Keitä ovat S24:n pinttyneimmät vanhatpiiat ja -pojat? Ketkä nysväyksensä tai epärealististen odotustensa takia elävät elämänsä yksin?
G: Vanhatpiiat ja -pojat
48
1900
Vastaukset
- Minä!
Kaiken todennäköisyyden mukaan.
Onko yksineläminen sitten niin kauheaa? Minä ainakin pidän. - -PB-
Aina välillä pitää joku kesämies ottaa mutta muutoin pärjäilen oikein hyvin itsekseni, ja nautin jopa elostani.
- Mä oon
Takuulla
- Se ole minä.
Olen pinttynein vanhapiika. Tästä todistuksena se, että olen jo monesti kuullut nämä kaksi tyypillistä kysymystä:"Olenko kronkeli?" tai "Olenko miesten vihaaja?". Kumpaakaan en tunnusta.
Olen sekä nysvääjä että epärealistiset odotukset omaava nainen.
Tästä tulee muuten hieno skaba!- Naiselta
Oletko lesbo?
Oletko lapsivihaaja?
Etkö kelpaa kenellekään?
Mikset kelpuuta tavallista taavettia? - Se olen minä.
Naiselta kirjoitti:
Oletko lesbo?
Oletko lapsivihaaja?
Etkö kelpaa kenellekään?
Mikset kelpuuta tavallista taavettia?Riittääkö vastaukseksi se, että olen akateeminen :D. Kyllä sillä pitäisi päästä skaban kärkeen. Ainakin näillä suomi24-sivustoilla.
- Enrique_Lister
Ei kait tällää pinttyneempiä olekkaan?
- noista odotuksista
tai nysväämisestä, minä olen vanhapoika omasta halustani. Ei huvita säätää.
Mitä epärealistisemmat odotukset, sen enemmän on porukkaa tyrkyllä. Jos on realistiset odotukset, ni kukaan ei tuu itteensä tyrkyttämään.
Ja minä olen jo menettänyt mahdollisuuteni olla rehellinen vanhapoika, enkä oikein osaa lähteä veikkaamaankaan ketään.- Mangusti.
vanhanpiian kriteerit kaikin puolin täyttävä ihminen. Kuitenkin kaikki voi muuttua melkeinpä silmänräpäyksessä, kun se sopiva tulee kohdalle. Näin on käynyt monelle läheiselle ikisinkulta vaikuttaneelle ystävälleni ja niin tulee käymään mullekin. Siihen asti mä voin ihan hyvin olla vittumainen vanhapiika ja pistää miehet ojennukseen. =)
- Mangusti.
niistä epärealistisista odotuksista vielä: ne onkin epärealistisia suurimman osan kohdalla kun puhutaan miehistä, mutta muuttuukin yllättäen täysin realistisiksi sopivan miehen ilmaannuttua. Tietysti täytyy joissakin asioissa katsella sormien välistä, mutta se ei siinä vaiheessa haittaa.
sussa on kyllä aineksia. Mutta mun mielikuvan mukaan se ei johdu epärealistisista odotuksista, vaan ihan tavallisesta realismista. Ja sama juttu Pillowbookin kohdalla.
Liian paljon tietoa miehistä ja näiden tarkoitusperistä. =P- Mangusti.
relaxed_eyes kirjoitti:
sussa on kyllä aineksia. Mutta mun mielikuvan mukaan se ei johdu epärealistisista odotuksista, vaan ihan tavallisesta realismista. Ja sama juttu Pillowbookin kohdalla.
Liian paljon tietoa miehistä ja näiden tarkoitusperistä. =Psit niin pahoja vai?
Mieltääkö miehet itsensä paskiaisiksi, siis monetkin? Toi vois olla uus kyssäri. Sen mä olen täällä ainakin huomannut, että miehet ärtyy kun niiden naisen kannalta kyseenalaisiin ominaisuuksiin tartutaan. Onko miehillä huono omatunto, mitä pitää peitellä hinnalla millä hyvänsä? Vai hyväksyykö miehet itsensä lähtökohtaisesti huonompina kuin mitä naiset ovat (tarkoitan siis viettien tasolla huonompaa). Nainenhan ei tarvitse kehittyä viettien tasolla, koska nainen on Ihminen jo syntyissään myös eläimellisellä tasolla. Eihän parisuhdehakuisuudessa ole mitään kyseenalaista, mutta sen sijaan miesten seksuaalisissa tarpeissa noin yleisen mittakaavan mukaan on. :) Miten te miehet selitätte itsellenne nämä asiat parhain päin, niin ettei tule paha mieli omasta sukupuolesta? Mangusti. kirjoitti:
sit niin pahoja vai?
