Jonkin aikaa palstalla olleena, keskustelujen kulkuja seuranneena, haluaisin tietää omia toiveitanne elämänne suhteen.
Olenko vain ymmärtänyt väärin, vai onko totuus tänäpäivänä, että nuoret ihmiset eivät enää etsi, eivätkä kaipaa ns. konservatiivista elämäntapaa, so. perhe, lapset, yhteinen elämä kumppanin kanssa, yhteinen koti, kesämökki, lapsenlapset, harmaapäisyys kiikkustuolissa puolison vierellä.
Jos kaipaat edellä kuvattua ns. konservatiivista elämäntapaa itsellesi, mikä estää mielestäsi sen toteutumisen kohdallasi? Mikä on mennyt sinulla, ajassa, uskottavuudessa pieleen, niin ettet usko sen olevan mahdollistakaan.
Tai, kuten täällä olen ollut havaisevinani, moniakaan ei kiinnosta pitkäjänteinen, yksitoikkoinenko, mielikuvituksetonko elämänmuoto. Intohimoisesti kaivataan jännitystä, seikkailua, hetken huvitusta, siinä kaikki.
Keskustelua rakkaat ystävät, on perjantai-ilta, sana on vapaa.
Elämänne unelmat?
47
1782
Vastaukset
Tjaa. Oikeestaan mie istun nyt aika pitkälle siinä tien haarassa. Molemmissa on puolensa.
Mie elän aika liki sitä unelmaani, kumminki niin kaukana että siihen pitää pyrkii mut sen verran lähellä että siintää ihan siinä käsien ulottuvilla.
Harmi vaan ku niitä unelmia on suunnalla jos toisellaki, jos kurkottaa yhtä, karkottaa toisen. Mikä niistä on se unelma joka kestää loppuun saakka. Se on vaan pelkkiä valintoja, mistä luopuu saadakseen jotain. Outo ajatella sitä että luopus perheestä tavoitellakseen jotain muuta, omalle itselleen. Kuitenkaa ei saa pidettyä ees tyttöystävää. Pitääkö syöksyä niihin "realistisimpiin" unelmiin vai toivoa vaan sitä ihmettä... :D
Otappa niistä sitten selvää, Seikkailija vai vastuullinen perheen isä. Molemmissa on puolensa...- ihminen.
haen kanssaelämistä ilman lapsia, ilman mökkejä, pelkkä oma koti, työ, harrastuksia ja lomamatkoja maailmaa näkemään, sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa katsoisi elävänsä loppuelämän.
Ehkä toteuttaa haaveita kuten näyttelemistä pienissä määrin, näytelmäkerhot yms.
Pitää yllä jotakin kaveripiiriä.
Oma elämä on ollut niin suurta vuoristorataa tässä että tavoitteet on aika paljolti rauhallisessa, tylsässä arjessa.
Tai munkkiluostarissa
En uskoisi pärjääväni lapsien kanssa ja sitä elämää, kun omat opitut perhemallit ovat niin hanurista...- ope vain
olet siis mies, naisethan haaveilevat nunnaluostarista. No se on niin vaativa elämän tehtävä, että vain hyvin harvat siihen pystyvät. Useimmat haaveilevat kokelaat palaavat maitojunalla maailmaan. Toisaalta en usko sinun sitä edes vakavissasi tarkoittaneenkaan.
Onko nuo sinun haaveesi/toiveesi mitenkään mahdottomalta kuulostavia? Minusta ei ollenkaan. Hyvin vähään näytät tyytyvän, hyvin vähästä tulet onnelliseksi.
Jos elämäsi on ollut yhtä vuoristorataa, mikä estää sinua muuttamasta elämääsi niin, että vaellat tasaisella maaperällä hiljaa etenevässä junassa, jolloin tiedät minne juna vie.
Lapset ovat kohdallasi kielletty unelma. Luulen niin kun olet tasaisesti kulkevan junan kyydissä saanut matkustaa, tutustunut vastapuolella olevaan, samoin ajattelevaan kanssamatkustajaan ja päättäneet yhdessä poistua päätepysäkillä, silloin uskot itseesi ja unelmiisi. Unohdat vuoristoradat, luotijunat ja kylmät asematunnelit.
