteroideilta ja
> kuljettaa maapallolle?
En usko, että ensimmäinen ratkaisu pulmaan on ko. metallien tuominen ulkoavaruudesta, koska sellainen on aivan liian kallista nyt ja vielä kauan aikaa eteenpäin.
> Mitäs tehdään kun sinkki ja kupari
> alkavat loppumaan maapallolta?
Paremminkin (jos)... tuntuu siltä, että kysynnän kasvaessa metallintuottajat riemurinnoin tuottavat sitä jollain keinoin aina lisää! Markkinamekanismin "ahneus ja rahanälkä" on päättymätön luonnonvara.
Toisaalta vastasit jo itse kysymykseen: viimekädessä keksitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, joissa ko, aineita ei tarvita siinä määrin.
(Liirum laarum)
"myöskin väestöräjähdyksen uskotaan tasaantuvan. Näin käynee myös ko. metallien kulutukselle jossain vaiheessa."
Väestönkasvu näyttää tasaantuvan 11 miljardiin. Mutta minne elintason nousu tasaantuu? Elintason nousu vaikuttaa tällä hetkellä samalla tavalla kuin 2-3 Italiaa ilmestyisi tyhjästä vuodessa kuluttajiksi tänne Maapallolle. Ja kyllä metallit loppuvat tasaisellakin kulutuksella, koska kierrätystä ei saada koskaan 100% järjestettyä.
"kysynnän ja tarjonnan lain puitteissa kohoavat hinnat pakottavat "älykkäät" ihmiset keksimään ratkaisuja, joissa kustannuksia säästetään ja samalla myös ko. raaka-aineita. Näin ollen markkinamekanismien pitäisi aikanaan rajoittaa kysyntää hintojen ylittäessä kipurajan."
Markkinamekanismi toimii jollakin seuraavista kolmesta tavasta:
1. kuvailemallasi tavalla, jos on tuuria. Yleensä on. Näin käy öljyn kanssa, jolle löytyy jopa korvaavia tuotteita. Luulo, että näin kävisi aina, on uskontoa.
2. hinta räjähtää 5-8 vuotta ennen raaka-aineen loppumista ja siirtymäaika on liian lyhyt toteuttaa korvaavia teknologioita.
Nuubian kulta on tähän sopiva esimerkki, vaikka romahdus tapahtuikin hitaasti. Egyptiläiset rahoittivat pyramidinsa Nuubian (nyky-Sudan) kullalla. Kultakaivokset ehtyivät kuin myös egyptiläisten kulttuuri.
Myös nykyinen Pohjois-Afrikka oli Rooman valtakunnan vilja-aitta, kunnes kuivui. Korvaavaa vilja-aittaa/teknologiaa ei löytynyt mistään muualta, ja Rooman valtakunta ajautui vaikeuksiin.
3. Pääsiäissaaren malli, jossa kansan suullinen perinne kertoo viimeisen puun kaatajan nimen. Saaren kalastus romahti viimeisten puuveneiden myötä, samoin väestö. Eurooppalaisten saavuttua myöhemmin puuttomalle saarelle asukkaat eivät tunteneet edes tulta. Toki kaikki saaren asukkaat osasivat ennakoida, mitä viimeisten puiden kaatamisesta seuraa. On se politiikka ihmeellistä.
Minusta tuo Heiskasen juttu näytti 80-luvun taloustieteeltä. Paljon diffiksiä, joista uskotaan, että ne kuvaavat ilmiötä. Nykyään taloustieteessä lähdetään enemmän liikkeelle datasta (uskotaan tiedettävän taloustieteen perusteella mikä data on oleellista) ja mallit ovat yleisempiä, joita sitten määritellään tilastollisin testein.
Ainakin tiedonsiirrossa on lasi/valokuitu korvaamassa kuparia.