Mieltääkö miehet itsensä paskiaisiksi, siis monetkin? Toi vois olla uus kyssäri. Sen mä olen täällä ainakin huomannut, että miehet ärtyy kun niiden naisen kannalta kyseenalaisiin ominaisuuksiin tartutaan. Onko miehillä huono omatunto, mitä pitää peitellä hinnalla millä hyvänsä? Vai hyväksyykö miehet itsensä lähtökohtaisesti huonompina kuin mitä naiset ovat (tarkoitan siis viettien tasolla huonompaa). Nainenhan ei tarvitse kehittyä viettien tasolla, koska nainen on Ihminen jo syntyissään myös eläimellisellä tasolla. Eihän parisuhdehakuisuudessa ole mitään kyseenalaista, mutta sen sijaan miesten seksuaalisissa tarpeissa noin yleisen mittakaavan mukaan on. :) Miten te miehet selitätte itsellenne nämä asiat parhain päin, niin ettei tule paha mieli omasta sukupuolesta?Mähän oon aikoja sitten tunnustanu olevani paskiainen, eli en oo aviomiesainesta ja sä olit se joka siitä tunnustuksesta 'tykkäs'. Jotta, ku mies tunnustaa olevansa 'paha', ni nainen näkee sen 'hyvänä'. Vaikka se mies on 'paha'. Eikö ole kummallista?
Mutsiisjoo. Ihan oikeesta elämästä puhuttaessa pidän itteeni ihan naisten kanssa samalla tasolla. Samanlaisia paskiaisia naiset on kun miehetkin, käyttävät vain eri konsteja. Ja vietit vie naista yhtälailla kuin miestäkin, etteivät ne tässäkään suhteessa yhtään parempia ole. Omalta kohdalta voin sanoa, että huonompia, koska mä en oo vielä pettänyt, mut olen silti varattuihin naisiin sekaantunut.
Mutta emmä tiedä. Kyllä mä sen ymmärrän, jos nainen tykkää ensin vähä katella ja treffailla, ja sitte vastaa harrastaa seksiä, kun on varma siitä, että luottaa mieheen sillä tasolla. Ja kyllä mä ymmärrän senkin, jos se nainen haluu heti sitä seksiä. Se on ihan sama antaako se nainen heti, vai hetken päästä, jos mä muuten siitä tykkään. Ja jos en taas tykkää, ni silloinkin se on ihan sama saako siltä, vai eikö siltä saa.
Enkä suostu kantamaan huonoa omaatuntoa koko sukupuolen puolesta, omassakin on ihan tarpeeksi. Eli, mä selitän itelleni asiat aina niin, että ihmissuhteissa kaikki ei välttämättä aina mene niinku itte ajattelee, tai haluais.
Sori. Vastasin vain omasta puolestani, ku mua ei oo miehet vongannu, ni en osaa sanoo. Enkä muuten tiedä kuin paljon vastaus meni asian vierestä, mut en ainakaan korjailemaan ala ja muut miehet vastatkoon omasta puolestaan.- Mangusti.
relaxed_eyes kirjoitti:
Mähän oon aikoja sitten tunnustanu olevani paskiainen, eli en oo aviomiesainesta ja sä olit se joka siitä tunnustuksesta 'tykkäs'. Jotta, ku mies tunnustaa olevansa 'paha', ni nainen näkee sen 'hyvänä'. Vaikka se mies on 'paha'. Eikö ole kummallista?
Mutsiisjoo. Ihan oikeesta elämästä puhuttaessa pidän itteeni ihan naisten kanssa samalla tasolla. Samanlaisia paskiaisia naiset on kun miehetkin, käyttävät vain eri konsteja. Ja vietit vie naista yhtälailla kuin miestäkin, etteivät ne tässäkään suhteessa yhtään parempia ole. Omalta kohdalta voin sanoa, että huonompia, koska mä en oo vielä pettänyt, mut olen silti varattuihin naisiin sekaantunut.
