vaikka meillä oli traktori niin kuitenkaan sillä ei voinut hakea puita metsästä kun olisi pitänyt olla välipyörät telaketjuja varten takapyörien eteen. Maaseudun tulevaisuudessa ja Koneviestissä niitä kaupiteltiin mutta hinta taisi olla kova.
Siksi piti hevosella vetää tukkipankolla kolme tai viisi kerrallaan riippuen koosta järven rantaan laanille.
Laani oli vaakatasoon asetetettu veden partaalle rakennettu tukkivarasto josta keväällä tiputettiin aina ylin kerros veteen pitkin kerrosten väliin asetettuja poikittain asetettuja tukkipuita.
Suurin pituus sai olla muistaakseni 5,5 metriä tai 5,65 tyvitukille johtuen raamisahojen syöttövaunun raidekiskojen pituudesta. Tosin pidempiäkin kiskoja oli mutta harvassa.
Solon kantaminen metsään otti voimille hevosen ohjasremmistä tehdyllä olkalenkillä lumessa kahlaten.Samalla piti kantaa bensa-astiaa, teräketjuöljyä, kirves,vänkäri ja tietenkin eväsreppu.
Vanerinen lumilapio oli jätetty jemmaan alueelle jo aikaisemmin.
Lapiolla kaivettiin lumet pois puuntyven ympäriltä.Rungossa näkyi leimauskirveellä tehty pilkka ja siinä leimauskirveen tyvipäällä lyöty ostajan leima joka oli esim Kymi-yhtiöllä puolikuu.
Sitten kumautettin kirveen hamaralla pari kertaa ylös runkoon niin oksista varisivat suurimmat lumet.Katsottiin tuulen suunta ja tehtiin kaatokolo myötäpuoleen.
Mahdollisimman lyhyt kanto tehtiin ja siten eniten puuta käyttöön.
Vipuvänkäriä ja kiilaa piti usein käyttää.
Joskus puu jäi konkeloon.
Sitten piti mitata tukit, oksia ja pätkiä runko.
Tukkikynällä piti merkitä kantoon ja tyvitukin päähän sama juokseva numero.
Latvapuut kerättiin eri pinoon ja kuorittiin kesällä vuoluraudalla sellutehtaalle menevään pinoon 2 tai 3 metrisinä.
Sitten alkoikin tukinajo laanille ja hevonen kahlasi välillä paksussa hangessa mahaansa myöten.
Kyllä oli illalla aina tosi väsynyt olo.
Se Solo oli tosi rasittava laite tärinänsä vuoksi vaimentamattomine kahvoineen ja aiheutti monille valkokätisyyttä kuka sitä pitempään käytti.
Puunkaatoa tehtiin
16
3168
Vastaukset
- maanviljelijän poika
Eikös kymppi käynyt merkitsemässä karsittuun runkoon tukin katkaisujohdat, eli apteeraamassa.
Mittanauhaa ei silloin ollut, vaan merkkikepillä mitattiin.
Kerran koulun hiihtotunnilla satuttiin metsäjärvelle, josta yritti kiivetä jyrkkää tietä pois Valmet 33. Kyllä se oli kovilla, vaikka ei ollut kuormaa, vain tukkikärri, kaiketi vetävä. Oli polkemassa jälkiä.
Ilmeisesti kytkintä luistatti, että olisi jaksanut kulkea.- hankintakauppana
ei ollut hankintakauppana mitään työnjohtajia maanviljelijöillä eikä mitään teippejäkään ollut silloin vielä keksitty, joita joku ulkopuolinen olisi tullut käärimään runkoon.
Itse piti mitata tuumissa sellaisella rautaisella
jättirakotulkilla puiden paksuudet että täyttää kulloisellekin pätkitylle rungonosalle vaaditavat mitat. - ulkomaille vietiin
hankintakauppana kirjoitti:
ei ollut hankintakauppana mitään työnjohtajia maanviljelijöillä eikä mitään teippejäkään ollut silloin vielä keksitty, joita joku ulkopuolinen olisi tullut käärimään runkoon.
Itse piti mitata tuumissa sellaisella rautaisella
jättirakotulkilla puiden paksuudet että täyttää kulloisellekin pätkitylle rungonosalle vaaditavat mitat.Muistaakseni 60 luvun radiouutisissa aina mainittiin että sinä ja sinä vuonna on laivattu sinne ja sinne maahan niin monta standardia sahattua puutavaraa.
