Silmusta

Aivan ihana vastaruno !

" Sitten tutustuin Sinuun
ympärilläni solisi puro
aurinko paistoi
rakkauteni löysi kasvot "

Tuo iski kuin metrinen halko - huoks.
Ei varmaankaan ole ollut näin pimeää tähän
aikaan, samaa mieltä.

Ja se tärkein - kiitos.

Ihanaa lukea palautettasi, kiitos.

Hymyssä suin päivää päin :)

melko usein käytän runoissani luonnon elementte-
jä, vaihtelevalla menestyksellä.

Kiittäen, sillä se kuuluu Sinulle.

Sinä ilmestyit
odottamatta täytit maailmani
ja silmissäni
pilvien reunat olivat yllättäin kultaa.

Minulla on nyt juuret
olen kasvanut kiinni Sinuun
ravitset
ja minä hengitän Sinusta.

***

Mys - kiitos ihanasta vastarunostasi.
Sinun sanoissasi on lämpö ja minä
olen yllättynyt " jestas "

niin muistaakseni alunperin otsikoin runon, mutta
sitten ajattelin, että " silmusta " riittää.

Sinun tekstisi melkeinpä pysäyttää, olet syväl-
listä pohtinut ja aina yhtä tunteikkaasti sanot
mitä sielusi kertoo.

Niin, tuo säkeistö runostani johon viittaat. Se
voisi siis olla noin, rakastumisen alkumetreil-
lä. Runoni on lähes aina, osittain fiktiota ja
osittain faktaa - niin nytkin.

Mutta siinä olet oikeassa, että sielun vaellusta
tässä on käyty.

Lämmin kiitos. Sain puhelimessa päivällä vinkin
Sinun runostasi, joten se pitää käydä lukemassa.
Varmaan sen olisin muutenkin lukenut, eipä sen
puoleen.

Mukavaa illan jatkoa ja viikonloppua Liisa,
t. linda

Ai että mie nauran vieläkii, ja arvaa vaan kuka
kuuli asiasta ensimmäisenä, hih.
Helkkarin mukava katsella tätä kirjoittaessa ni-
ciäsi, voi jee :)

Niistä langoistahan se, kuinkapa muuten.
Olen itse tämän runoni sisältöön oikeastaan aika
tyytyväinen, mutta muokkaamista se olisi kyllä
vieläkin kaivannut, vaikka onkin paperille ensin
kirjoitettu. Tuossahan tuo nyt köllöttää, olok-
koon.

Mutta tärkein, k i i t o s
ja onnittelut vielä rekkautumisesta, kauan se
kesti että se tapahtui, huoh.