Heitit pahan. Mä en ole unelmoinut pitkään aikaan, elämä ja selviäminen on vieneet liikaa aikaa.
Varovasti... unelmoin naisesta - en kenestäkään tietystä. Naisesta - ja rakkaudesta häneen.
Muu olkoon sitten toissijaista.- N-ainen
siitä haalarinaisesta :))?
- vänkyrä-nainen
hiukan tota konservatiivista elämäntapaa jostain syystä. Ehkä siks, etten oo lapsenakaan sellasessa perheessä elänyt enkä osaa arvostaa noita asioita kovin paljoa.
En mä oikeestaan arvosta muuta kuin rakkautta. En ainakaan niin paljoa et niiden muiden asioiden vuoksi olisin valmis mitään suuria tekoja tekemään. Rakkauden vuoksi olisin niihin kyllä valmis.- ope vain
sen rakkauden. Hyvä;)
- N-ainen
rakkautta, tunnetta, välittämistä. Sitä, että saisi sitten vanhana muistella niitä hyviä hetkiä, joita koki.
Konservatiivista eletään, on hieman omaisuutta, havitellaan turvallista elämää. Vaan jotain puuttuu...mikä ei löydy kauppakirjoista ja autokaupoista.
Sopivasti kaikkea sekaisin, voi jännitystäkin saada elämään ja silti elää konservatiivisesti. Työ on hoidettava..sitä voisi olla vähemmän. Viikonloppu voisi olla kolme päivää :)..ennättäisi nauttia ja laiskotella, lorveksia kunnolla.
Ja jos saisin sen unelmien miehen, sen ihastuksen itselleni jakamaan elämää. Kokemaan jännitystä kanssani...- opettaja2
sulle en vielä kommentoinut. Ihan ovat haaveesi ja toiveesi ymmärtämykseni piirissä. Otan sinut mukaan rukouksiini, että löytäisit sen oikean, joka sinulle nämä toiveesi toteuttaisi.
- Aurinko79-
Mussa taitaa olla vähän liikaakin haaveilijan vikaa, mutta onnekseni osaan antaa unelmienkin elää ja muuttua. En siis takerru sokeasti unelmieni tavoitteluun unohtaen samalla elää, ainakaan enää. Pelkkien haaveiden perässä juokseminen ei jätä käteen muuta kuin surullisen sydämen...
En usko siihen, että ihmisten unelmat ja toiveet pohjimmiltaan olisivat muuttuneet kovinkaan paljoa. Kukapa meistä ei haluaisi rakastaa ja tulla rakastetuksi ja ne taitaa edelleenkin ollakin ihmisten suurimpia unelmia. Nykyään vain kaikkien ei tarvitse haluta samoja asioita, elämänsä voi elää myös toisella tavalla jos näkee sen parhaimmaksi tavaksi itselleen.
Ennen ainoa oikea tapa oli se perinteinen perhe ja kesämökki-paketti. Kaikille se ei vain sovi, ja mun mielestä on hyvä, että ihmisillä on mahdollisuus tänä päivänä havitella vapaasti niitä asioita, joiden kautta kokee elävänsä täysillä. Jollekin se saattaa olla ura taiteilijana, jollekin se on reppumatkailijana eläminen ja pienen majatalon perustaminen Indonesiaan.Toi on unelman arvoinen juttu. Ehdottomasti. Mulla on auto joka on jo edellisellä omistajalla kiertänyt euroopan "viimeisenä matkanaan" joka sitten ei onnistunutkaan kun rassi kesti koko reissun kuitenkin.
Mä voisin kokeilla samaa joskus, kenties just tolla samaisella romuläjällä. Katselin yks päivä googlemapseista jotain italian liki asumatonta rannikkoseutua ja haeskelin sieltä hotelleja... :)- Aurinko79-
Kukkomies kirjoitti:
Toi on unelman arvoinen juttu. Ehdottomasti. Mulla on auto joka on jo edellisellä omistajalla kiertänyt euroopan "viimeisenä matkanaan" joka sitten ei onnistunutkaan kun rassi kesti koko reissun kuitenkin.
