Kuuntelin tuossa työmatkallani autoradiosta puolella korvalla Radio Suomen kautta Urheiluradiota. Joku belgityttö ”Džastin Enään” oli pelannut tennistä. Joku saksalaisurheilija nimeltä ”Keimer” (diftongi ee-ii lausuttiin ee-ii, ei aa-ii) oli tehnyt sitä tai tätä.
Tähänkö on tultu? Eikö YLE toimikaan jonkinlaisena sivistyksen ylväänä tukipylväänä mainosrahoitteisten kanavien puristuksessa?
Kai nyt vähintään pohjoismaiset sekä ranskalais-, saksalais-, venäläis- ja espanjalaisperäiset erisnimet pitäisi kyetä lausumaan ao. kielen mukaisella tavalla! Jos omat paukut eivät riitä, niin ei niitä nimiä lähetystä kohden sentään niin monta tule, etteikö asioita voisi jostakin tarkistaa.
Oma kielitaitoni loppuu hyvinkin nopeasti kesken, mutta korvaani tuollaiset laiskuudet särkevät silti suunnattomasti. Miksi mennään tuollaisiin toimittajan töihin eikä viitsitä tehdä niitä kunnolla?
Kysymys on asenteista ja viitseliäisyydestä. ”Lausunpa tuon nimen nyt paremman tiedon puutteessa niin kuin kuvittelisin englanninkielisen sen lausuvan.”
Puolijulkisesti rahoitetuilta kansallisilta instituutioilta pitää vaatia korkeampaa laatua!
Tähänkö on tultu? Eikö YLE toimikaan jonkinlaisena sivistyksen ylväänä tukipylväänä mainosrahoitteisten kanavien puristuksessa?
Kai nyt vähintään pohjoismaiset sekä ranskalais-, saksalais-, venäläis- ja espanjalaisperäiset erisnimet pitäisi kyetä lausumaan ao. kielen mukaisella tavalla! Jos omat paukut eivät riitä, niin ei niitä nimiä lähetystä kohden sentään niin monta tule, etteikö asioita voisi jostakin tarkistaa.
Oma kielitaitoni loppuu hyvinkin nopeasti kesken, mutta korvaani tuollaiset laiskuudet särkevät silti suunnattomasti. Miksi mennään tuollaisiin toimittajan töihin eikä viitsitä tehdä niitä kunnolla?
Kysymys on asenteista ja viitseliäisyydestä. ”Lausunpa tuon nimen nyt paremman tiedon puutteessa niin kuin kuvittelisin englanninkielisen sen lausuvan.”
Puolijulkisesti rahoitetuilta kansallisilta instituutioilta pitää vaatia korkeampaa laatua!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mannerhaim!
Ruotsalaisittain äännettynä Mannerheim lausutaan "mannärheim", ei tietenkään "mannerhaim""
Mannerheim ei lisäksi edes ole saksalaisperäinen nimi, vaan pikemmin norjalais-ruotsalaisperäinen.
Ruotsalaiset eivät myöskään tavallisesti osaa sanoa 'dzoodz bush', vaan he sanovat 'joodz bush'. Samoin dzon lennon on 'jon lennon'. Selitä sinä, miksi. Kuuntelepa vaikka Ruotsin radiota.
Suomenkielisiä nimiä ei osata lausua lainkaan. Vaikka Ruotsissa asuu noin 450 000 suomenkielistä.
En minä niinkään riikinruotsalaisia tarkoittanut (tosin Reinfelt lausuu itsekin "rainfelt", joten se määrää asian), vaan suomenruotsalaisittain on "mannärheim", ja niin C.G.E.M. itsekin lausui sukunimensä - kuten muukin suku tekee vieläkin.