Mutta emmä tiedä. Kyllä mä sen ymmärrän, jos nainen tykkää ensin vähä katella ja treffailla, ja sitte vastaa harrastaa seksiä, kun on varma siitä, että luottaa mieheen sillä tasolla. Ja kyllä mä ymmärrän senkin, jos se nainen haluu heti sitä seksiä. Se on ihan sama antaako se nainen heti, vai hetken päästä, jos mä muuten siitä tykkään. Ja jos en taas tykkää, ni silloinkin se on ihan sama saako siltä, vai eikö siltä saa.
Enkä suostu kantamaan huonoa omaatuntoa koko sukupuolen puolesta, omassakin on ihan tarpeeksi. Eli, mä selitän itelleni asiat aina niin, että ihmissuhteissa kaikki ei välttämättä aina mene niinku itte ajattelee, tai haluais.
Sori. Vastasin vain omasta puolestani, ku mua ei oo miehet vongannu, ni en osaa sanoo. Enkä muuten tiedä kuin paljon vastaus meni asian vierestä, mut en ainakaan korjailemaan ala ja muut miehet vastatkoon omasta puolestaan.Tykkään miehistä ja erityisesti niistä, joilla on munaa olla sitä mitä on ja joilla on tehtävä elämässä. Jostain syystä miehet on luotu semmoisiksi kuin olette ja jokainen on tietysti oma yksilönsä. Kypsymättömistä miehistä en henkilökohtaisesti välitä; semmoisista jotka eivät tunne itseään, muuntuvat kuin kameleontti seurasta riippuen itsekään itseään koskaan oikein hahmottamatta. Jonkinlaisia tavallaan hyviä tai normaaleja, mutta luiruja. Mieluummin sitten vaikka ronskisti paskiainen.
Minusta miehissä on jotakin syvällisen kunnioitettavaa, mutta se ei tule mistään tekopyhyydestä vaan siitä että mies on mies ja sillä on selkärankaa. - jos mies
Mangusti. kirjoitti:
Tykkään miehistä ja erityisesti niistä, joilla on munaa olla sitä mitä on ja joilla on tehtävä elämässä. Jostain syystä miehet on luotu semmoisiksi kuin olette ja jokainen on tietysti oma yksilönsä. Kypsymättömistä miehistä en henkilökohtaisesti välitä; semmoisista jotka eivät tunne itseään, muuntuvat kuin kameleontti seurasta riippuen itsekään itseään koskaan oikein hahmottamatta. Jonkinlaisia tavallaan hyviä tai normaaleja, mutta luiruja. Mieluummin sitten vaikka ronskisti paskiainen.
Minusta miehissä on jotakin syvällisen kunnioitettavaa, mutta se ei tule mistään tekopyhyydestä vaan siitä että mies on mies ja sillä on selkärankaa.syvällisten pohdintojen jälkeen on päätynyt siihen, että hän on kameleontti? Yksiviivaisuus ja arvattavuusko se on sitten jotenkin vitun hienoa?
- Mangusti.
jos mies kirjoitti:
syvällisten pohdintojen jälkeen on päätynyt siihen, että hän on kameleontti? Yksiviivaisuus ja arvattavuusko se on sitten jotenkin vitun hienoa?
mä tarkoittanut yksinkertaista miestä kuitenkaan. Miehet ovat mun mielestä yhtä monimutkaisia kuin naisetkin.
Mies joka syvällisesti tietää olevansa kameleontti... voihan semmoinenkin olla mies, mutta mulle siitä tulee mieleen se, että miehellä ei ole luonnetta ja että se elää ulkoa päin ohjautuen mutta kuitenkin helvetin itsekkäästi. Vitun hienoa on päin vastainen eli sisältä päin ohjautuva mies, josta löytyy myös epäitsekkyyttä. Mangusti. kirjoitti:
sit niin pahoja vai?