Mä voisin kokeilla samaa joskus, kenties just tolla samaisella romuläjällä. Katselin yks päivä googlemapseista jotain italian liki asumatonta rannikkoseutua ja haeskelin sieltä hotelleja... :)Italia on takuulla käymisen arvoinen paikka. Mulla se on itseasiassa "seuraavat potentiaaliset kohteet"-listalla. Luulen, että rakennan jonkun sopivan paketin halvat lennot majoitus muutamassa eri kaupungissa ja vuokra-autolla ympäriinsä. Löysitkö hyviä hotelleja?
Tuo on ollut mulla sellaisena kaukaisena unelmana, että muutan joku päivä jonnekin lämpimään ja pistän sellasen oikein kliseisen pienen majatalon pystyyn. Laittaisin joka aamu vieraille makoisan aamupalan tuoreista hedelmistä, vastaleivotusta leivästä ja höyryävästä kahvista... Aamuisin kävisin lenkillä merenrannassa ja turistikauden ulkopuolella röhnöttäisin riippukeinussa kahlaten läpi kirjoja. Oikein sellasta sopivan siirappista ;)
Ehkei tuo tule koskaan tapahtumaan ainakaan tuossa muodossa mutta ihana noista on haaveilla ja tehdä pienemmässä mittakaavassa reppureissuja. Vaikka omalla autonrötisköllään :) - ope vain
Ihminen, joka säilyttää koko elämänsä ajan lapsenomaisen (ei sama asia kuin lapsellisuus)asenteen elämässään, haaveilee ja unelmoi paremmasta huomisesta, hänen rakkautensa ja rakastamisensa tarve on hyvin suuri. Hän kärsii siitä jos ei saa rakkautta, vielä enemmän siitä jos ei ole kohdetta, jolle omaa rakkauttansa voisi luovuttaa.
Jk. Tais tulla illan mietelause samalla;) - Aurinko79-
ope vain kirjoitti:
Ihminen, joka säilyttää koko elämänsä ajan lapsenomaisen (ei sama asia kuin lapsellisuus)asenteen elämässään, haaveilee ja unelmoi paremmasta huomisesta, hänen rakkautensa ja rakastamisensa tarve on hyvin suuri. Hän kärsii siitä jos ei saa rakkautta, vielä enemmän siitä jos ei ole kohdetta, jolle omaa rakkauttansa voisi luovuttaa.
Jk. Tais tulla illan mietelause samalla;)Tuollaisen asenteen kun pystyis säilyttämään elämässään niin sais ehkä irti sen mitä tänne ollaan tultu hakemaankin.
Ihan hyvä mietelause :) - ope vain
Aurinko79- kirjoitti:
Tuollaisen asenteen kun pystyis säilyttämään elämässään niin sais ehkä irti sen mitä tänne ollaan tultu hakemaankin.
Ihan hyvä mietelause :)Se asenne säilytä. Itse kuuntele sydäntäsi, se järjelläsi käsittele. Sinun käy hyvin, minä tiedän sen, olethan selviytyjä;)
- firerose
ope vain kirjoitti:
Ihminen, joka säilyttää koko elämänsä ajan lapsenomaisen (ei sama asia kuin lapsellisuus)asenteen elämässään, haaveilee ja unelmoi paremmasta huomisesta, hänen rakkautensa ja rakastamisensa tarve on hyvin suuri. Hän kärsii siitä jos ei saa rakkautta, vielä enemmän siitä jos ei ole kohdetta, jolle omaa rakkauttansa voisi luovuttaa.
Jk. Tais tulla illan mietelause samalla;)pieni leikkimielisyys ja uteliaisuus on hyvä säilyttää. Ettei tavallaan rupea "liian aikuiseksi",koska se on melkeenpä sama kun tiedän jo kaiken enkä enään ota vastaan uutta.
Hienoja ajatuksia sulla muutenkin :) Tää on hyvä ketju :) Aurinko79- kirjoitti:
Italia on takuulla käymisen arvoinen paikka. Mulla se on itseasiassa "seuraavat potentiaaliset kohteet"-listalla. Luulen, että rakennan jonkun sopivan paketin halvat lennot majoitus muutamassa eri kaupungissa ja vuokra-autolla ympäriinsä. Löysitkö hyviä hotelleja?