Muistaakseni etsin joskus Rakentajan kalenterista tietoa moisesta standardista ja olisiko se ollut metri kertaa paksu nippu täyskanttiseksi sahattua lautaa tai lankkua jonka pituus oli 4 metriä ja 70 senttiä plus?. - hankintakaupassa
hankintakauppana kirjoitti:
ei ollut hankintakauppana mitään työnjohtajia maanviljelijöillä eikä mitään teippejäkään ollut silloin vielä keksitty, joita joku ulkopuolinen olisi tullut käärimään runkoon.
Itse piti mitata tuumissa sellaisella rautaisella
jättirakotulkilla puiden paksuudet että täyttää kulloisellekin pätkitylle rungonosalle vaaditavat mitat.kannoissa yhtiön leimat ja numeroitiinko ne kannot, kuten kerroit?
- Juxu
hankintakaupassa kirjoitti:
kannoissa yhtiön leimat ja numeroitiinko ne kannot, kuten kerroit?
Käytäntö on ollut kaiketi yhtiökohtaista. Täälläpäin kerrotaan käyneen sahayhtiöltä mittamiehen merkkaamassa katkontapaikat eikä ole mahdottomuus, että jossain olisi kannotkin ollut merkittävä, että voidaan todeta, että pystyyn ostettu puu on juuri se, minkä tehtaan työnjohto on käynyt merkitsemässä pilkalla, eli leimauskirveen jäljellä
- Asutustilan poika
hankintakaupassa kirjoitti:
kannoissa yhtiön leimat ja numeroitiinko ne kannot, kuten kerroit?
Monet varmasti muistelevat näitä leimoja kannoissa, kyllä ne oli ihan sen vuoksi, ettei asutustilalliset kaataneet liikaa puita, kantoleimalla varmistettiin tämä.
Asutustilat oli rajoitusten alaisia tiloja, metsänmyynti oli rajoitettu, meidänki tilalla oli 150 mottia, minkä sai vuosittain myydä puuta, ettei valtion saatavat vaarantuneet. Monta kertaa leimikot oli tehty niin alamittaisiksi, ettei niistä tahtonut kertyä myytyä määrää. Houkutus oli suuri kaataa leimaamattomia puita ja moni niin tekikin, mutta muutamia isäntiä oli käräjilläkin, kun leimoja kannoista alettiin laskemaan.
Vielä tuosta apteerauksesta, oli eroja puutavarayhtiöissä, jotkut eivät antaneet ollenkaan isännän yksin katkoa puita, vaan yhtiön omat miehet tulivat apteeraamaan ja näyttivät kohdan mistä katkaistaan.
Ja taas vähän traktoriakin mukaan tähän puusavottaan, meilläkin fordson majorilla vedettiin tukkeja lanssille ja ilman ketjuja!!! Oli sellainen kenkä toisessa pyörässä lukittuna ketjulla vanteeseen, on vieläkin tuolla liiterin orrella muistona hurjista ajoista. Ensimmäinen lovipankko oli tehty lanateräksestä ja kovalla pakkasella se vain helähti pieniksi pätkiksi. Väärä materiaali!
Naapurit ajoivat Super majorilla puita, oli alkeellinen reki ja "joutsalainen" kuormaaja. Tuli rengasrikko metsässä ja kone oli jätettävä tulipalopakkaseen sinne. Aamulla oli nesteet ämpärissä nuotion päällä kiehumassa, että majori starttasi. Oli ne aikoja!
Ja se Solo, jytky peli, valkosia sormia tuli varmasti. Naapurin poika kaatoi puuta, niin puun takana oli kivi, jota poika ei ollut huomannut. Kaasutti Soloa niin perusteellisesti; "Ei se pjerrkele mene" ja kun katsottiin, missä vika, niin kivessä kolo ja ei piikin piikkiä ketjussa.
Voi perkele! - vanhat tarinat
Asutustilan poika kirjoitti:
Monet varmasti muistelevat näitä leimoja kannoissa, kyllä ne oli ihan sen vuoksi, ettei asutustilalliset kaataneet liikaa puita, kantoleimalla varmistettiin tämä.
Asutustilat oli rajoitusten alaisia tiloja, metsänmyynti oli rajoitettu, meidänki tilalla oli 150 mottia, minkä sai vuosittain myydä puuta, ettei valtion saatavat vaarantuneet. Monta kertaa leimikot oli tehty niin alamittaisiksi, ettei niistä tahtonut kertyä myytyä määrää. Houkutus oli suuri kaataa leimaamattomia puita ja moni niin tekikin, mutta muutamia isäntiä oli käräjilläkin, kun leimoja kannoista alettiin laskemaan.
