Ilmanvastus talvi - kesä

käytännön ilmanvastukslla ei ole käytännössä merkitystä.ainakaan näin leutona talvena.

Ilmanvastus on talvella pienempi kun kylmä ilma on liukkaampaa.

Tarkoitat varmaan, että mitä lämpötila, ilmanpaine ja edelleen tiheys vaikuttavat ilmanvastukseen?

Kaikki vaikuttavat jossain määrin. Yleensä peruslaskut suoritetaan ns. standardi-ilmakehässä, joka on merenpinnan korkeudella ja esim. 25 C-astetta. Jos pitää olla tarkka, niin pitää huomioida ilman muutokset, jotka johtuvat paineen ja lämpötilan muutoksesta.

Autolla, joka liikkuu merenpinnan korkeudella, lienee lämpötilan muutoksesta aiheutuva ilmanvastuksen muutos varsin merkityksetön. Yleensä korkeuden vaihtelua pidetään merkityksellisempänä tekijänä. Joku voi esim. laskea paljonko 40 asteen lämpötilan muutos ja 5000 m korkeusero vaikuttavat ilmanvastukseen...

Lämmin ilma sen sijaan alentaa tavallisen kaasutinmoottorin tehokkuutta merkityksellisesti, joten se otetaan usein huomioon laskuissa. Esim. tavallisen lentokoneen lähtökiito korkealla, kuumassa ilmassa on huomattavasti pidempi kuin alhaalla kylmässä ilmassa ja se huomioidaan monissa laskuissa. Mutta johtuu siis myös lisäksi moottorin tehottomuudesta, eikä pelkästään ilman muutoksesta.

Kuten "jonsson" sanoi toisella ottaa ja toisella antaa. Puhutaan tiheyskorkeudesta, jos on matala paine ja lämminilma. on ilman vastus tietysti pienempi, mutta niin on moottorin tehokin.
Pakkasella, ja samalla korkeapaine,vastus iso mutta taas tehoakin enemmän.

Tarkoitithan että viskositeetti kasvaa ilman jäähtyessä. Taisit panna sanat väärinpäin.

Minä en tiedä, mikä vaikutus viskositeetilla on asiassa. Voi olla, ettei se ole ratkaisevaa?

Virtaavan aineen vastus taisi olla tämän kaavan mukainen

F=1/2*roo*v*v*A*c
F=liikettä vastustava voima
roo= ilman tiheys
v=nopeus
A=kappaleen projektion pinta-ala, eli sen reiän pinta-ala, minkä kappale leikkaa ilmaan.
c= ilmanvastuskerroin

Talvi vaikuttaa näistä vain ilman tiheyteen. Minä luulen, että ilman tiheys kasvaa ihannekaasun lailla suunnilleen ilman jäähtyessä. Saattaa olla monimutkaisempi, kuin pystyn ajattelemaan, mutta takuulla pakkasilma on kymmeniä prosentteja tiheämpää, kuin suvi-ilma.

Ilmanvastus kasvaa suorassa suhteessa ilman tiheyteen.

Kovalla pakkasella ilma saattaa olla 20% tiheämpää? kuin helteellä. Auton bensankulutuksesta taitaa mennä 70-80% ilman vastukseen.

luulen, mutten ole ihan varma, että suurin osa talvikulutuksen kasvusta tuleekin ilmanvastuksen kasvamisesta ja sitä vähemmän tai sitten enemmän vaikuttaa epätäydellinen palo kylmässä sylinterissä?

Peruskoulun kaavoilla voidaan laskea ilman tiheys suunnilleen oikein.
Merenpinnan tasolla 15°C ilman tiheys on 1.225 kg/m^3.
Tuo lämpötilahan on n. 288 K.
Esim. pakkasella -20°C (253 K) on ilman tiheys siten
288/253x1.225=1.394 kg/m^3.
Polttomoottorin teho nousee periaatteessa samassa suhteessa, joten huippunopeus ei muutu, mutta kiihtyvyys kyllä paranee, ellei jäykkien renkaiden vierinvastuksen kasvu syö sitä kaikkea.

bumb