Tuo on ollut mulla sellaisena kaukaisena unelmana, että muutan joku päivä jonnekin lämpimään ja pistän sellasen oikein kliseisen pienen majatalon pystyyn. Laittaisin joka aamu vieraille makoisan aamupalan tuoreista hedelmistä, vastaleivotusta leivästä ja höyryävästä kahvista... Aamuisin kävisin lenkillä merenrannassa ja turistikauden ulkopuolella röhnöttäisin riippukeinussa kahlaten läpi kirjoja. Oikein sellasta sopivan siirappista ;)
Ehkei tuo tule koskaan tapahtumaan ainakaan tuossa muodossa mutta ihana noista on haaveilla ja tehdä pienemmässä mittakaavassa reppureissuja. Vaikka omalla autonrötisköllään :)Eksyin sinne italian rannikolle ihan siksi että hain missä on lähimmät toimivat tulivuoret. Olen aina tahtonut nähdä sellaisen. Hotellit hain lähialueilta sieltä missä rannikko näytti parhaimmalta... paljon tyhjää, vain meri ja maa. Avaruuden tuntua.
Tästä voisi jatkaa todella pitkään mutta unelmani lähes toteutui, ovelle ilmaantui nainen. Ja kaksi lasta. Ja nyt minulla on pieni yövieras ja nyt on ehdottomasti viimeinen nukkumaanmenoaika. Ihanaa. Nämä ovat niitä öitä kun en herää keskellä yötä :)
Kiitti & kuitti; kone kiinni - Kukko katoaa.
- Papeete1
Vakaata ja rauhaisaa eloa sekä pieniä seikkailuja (lue. matkustelua) välillä. Mieskin voi mukana heilua mutta mitkään perheleikit eivät enää kiinnosta.
- opettaja2
Viimeiseksi olisin sinun luullut tulevan. No olkoon, anna anteeksi, kerran lainasin tekstiäsi, vaikka et sitä edes minulle ollut kohdistanut, luulin vain niin.
Hauskaa iltaa sinullekin. Viihdy keskuudessamme. - Papeete1
opettaja2 kirjoitti:
Viimeiseksi olisin sinun luullut tulevan. No olkoon, anna anteeksi, kerran lainasin tekstiäsi, vaikka et sitä edes minulle ollut kohdistanut, luulin vain niin.
Hauskaa iltaa sinullekin. Viihdy keskuudessamme.Ainahan mä täällä heilun. En tiedä/muista mitä tarkoitat mutta musta tuntuu ettei kannata virkistää muistiani. Säilyy sopu pidempään :)
Mulle tuli tää asia kans mieleen ku luin Rikun kommentin, että se oli hankkinu palan isänmaata. Kaikki muu haihtuu ja vaihtuu, mutta se maa pysyy.
Mies ilman maata ei oo mitää. Sitteku miehellä on maata, ni sitte sillä on jotain joka pysyy ja jonka päälle voi rakentaa sitte vaikka mitä. Vain mielikuvitus on rajana.
Mitä sillä henkisyydellä tekee? Ei yhtään mitään, siinä samassa paikassa kun se ihminen häipyy, ni siinä samassa paikassa häipyy se henkisyyskin. Mutta maa pysyy.- cat.mint
unelmoin koko ajan. Ne antavat minulle voimaa. Eniten unelmoin sellaisesta elämää suuremmasta rakkaustarinasta.
Unelmoin myös muutamasta muusta jutusta, mutta niillä ei ole niin suurta merkitystä.- cat.mint
missään nimessä en unelmoi mistään hetken huumasta vaan suuresta rakkaudesta, ja se ei ole tylsää vaan romattista.
Haaveilen myös matkustamisesta. Haluaisin käydä vaikka missä.
- Eron helvetin läpikäynyt
Itse olen vaikeasta liitosta päässyt pois ja alan vähitellen toipua, mutta näyttää haavat tekevän aika ajoin kipeää vieläkin(3 vuotta erosta). Silti haaveilen juuri noista aloittajan kirjoittamista ns. konservatiivisista asioista.
Perhe on omassa lapsuudenkodissani ollut hyvin toimiva ja tärkeä, ja kaipaan saman kaltaista omille lapsilleni. Jatkaan haaveilua ja kuljen silmät avoimina. . . eihän sitä ikinä tiedä jos se oma kulta löytyisi seuraavan nurkan takaa yllättäin. ;) - MMies
Uskovat netin kaatuvan parin vuoden kuluessa.