Vielä tuosta apteerauksesta, oli eroja puutavarayhtiöissä, jotkut eivät antaneet ollenkaan isännän yksin katkoa puita, vaan yhtiön omat miehet tulivat apteeraamaan ja näyttivät kohdan mistä katkaistaan.
Ja taas vähän traktoriakin mukaan tähän puusavottaan, meilläkin fordson majorilla vedettiin tukkeja lanssille ja ilman ketjuja!!! Oli sellainen kenkä toisessa pyörässä lukittuna ketjulla vanteeseen, on vieläkin tuolla liiterin orrella muistona hurjista ajoista. Ensimmäinen lovipankko oli tehty lanateräksestä ja kovalla pakkasella se vain helähti pieniksi pätkiksi. Väärä materiaali!
Naapurit ajoivat Super majorilla puita, oli alkeellinen reki ja "joutsalainen" kuormaaja. Tuli rengasrikko metsässä ja kone oli jätettävä tulipalopakkaseen sinne. Aamulla oli nesteet ämpärissä nuotion päällä kiehumassa, että majori starttasi. Oli ne aikoja!
Ja se Solo, jytky peli, valkosia sormia tuli varmasti. Naapurin poika kaatoi puuta, niin puun takana oli kivi, jota poika ei ollut huomannut. Kaasutti Soloa niin perusteellisesti; "Ei se pjerrkele mene" ja kun katsottiin, missä vika, niin kivessä kolo ja ei piikin piikkiä ketjussa.
Voi perkele!-59 olin ensimmäisellä leimuulla meidän metsässä metsäteknikon apuna, 10-vuotiaana.
Sitten tästä leimikosta eräs metsätyömies oli kaatanut leimaamattoman puun. Ostomies oli huomannut, tuli kertomaan ja antoi lopputilin miehelle. Joku korvauskin siltä mieheltä perittiin.
-61 oli hakattu parin hehtaarin aukko mäen päälle. Isä kuokki palouran alueen ympäri.
Lauantaina oli jätettävä koulussa luokan yhteinen tunti pois, kun oli kiire kulotukselle. Lähdepurosta kannoin siellä sitten vettä miehille juotavaksi.
Kaikki onnistui, ja nyt siellä kasvaa komea männikkö. - Vha pieru
ulkomaille vietiin kirjoitti:
Muistaakseni 60 luvun radiouutisissa aina mainittiin että sinä ja sinä vuonna on laivattu sinne ja sinne maahan niin monta standardia sahattua puutavaraa.
Muistaakseni etsin joskus Rakentajan kalenterista tietoa moisesta standardista ja olisiko se ollut metri kertaa paksu nippu täyskanttiseksi sahattua lautaa tai lankkua jonka pituus oli 4 metriä ja 70 senttiä plus?.»Standartti
Standartti (esiintyy myös muodossa standardi) on aiemmin käytetty puutavaran tilavuusyksikkö. Sana pohjautuu englannin sanaan standard ja se lyhennetään kirjaimilla std ja monikossa joskus kirjaimilla stds.
Tavallisesti käytettiin niin sanottua Pietarin standarttia, joka käsitti sahattua puutavaraa 165 englantilaista kuutiojalkaa eli 4,67203 m3, veistettyä puutavaraa 150 kuutiojalkaa eli 4,24730 m3 ja pyöreää puutavaraa 3,398 m3. Kaivos- ja ratapölkkyjen mittaamisessa käytettiin myös niin sanottua Gööteporin standarttia, joka käsitti puutavaraa 180 englantilaista kuutiojalkaa eli 5,097 pinokuutiometriä.»
http://fi.wikipedia.org/wiki/Standartti
* * *
Itse olen ollut moottorisahan kanssa töissä yhden kesän, 1970-luvulla. Olin silloin 23-vuotias. Kaverina oli silloisen morsiameni veli, jolla oli ikää 17 vuotta – ynnä tuo morsiameni. Aluksi meillä oli vain yksi moottorisaha, uusi Raket. Koetettiin karsia osittain kirveillä. Todettiin, että toinenkin saha tarvitaan, ja ostin sitten parhaat päivänsä jo nähneen Homeliten. Sitten paahdettiin kahteen mieheen kahdella sahalla; naispuolinen ”Pölly-Anna” keräili jäljiltämme tikkuja kourakasoihin. Kaksimetristä kuitupuuta tehtiin.