Mieltääkö miehet itsensä paskiaisiksi, siis monetkin? Toi vois olla uus kyssäri. Sen mä olen täällä ainakin huomannut, että miehet ärtyy kun niiden naisen kannalta kyseenalaisiin ominaisuuksiin tartutaan. Onko miehillä huono omatunto, mitä pitää peitellä hinnalla millä hyvänsä? Vai hyväksyykö miehet itsensä lähtökohtaisesti huonompina kuin mitä naiset ovat (tarkoitan siis viettien tasolla huonompaa). Nainenhan ei tarvitse kehittyä viettien tasolla, koska nainen on Ihminen jo syntyissään myös eläimellisellä tasolla. Eihän parisuhdehakuisuudessa ole mitään kyseenalaista, mutta sen sijaan miesten seksuaalisissa tarpeissa noin yleisen mittakaavan mukaan on. :) Miten te miehet selitätte itsellenne nämä asiat parhain päin, niin ettei tule paha mieli omasta sukupuolesta?"Vai hyväksyykö miehet itsensä lähtökohtaisesti huonompina kuin mitä naiset ovat (tarkoitan siis viettien tasolla huonompaa)."
"sen sijaan miesten seksuaalisissa tarpeissa noin yleisen mittakaavan mukaan on. :)"
Sinulla tuntuu olevan kova usko, että miehet jotenkin häpeäisivät huonouttaan naisiin verrattuna. Minä ainakin olen ylpeä erilaisuudesta, enkä ole koskaan tuntenut pahaa mieltä sukupuolestani. Ja Relaxed Eyen tunnustautuminen paskiaiseksi on enemmän sarkasmia kuin totta.- Mangusti.
Ratikkakuski kirjoitti:
"Vai hyväksyykö miehet itsensä lähtökohtaisesti huonompina kuin mitä naiset ovat (tarkoitan siis viettien tasolla huonompaa)."
"sen sijaan miesten seksuaalisissa tarpeissa noin yleisen mittakaavan mukaan on. :)"
Sinulla tuntuu olevan kova usko, että miehet jotenkin häpeäisivät huonouttaan naisiin verrattuna. Minä ainakin olen ylpeä erilaisuudesta, enkä ole koskaan tuntenut pahaa mieltä sukupuolestani. Ja Relaxed Eyen tunnustautuminen paskiaiseksi on enemmän sarkasmia kuin totta.ei ole semmoista uskoa, kunhan kyselin. Eihän sitä voi tietää ellei kysy. Kiva kuulla, että ei ole huonoudentunnetta. Kato ku naisena voisin kuvitella että jos olisin mies ja käyttäytyisin naisia kohtaan esim. hyväksikäyttävästi (naisen näkökannalta katsoen), niin tuntisin siitä jonkinlaista omantunnon pistosta. Mutta eiväthän miehet sillä tavalla voikaan ajatella asioita. Teillä on omat näkemyksenne ja arvonne, koska olette varsinkin tietyissä asioissa melkeinpä vastakohtana naisille. Niin sen varmaankin kuuluukin olla, eikä mulla ole mitään sitä vastaan. Enhän minä siitä kärsi.
Juu, en uskonutkaan että RE on kusipää. :) Ratikkakuski kirjoitti:
"Vai hyväksyykö miehet itsensä lähtökohtaisesti huonompina kuin mitä naiset ovat (tarkoitan siis viettien tasolla huonompaa)."
"sen sijaan miesten seksuaalisissa tarpeissa noin yleisen mittakaavan mukaan on. :)"
Sinulla tuntuu olevan kova usko, että miehet jotenkin häpeäisivät huonouttaan naisiin verrattuna. Minä ainakin olen ylpeä erilaisuudesta, enkä ole koskaan tuntenut pahaa mieltä sukupuolestani. Ja Relaxed Eyen tunnustautuminen paskiaiseksi on enemmän sarkasmia kuin totta.Mitäs myyntipuhetta tääl pidetään?
Nojoosiis. Onhan se osaltaan sarkasmia, mutta on se osaltaan tottakin, kumpaa sitten enemmän, ni se riippuu aina vähä niistä naisten odotuksista, toiveista, haluista ja siitä kuinka paljon niiden ikioma miehenrakennusprojekti kehittyy, vai kehittyykö ollenkaan.Mangusti. kirjoitti:
Tykkään miehistä ja erityisesti niistä, joilla on munaa olla sitä mitä on ja joilla on tehtävä elämässä. Jostain syystä miehet on luotu semmoisiksi kuin olette ja jokainen on tietysti oma yksilönsä. Kypsymättömistä miehistä en henkilökohtaisesti välitä; semmoisista jotka eivät tunne itseään, muuntuvat kuin kameleontti seurasta riippuen itsekään itseään koskaan oikein hahmottamatta. Jonkinlaisia tavallaan hyviä tai normaaleja, mutta luiruja. Mieluummin sitten vaikka ronskisti paskiainen.