*unelmoi* Kyllä minä haaveilen koti-isänä olemisesta edelleen. Olisi maailman rikkain ja rakkain asia saada olla lapsen kanssa kotona hetki elämästä arjessa ja juhlassa.
Kuvittelen niitä arkisen talvisia ja keväisen aurinkoisia aamuja, jolloin sängystä huudeltas pikku-Sumille, että joko sitä jaksettas nousta ylös. Siitä kun jalkeille pääsisi, niin voitas päivä alottaa unisin silmin, pörröisin hiuksin katsellen ulos avatuista sälekaihtimista, et minkälaista ilmaa se meille tänään antelee.
Siitä kun selviäisi, niin suoraan tietenkin pesuhuoneen kautta päivä käyntiin heittämällä märkä pissavaippa unholaan ja kuivaa ylle, sekä riemukkaan nallekuvioinen potkupuku päälle ja tuttipullon pesuun. Sen jälkeen keittämään aamupuuro, johon päälle sitten Piltin mangososetta sekä tietenkin pannullinen kahvia.
Näin se normipäivä saadaan käyntiin ja ei muuta ku kärryt tinksiin ja pieni lenkki kävelylle ja näyteikkunaosoksille. Toki kiire ois jo puolen päivän aikaan ruokaa laittelemaan, jottei ylimääräinen kiukku iskisi kesken ulkoilun.
Kyllä näkisin koti-isänä olemisen ehdottomasti elämäni rikkaimpana ja antoisimpana aikana.- Aurinko79-
Olipa sulonen kuvaus :) Kotivanhempana olo ei todellakaan olisi huono vaihtoehto, toivottavasti joku päivä saan kokea tuonkin autuuden :)
- opettaja2
Itse isänä ollessa en tollasta oivaltanutkaan, tai ei ollut resursseja riittävästi, omat ahdistukset ja huolet, niin henkiset kuin taloudelliset.
Nyt on ajat toiset. Ahdistukset elämän myötä pääosin takanapäin tai ainakin niihin osaa suhtautua huomattavasti helpommin kuin silloin nuorena isänä. On ukin laatuaikaa kun pohjantähti-tyttö saapuu kahtena päivänä viikossa hoitoon. Mummo toki pääsääntöisesti päivänsädettä hoitaa on ukilla oma roolinsa. Ulkoilutus on ukin juttu. Tehdään nuoska lumesta heppaa, koiraa, linnaa, mitä tahansa mitä höppänäukin pää keksikään. Kun ukki ottaa voileipää kahvin kanssa tietää prinsessa tulla ukin luo kun ukki antaa ukin makupaloja, milloin juustoa, milloin makkaraa, milloin suolakurkkua, milloin mitäkin. Voi sitä autuallista katsetta mikä tytön silmissä on kun tietää syötävän olevan todella hyvää kerta se ukillekin maistuu. Ihanaa olla ukki:) - Siilinjärveläinen
Haaveissa ja unelmissa eläminen auttaa meitä kestämään vaikeankin elämän.
Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit maan päällä. relaxed_eyes kirjoitti:
Mitäs sitteku pitää sanoa 'ei'?
pikkusen ohi sun viesti, mut luulen tietäväni tausta-ajatuksesi.
Kyllä ja ei kuuluvat yhtä lailla elämään.suminagashi kirjoitti:
pikkusen ohi sun viesti, mut luulen tietäväni tausta-ajatuksesi.
Kyllä ja ei kuuluvat yhtä lailla elämään.siinä oikein mitään sisältöä ollut. Mua tavallaan vaan vähä etoo isyyden (ja äitiyden) glorifiointi. Mutta kyllä mua yhtä paljon etoo myös molempien asioiden vähättely ja arvostelu, jopa suoranainen lapsiviha. Molemmat ääripäät ovat yleensä lapsettomia, joko omasta tahdostaan tai pakon sanelemana, mut kuitenkin.