Riikinruotsalainen saattaa tietämättömyyttään lausua "mannärhaim", luullen hänkin, että kyse on saksalaisesta nimestä.
pitkin riikinruotsalainen voisi noin laajemmassa mittakaavassa oppia lausumaan suomalaisia nimiä? Suuresta lukumäärästään huolimatta ruotsinsuomalaiset ovat kuitenkin melko hiljattain tulleita maahanmuuttajia. Ruotsinkieliset Suomessa ovat sen sijaan kantaväestöä siinä missä suomenkielisetkin, ja yhteiskunnan historia on aivan toinen.
Enhän minä puolustele riikinruotsalaisten surkeata kykyä lausua vierasperäisiä nimiä, vaan pidän sitä lähinnä surkuhupaisana - ja säälittävänä. Enemmistökansan pöyhkeyttä. Kuten muissakin maissa.
Kyllä suomalaisia on Ruotsissa ollut iät ja ajat, etkö ole koskaan kuullut esimerkiksi "suomalaismetsistä"?
Asun itse alueella, jonka nimistössä finn-osa esiintyy aivan joka puolella. Eivät ne toki ole mitään uusia nimiä.
Ongelma on vain ruotsalaisten asenteessa. Suomi on kielenä koettu sosiaalisesti alempiarvoisena, joten sitä ei ole "tarvinnut" opetella. Jatkuvasti törmää myös siihen asenteeseen, että suomi on jotenkin ihan mahdoton kieli ulkomaalaiselle oppia. On kai, ellei edes yritä.
Kyllä suomalaismetsät ovat tiedossa. Kyse oli melko suppeasta populaatiosta 1800-luvun alussa, ja väki eli sananmukaisesti varsin eristyksissä "metsissä". Heidänkö takia ruotsalaiset olisivat tuolloin opetelleet suomea?
Ei missään maassa kantaväestö ole opetellut reilusti myöhemmin tulleiden siirtolaismaahanmuuttajien kieltä. Sinun logiikallasi meidän suomalaisten tulisi kohta alkaa opetella venäjää...
Ja aivan oikein: peruskoulu on minulta käymättä. Sitä ei näet ollut olemassa vielä minun koulunkäyntiaikanani. Mutta kävin kyllä neljä luokkaa kansakoulua, kahdeksan luokkaa oppikoulua, ja opiskelin sen päälle viisi vuotta yliopistossa. Toivon, että tämä edes likimain korvaa uupuvan peruskoulun.
Itsekin ihmettelen aina samaa, kuin sinä. Tosin urheilutoimittajilla tuollainen sivistymättömyys vielä on ymmärrettävissä (joskaan ei hyväksyttävissä), alan toimittajat kun lähentelevät kohteittensa eli urheilijoiden matalaa älytasoa.
Mutta myös radion uutistoimittajat syyllistyvät samaan. Pohjanoteeraus oli, kun uutistenlukija siteerasi tunnettua gallialaista Libération-lehteä toteamalla, että "ranskalaisen liböreiššön-lehden mukaan..." jne.
Mutta "bad english" on tunnetusti maailman yleisin kieli - ja myös Suomen yleisin vieras kieli. Muita ei juurikaan ole...
Höhlästi lausutaan myös Marita Taavitsaisen laulamassa iskelmässä "André".
Puhumattakaan siitä, että lähtevät "bretanjeen, provinseen, rypäleitä poimimaan" (Bretagnessa ei viljellä rypäleitä), ja että "rypäleet kypsyivät aina kesän kuumimpaan aikaan" (todellisuudessa rypäleet kypsyvät myöhäissyksyllä...). Taavitsaisen seuralaisetkin ovat Andrén lisäksi mielenkiintoisia: "mišél ja džiin"...
Kaikkihan on mahdollista, mutta onko todenäköistä, että siellä oli myös anglosaksinainen nimeltä Jean? No, saattoihan siellä olla anglosaksimieskin nimeltä Gene (pitäisi nähdä, mitä laulun kirjoitetuissa tekstissä lukee). Todennäköisintä lienee kuitenkin, että siellä oli ranskalaismies nimeltä Jean (ellei ollut Sibelius...), ja silloinhan se lausutaan "šaan".