Kesän saldo meillä taisi olla siinä 600 pinokuutiometriä. Ynnä se, että elokuussa kävin vihillä tuon morsiameni kanssa... Yhdessä on pysytty vielä näihin päiviin saakka.
Jo kolmen kuukauden moottorisahatyöt tuon ajan kalustolla saivat minussa aikaan selviä valkosormisuuden oireita: kädet olivat öisin tunnottomat ja ”tikkuilevat”! Eipä olisi minusta ollut pidempiaikaisesti noihin metsurin puuhiin. - kun sormet puutui
Vha pieru kirjoitti:
»Standartti
Standartti (esiintyy myös muodossa standardi) on aiemmin käytetty puutavaran tilavuusyksikkö. Sana pohjautuu englannin sanaan standard ja se lyhennetään kirjaimilla std ja monikossa joskus kirjaimilla stds.
Tavallisesti käytettiin niin sanottua Pietarin standarttia, joka käsitti sahattua puutavaraa 165 englantilaista kuutiojalkaa eli 4,67203 m3, veistettyä puutavaraa 150 kuutiojalkaa eli 4,24730 m3 ja pyöreää puutavaraa 3,398 m3. Kaivos- ja ratapölkkyjen mittaamisessa käytettiin myös niin sanottua Gööteporin standarttia, joka käsitti puutavaraa 180 englantilaista kuutiojalkaa eli 5,097 pinokuutiometriä.»
http://fi.wikipedia.org/wiki/Standartti
* * *
Itse olen ollut moottorisahan kanssa töissä yhden kesän, 1970-luvulla. Olin silloin 23-vuotias. Kaverina oli silloisen morsiameni veli, jolla oli ikää 17 vuotta – ynnä tuo morsiameni. Aluksi meillä oli vain yksi moottorisaha, uusi Raket. Koetettiin karsia osittain kirveillä. Todettiin, että toinenkin saha tarvitaan, ja ostin sitten parhaat päivänsä jo nähneen Homeliten. Sitten paahdettiin kahteen mieheen kahdella sahalla; naispuolinen ”Pölly-Anna” keräili jäljiltämme tikkuja kourakasoihin. Kaksimetristä kuitupuuta tehtiin.
Kesän saldo meillä taisi olla siinä 600 pinokuutiometriä. Ynnä se, että elokuussa kävin vihillä tuon morsiameni kanssa... Yhdessä on pysytty vielä näihin päiviin saakka.
Jo kolmen kuukauden moottorisahatyöt tuon ajan kalustolla saivat minussa aikaan selviä valkosormisuuden oireita: kädet olivat öisin tunnottomat ja ”tikkuilevat”! Eipä olisi minusta ollut pidempiaikaisesti noihin metsurin puuhiin.niin tuliko vedeltyä korvat luimussa pölli annaa velipojalta salaa?
- Vha pieru
kun sormet puutui kirjoitti:
niin tuliko vedeltyä korvat luimussa pölli annaa velipojalta salaa?
Mökillä asusteltiin tuon "metsurikesän" viikot kolmistaan: "Pölly-Anna" ja minä piha-aitassa, tuleva lankomies ns. päärakennuksessa. Viikonloppuisin olivat tulevat appivanhempanikin usein mukana mökillä (ja asuivat tietty siellä päärakennuksen puolella).
Olin asustellut "Pölly-Annan" kanssa yhteisen katon alla jo kaksi vuotta ennen tuota kesää, joten eipä tuossa isompia salailemisia ollut.
Ja pärjäsihän tuota nuorramiessä, vaikka sormet vähän puutuneet olivatkin.
- Solouta mieleen
Tui aikoinaan hankittua Solo 125 REX, kun piti tehdä reilu 6 ha taajaa metsää pelloksi. Peukalo tunnottomana pumpattiin öljyä teräketjulle sahatessa. Kävi lopuksi huvittava tapaus. Kun olin kaatanut viimeisen puun ja pätkinyt sen. Kävi mielessä, että ainakin saha kesti tämän talkoon. Sitten huomasin että tukkiin oli jäänyt kaatoloveukseen tappi. Nykäsin Solon käyntiin ja aloin sahata. Siloin se tapahtui, mäntä tuli kyljestä ulos. Se oli kai Solon urakka kestää loppuun asti.