Ja etominen on vähä liian voimakas ilmaisu, mutta jotain sinnepäin, eikä parempaakaan mieleen tullut. Enkä myöskään tiedä, että onko sulla muksuja vai ei, jotta emmä silläkään kommentoinut. Sellanen ihan yleinen heitto vain, mikä tekstistä tuli mileen.- Asiasta.huvittunut
relaxed_eyes kirjoitti:
siinä oikein mitään sisältöä ollut. Mua tavallaan vaan vähä etoo isyyden (ja äitiyden) glorifiointi. Mutta kyllä mua yhtä paljon etoo myös molempien asioiden vähättely ja arvostelu, jopa suoranainen lapsiviha. Molemmat ääripäät ovat yleensä lapsettomia, joko omasta tahdostaan tai pakon sanelemana, mut kuitenkin.
Ja etominen on vähä liian voimakas ilmaisu, mutta jotain sinnepäin, eikä parempaakaan mieleen tullut. Enkä myöskään tiedä, että onko sulla muksuja vai ei, jotta emmä silläkään kommentoinut. Sellanen ihan yleinen heitto vain, mikä tekstistä tuli mileen.Tekstistä puuttui kokonaan viittaukset vastuuseen, joka on vanhemmuudessa kaikkein olennaisin seikka. Tyypillisen romantisoitu näkemys, pelkkää auringonpaistetta aamusta iltaan. Eihän se isin kullannuppu tietenkään edes paskanna tai itke. Nukahtaakin sormia napsauttamalla.
relaxed_eyes kirjoitti:
siinä oikein mitään sisältöä ollut. Mua tavallaan vaan vähä etoo isyyden (ja äitiyden) glorifiointi. Mutta kyllä mua yhtä paljon etoo myös molempien asioiden vähättely ja arvostelu, jopa suoranainen lapsiviha. Molemmat ääripäät ovat yleensä lapsettomia, joko omasta tahdostaan tai pakon sanelemana, mut kuitenkin.
Ja etominen on vähä liian voimakas ilmaisu, mutta jotain sinnepäin, eikä parempaakaan mieleen tullut. Enkä myöskään tiedä, että onko sulla muksuja vai ei, jotta emmä silläkään kommentoinut. Sellanen ihan yleinen heitto vain, mikä tekstistä tuli mileen.harhauduit näkemään kokonaisuutta yhden kiitävän hetken perusteella. En mä vahingossa kirjoittanut koti-isänä olemisen arjesta ja juhlasta ja se kuvaukseni oli se juhla-aamu.
Mielestäni en sortunut glorifioimaan, vaan realisoin yhden hetken, joka on täysin realistinen.
Toki olisin voinut kirjoittaa sen vatsataudissa sairastelevan yön, mutta ketä se olisi hyödyttänyt :)suminagashi kirjoitti:
harhauduit näkemään kokonaisuutta yhden kiitävän hetken perusteella. En mä vahingossa kirjoittanut koti-isänä olemisen arjesta ja juhlasta ja se kuvaukseni oli se juhla-aamu.
Mielestäni en sortunut glorifioimaan, vaan realisoin yhden hetken, joka on täysin realistinen.
Toki olisin voinut kirjoittaa sen vatsataudissa sairastelevan yön, mutta ketä se olisi hyödyttänyt :)Kyllä mä 'tiedän', että sä tiedät, jotta asioilla on se toinenkin puoli, mutta niinku A.h:kin tuossa mainitsi, ni se ei käynyt tekstistä ilmi. Ja niinku mäkin sen luin.
Ja ku mä en ainakaan osaa niin sitä ohikiitävää hetkeä nähdä, koska lasten kans ne hetket voi vaihdella kolmen sekunnin välein täydellisestä riemusta täydelliseen epätoivoon.
Ja mä ny vaan halusin kritisoida tuota sun tekstiä siksku, vaikka mitä väität, ni tekstistä tulee sellanen kuva, että se olis kaikki yhtä juhlaa. Vähä sama juttu, ku joskus mun(ja sunkin) naisia koskevista ällösiirappisista teksteistä. Ei oo miehen elämä naisten ja lasten kanssa yhtä juhlaa. Siitä on monta tilastoakin todisteena.relaxed_eyes kirjoitti:
Kyllä mä 'tiedän', että sä tiedät, jotta asioilla on se toinenkin puoli, mutta niinku A.h:kin tuossa mainitsi, ni se ei käynyt tekstistä ilmi. Ja niinku mäkin sen luin.
Ja ku mä en ainakaan osaa niin sitä ohikiitävää hetkeä nähdä, koska lasten kans ne hetket voi vaihdella kolmen sekunnin välein täydellisestä riemusta täydelliseen epätoivoon.