Varsinainen hurjastelija muuten tämä Maritamme, kolme miestä: André, Michel ja Jean!
Ei ainakaan Ruotsin radion toimittajat. Miten on BBC, Ranska, Italia, Saksa - välittävätkö tosiaan höykäsen pöläystä siitä, miten esimerkiksi suomenkieliset nimet pitäisi lausua?
pitäisi osata kaikkien merkittävien kielten kaikkien nimien lausuminen oikein. Eihän se vaadi kuin muutaman vuoden opiskelun per kieli ja vuoden asumisen kyseisessä maassa/kulttuurissa. Sellaiset 50 vuotta kielikoulutusta pohjille, niin johan on meillä sivistyneitä ratiotoimittajia eetterissä!
"toimittajien pitäisi osata kaikkien merkittävien kielten kaikkien nimien lausuminen oikein. Eihän se vaadi kuin muutaman vuoden opiskelun per kieli ja vuoden asumisen kyseisessä maassa/kulttuurissa. Sellaiset 50 vuotta kielikoulutusta pohjille, niin johan on meillä sivistyneitä ratiotoimittajia eetterissä!"
Jos rajattaisiin tuo nimien lausuminen tärkeimpiin eurooppalaisiin kieliin, suomalaisten kannalta, niin ei siinä olisi kyseessä kovin monen tunnin työ. Esim. länsi-eurooppalaisissa kielissä on samanlaisia piirteitä, mikä helpottaa lausuminen opettelua (tosin myös eroja).
Mutta kun ei ole sitä viitseliäisyyttä ja ammattitaitoakin kaiketi ilmennetään sillä, että muistetaan, monellako sekunnin sadasosalla Kimi voitti missäkin kisassa. Mutta ei missään tapauksessa ilmennetä yleissivistyksellä!
Ei niitä kieliä tarvitse opiskella kokonaan hallitsemaan, vaan voi ottaa selvää, miten kukin nimi lausutaan. Siihen menee Internetin kautta pari minuuttia.
Ja tärkeitä ovat Suomessa perinteisesti merkittävät kielet, kuten ruotsi, venäjä, englanti, saksa ja ranska, ehkä myös latina. Toki espanja ja italiakin ovat plussaa.
Mutta nuo ensin mainituthan kuuluvat jo yleissivistykseen (Suomessa). Ainakin minä osaan niitä sen verran, että nimiasioissa pärjää.
Minä en sanomaasi ihan allekirjoita. Kun on kyse eurooppalaisista valtakielistä, äännettäviä vierasperäisiä nimiä ei ole lähetystä kohden montakaan ja käytettävissä ovat runsaat, sekä talon (YLEn) sisäiset että ulkoiset resurssit, ei oikean ääntämistavan selville ottaminen ole muusta kuin viitseliäisyydestä/ammattietiikasta kiinni. Ei siinä itse kieltä toki osata tarvitse.
Enpä juuri voisi kuvitella meneväni mikrofonin eteen tietämättä, kuinka minun pitäisi paperiini merkityt eurooppalaiset nimet lausua!
No, eipä minun ulosannillani ole mikrofonin eteen menemistä muutenkaan. Minun ammattietiikkaani lienee sitten se, että en ole radiotoimittajaksi pyrkinytkään...
Mikähän latvakakkossukupolvi (Jarit ja Mikat)nuokin nimet massa-antoi lapsilleen? Amerikkalaisia lyhenteitä i.
Edellinen niminousuhdanne suosi sentään mikoja, jareja ja muita sentään suomalaissävyisiä, jotka ottivat hölmön synonyymeiksi kunniakkaat Uunon ja Väinön. Eräs pakinoitsija kiinnitti tähän joskus huomiota, ja kertoi tuhahtavansa hölmöilleelle: "siinä on taas yks jani-mika-petteri".
Oma vitsinsä on tietysti edesmenneen Gösta Sundqvistin lämmöllä irvailemat "laura elliinoora emilia camilla ... jurvaset".