- nuorukainen vaan
meille oli ajetttu suuret kasat propsipuita eräälle paikalle sivuun tilasta ja isäni oli tehnyt sopimuksen paikallisen kirvesmiehen kannssa, että hänen poikansa Seppo kuorii kesällä
propsit ja hinta oli jotain juoksumetriltä.
Kävin joskus katsomassa aikaisemman koulutoverini savottaa ja ehdotin lopulta hänelle että jos minä kuorin ne propsit niin hänen ei tarvitse vaivautua.
Isä ei antanut koskaan minule rahaa mihinkään eikä mitään muutakaan.
Sitävastoin Sepolla oli hieno uusi Tunturi Sport.
Tehtiin sopimus ja vietin aikaani kuorimalla kaikki ne puut milloin ehdin ja Seppo sai tilin josta veti itse välistä mutta sainhan kuitenkin jotakin.
Työnteko oli hankalaa kun piti kokoajan seurata ympäristöä etten käryä hommasta.
Kerroin 70 luvulla jutun viimein sitten jo yli 70 vuotiaalle isälleni mutta huumorintajua ei riittänyt edelleenkään vaan alkoi laskea paljonko oli menettänyt ilman etta olisi kuorituttanut ne minulla ilmaiseksi.- päätellen asutte
edelleen laihialla? ja vanha mies vanhainkodissa asuu työpalkalla?
- joka vellirenkinä oli
Kyllä monen pojan ja tytön selkänahkasta vedettiin rahaa ilman palkkaa, kun puursivat.
Äitini täti aikoinaan karkasi maailmalle hankkeisiin kotoaan sontaluukun kautta, kun ei muualta päässyt.
Olen kuullut monia katkeria juttuja, kuinka piti minkkitarhalla ahertaa ja toisilla oli mopoja, mitään ei saannut kotoa.
Meilläkin oli ihan ruuhkaksi asti poikia hommissa, heinätöissä ja muuten auttamassa, kun saivat palkkaa ja kotona eivät saanneet mitään.
Yksikin poika ei sitten saannut kunnolla ruokaa kotonaan, kun oli vähän töissä meillä. Teki poika kotonaan silti vielä miehen työt. Oli joillakin ihmeellinen käsitys maailman menosta, ei ihme että monet lähti Ruotsiin töihin, kun vähänkin tuli ikää ja jättivät vanhemmat puurtamaan yksin tilalleen.
- anto takapotkuja
kun riuhtasi käynnistysnarusta niin paukkasi välillä takasin niin että oli käsi hellänä vähän aikaa
se messingin värinen teräketjun syöttönappi oli tosi paha pakksella rukkaset kärees käyttää eikä sielt välillä mitää tullukkaa kun oilit oli kohmeesssa.
sitten laitettiin tenua öljyyn ja johan oheni ja taas mentiin. - muistelija vaan
Kun moottorisahat oli keksitty niin myös muu välineistö uusiutui ja kaatokiilat tehtiinkin alumiinista. Silloin ei aiheutunut teräketjulle
niin totaalista vahinkoa kuin jos justeeriaikasia rautakiiloja käytettiin.
Joskushan tiukassa tilanteessa saattoi teräketju
sipaista kiilaan ja puuskittaisessa tuulessa kaato oli vaarallista työtä.
Justeerissahan hampaat olivat vain poispäin kiilasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksköhän mä oon tuolla
Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup324611Aamu on aina iltaa viisaampi.
Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene152588Juuri sinut kainaloon haluaisin nyt
Sydän sykkii vain sinulle Sinä olet se jota kaipaan Sinä olet se josta uneksin Jos sinun rinnallesi jäädä saan Tän koko252425Ihana on nähdä edes ohimennen
Mitenköhän mies sua voisi lähestyä❤️? Oon lääpälläni suhun mutta en uskalla lähestyä vaikka vilkuilet ja huomaan että su552317- 321787
Saattaisimme olla yhdessä
Vaarallinen yhdistelmä. Käsitin, että meillä molemmilla on samanlaista historiaa... Siitä huolimatta haluaisin kokeilla321611Se meidän sydänyhteys
Oli ihanaa. Oltiin samankaltaisia sieluja ja tunnettiin voimakasta vetovoimaa ja yhteenkuuluvuutta. Voisiko se löytyä vi731496Mies, mua jotenkin kiinnostaa
Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?501295- 661294
- 821241