Ja mä ny vaan halusin kritisoida tuota sun tekstiä siksku, vaikka mitä väität, ni tekstistä tulee sellanen kuva, että se olis kaikki yhtä juhlaa. Vähä sama juttu, ku joskus mun(ja sunkin) naisia koskevista ällösiirappisista teksteistä. Ei oo miehen elämä naisten ja lasten kanssa yhtä juhlaa. Siitä on monta tilastoakin todisteena.mut toisaalta, jos kaikista asioista koko kirjon raapustaa, niin se on minimissään 4 A4 arkkia, joten täytyy maxmimoida hyötynäkökulmat =)
Elämä on yhtä juhlaa ;D
- joku
joskus kirjoittanut, että ihminen on kuin unelmatehdas. Kun entinen särkyy, uusi tehtaillaan tilalle.
Pikkasen vauhtia pitäs vaan saada tähään omaan tehtaaseen. Rehellisesti sanottuna en tiedä mistä unelmoin.
Toiveet ovat kyllä eri asia kuin unelmat. Kovin vähän vaan tuntuu olevan omasta mielestäni noita tavoittelemisen arvoisia juttuja. - Asiasta.huvittunut
Jatkuvuus on hyvä. Jatkuvuuteen liittyy olennaisesti turvallisuus, mikä näin nykyihmiselle tarkoittaa pääasiassa taloudellista turvallisuutta, sekä perinteet. Jatkuvuuden eteen on valmis tekemään työtä, mikä tarkoittaa velvollisuuksia. Velvollisuuksia niin itseä kuin sekä menneitä että tulevia sukupolvia kohtaan. Etenkin näin keskellä sydäntalvea - siitähän tammikuu nimensä on saanut - elämä esittäytyy seesteisimmillään. Talvi on työn ja velvollisuuksien täyttämisen aikaa. Mutta vaikka kalenteri on täynnä, itse elämässä tapahtuu hyvin vähän.
Samaan aikaan tietynlainen vapauden kaipuu on elää erittäin voimakkaana. Kenties se on tyytymättömyyttä nykyiseen elämään. En tarkoita vapaudella välttämättä jännitystä tai seikkailua, vaan jotain sen suuntaista vapautta, mitä Tanssii susien kanssa -kirjan päähenkilö luutnantti Dunbar koki preerialla. Riippumattomuutta. Kesäisin tarjoutuu tilaisuuksia irtiottoihin, mutta ne ovat sananmukaisesti irtiottoja: lyhyitä hetkiä, joiden jälkeen seesteinen elämänmeno jatkuu. Kesällä tuntee olevansa tuplasti elossa.
Haluan ajatella eläväni elämäni kevättä. Kauneimmat ja lämpimimmät päivät ovat vielä edessä. Vielä on paljon toukotöitä tehtävänä, ennen kuin olen valmis ottamaan kesän vastaan. Nyt on luotava ne perusteet, mille koko elämä rakentuu. Seuraavat kaksi, kolme vuotta tulevat olemaan elämäni merkityksellisimpiä, sillä ne saattavat pitkälti määrätä elämäni suunnan. Uusia paikkoja, ihmisiä ja haasteita. Haasteita, jotka tuottavat joko onnistumisia tai epäonnistumisia. Tienristeys, joka on samaan aikaan sekä kiehtova että pelottava.
Ajan pitäisi olla nuoren ihmisen paras liittolainen, mutta jostain syystä se juuri nyt tuntuu esiintyvän pahimpana vihollisena. Enää ei ole varaa epäonnistua, aikaa epäröidä. Pitäisi jo tietää mitä tekee. Sillä jos epäonnistuu ja valitsee väärin, ei elämän ehtoopuolella ole mitään mitä niittää.
Elämä ei esiinny Y-sukupolvelle yhtä yksinkertaisena kuin edellisille sukupolville. Yksinkertainen elämä, jolla oli selvä suunta, kodit ja kesämökit ynnä muut, olivat teidän etuoikeutenne, me kohtaamme uusia uhkakuvia ja vaaroja. Jatkuvuus ja perinteet ovat uhattuna. Myös mahdollisuuksia on enemmän, elämän lainalaisuudet ovat osittain muuttuneet. Suurille ikäluokille tämä saattaa hahmottua huonosti, koska heidän elämänpolkunsa on ollut paremmin viitoitettu. Ei ole itsestäänselvää, että vanhat hyvät ohjeet enää pätisivät.
En puhu haaveista tai unelmista. Ne ovat jotain, mitä ei ole edes tarkoitettu saavutettaviksi. Pelkkiä harhakuvia ja lasten satuja, joilla ei ole mitään todellista arvoa. Minulla on tavoitteita, mutta asetan niitä varoen. Jos määrätietoisesti, jopa sokeana, kulkisin kohti yhtä tavoitetta, saattaisin eksyä elämäni polulta. On siis jätettävä mahdollisuus muuttaa kurssia, mutta samaan aikaan pitäisi työskennellä määrätietoisesti, jotta saavuttaisi haluamansa. Kas siinäpä haastetta yhteen elämään.
Jonkinlaista tasapainoa hakee, vanhan ja uuden tasapainoa, perinteiden ja moderniuuden tasapainoa, työn ja nautinnon tasapainoa, velvollisuuden ja riippumattomuuden tasapainoa, vastuun ja vapauden tasapainoa. Kova olisi kiusaus oikaista elämän polulla, mutta siten joutuu varmasti harhaan. Ensin kylvetään, sitten vasta niitetään. Kärsivällinen pitää olla.
Ja sitten otamme seuraavan oluen.- cat.mint
pienessä hiprakassa kirjoitettu teksti? :D
- Asiasta.huvittunut
cat.mint kirjoitti:
pienessä hiprakassa kirjoitettu teksti? :D
Ööli loppui, siirryn viskiin. Viski on elämän vettä.
- cat.mint
Asiasta.huvittunut kirjoitti:
Ööli loppui, siirryn viskiin. Viski on elämän vettä.
aina vain vahvempaa... Saa nähdä millaista tekstiä sinulta kohta syntyy :) Yleensä et noin syvällisiä jutustele.
- -kysymysmerkki-
cat.mint kirjoitti:
aina vain vahvempaa... Saa nähdä millaista tekstiä sinulta kohta syntyy :) Yleensä et noin syvällisiä jutustele.
ettei se juttele sinulle syvällisiä, tarkoita etteikö se olisi tehnyt sitä kuitenkin täällä aiemmin, muiden kanssa.
- Asiasta.huvittunut
cat.mint kirjoitti:
aina vain vahvempaa... Saa nähdä millaista tekstiä sinulta kohta syntyy :) Yleensä et noin syvällisiä jutustele.
On hyvä pitää jalat maassa ja keskittyä konkreettisiin asioihin, sillä konkreettisella tasolla tapahtuu kaikki toiminta. Motiivit toiminnalleen usein joutuu hakemaan syvällisemmältä tasolta, mutta se ei vaadi keskustelua vaan ainoastaan pohdiskelua.
Syvällisten ajatusten pukeminen sanoiksi on vaikeaa, koska termit puuttuvat ja ajatukset ovat jäsentelemättöminä mielessä. Oikeastaan vertaukset ja tarinat ovat ainoa keino kertoa ajatuksia, mutta useimmiten sekin epäonnistuu. Niin tälläkin kertaa. Kaiken kaikkiaan melko turhauttavaa puuhaa tuo syvällisten jutteleminen.
- Enrique_Lister
Vai olikos se punainen tupa ja perunamaa?
Kyllä minä ainakin unelmoin semmoisesta konservatiivisesta elämäntavasta. Se on vaan vaikeaa löytää tänäpäivänä toista ihmistä, joka unelmoisi samasta asiasta.
Olis kyllä tosi kivaa saada joskus lapsenlapsia. Perhe, lapset, yhteinen elämä kumppanin kanssa, ja yhteinen koti löytyy.
Kesämökki ja lapsenlapset tulee sitten joskus.
Toivottavasti keksin harmaapäisyyden ajalle muuta tekemistä kuin kiikkustuolissa istuskelun, jos vaikka matkustelisi sitten.- opettaja2
Ei muuta kuin odotat loppujenkin juttujen tulevan aikanaan. Tosta on ihan hyvä jatkaa;)
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad611179- 42891
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että326657- 51651
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän116626- 51618
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38605- 93600
- 75566
- 56564