Minusta miehissä on jotakin syvällisen kunnioitettavaa, mutta se ei tule mistään tekopyhyydestä vaan siitä että mies on mies ja sillä on selkärankaa.>>Minusta miehissä on jotakin syvällisen kunnioitettavaa
- pieleen :
Mangusti. kirjoitti:
ei ole semmoista uskoa, kunhan kyselin. Eihän sitä voi tietää ellei kysy. Kiva kuulla, että ei ole huonoudentunnetta. Kato ku naisena voisin kuvitella että jos olisin mies ja käyttäytyisin naisia kohtaan esim. hyväksikäyttävästi (naisen näkökannalta katsoen), niin tuntisin siitä jonkinlaista omantunnon pistosta. Mutta eiväthän miehet sillä tavalla voikaan ajatella asioita. Teillä on omat näkemyksenne ja arvonne, koska olette varsinkin tietyissä asioissa melkeinpä vastakohtana naisille. Niin sen varmaankin kuuluukin olla, eikä mulla ole mitään sitä vastaan. Enhän minä siitä kärsi.
Juu, en uskonutkaan että RE on kusipää. :)kyl itse tuntisin omantunnon pakotusta jos käyttäytyisin naisia kohtaan hyväksikäyttävästi koska sellainen ei yksinkertaisesti kuulu tapoihin
- Mangusti.
relaxed_eyes kirjoitti:
>>Minusta miehissä on jotakin syvällisen kunnioitettavaa
mä kunnioitan monia miehiä ja erityisesti isääni. Kaikki miehet ei ikävä kyllä kunnioitusta herätä minussa.
- Mangusti.
pieleen : kirjoitti:
kyl itse tuntisin omantunnon pakotusta jos käyttäytyisin naisia kohtaan hyväksikäyttävästi koska sellainen ei yksinkertaisesti kuulu tapoihin
koe käyttävänsä hyväksi, niin silloinhan ei tunne omantunnonpistosta. Jos ei tiedä käyttävänsä hyväksi, koska ei ajattele asioita nokkaansa pidemmälle eikä tunne miesten ja naisten eroja.
Mangusti. kirjoitti:
mä kunnioitan monia miehiä ja erityisesti isääni. Kaikki miehet ei ikävä kyllä kunnioitusta herätä minussa.
Mäkin voisin sanoo, että ikävä kyllä kaikki naiset eivät kunnioitusta herätä minussa, vaikka monia naisia ja erityisesti äitiäni kunnioitan.
Mut mä tarkotin, että sussa on sellasta lähtökohtaista kunnioitusta miehiä kohtaan, joka monelta naiselta puuttuu. Kai se niiden miesten vika on, etteivät ne kunnioitusta sitten näiltä naisilta ole ansainneet, mut se nollaustaito, se nollaustaito.
Emmä tiärä tajusitko, mut yritin ainaki.- Mangusti.
relaxed_eyes kirjoitti:
Mäkin voisin sanoo, että ikävä kyllä kaikki naiset eivät kunnioitusta herätä minussa, vaikka monia naisia ja erityisesti äitiäni kunnioitan.
Mut mä tarkotin, että sussa on sellasta lähtökohtaista kunnioitusta miehiä kohtaan, joka monelta naiselta puuttuu. Kai se niiden miesten vika on, etteivät ne kunnioitusta sitten näiltä naisilta ole ansainneet, mut se nollaustaito, se nollaustaito.
Emmä tiärä tajusitko, mut yritin ainaki.ja se kunnioitus johtuu just siitä syytä, mistä sä pidät mua potentiaalisena vanhanapiikana. :)
Mangusti. kirjoitti:
ja se kunnioitus johtuu just siitä syytä, mistä sä pidät mua potentiaalisena vanhanapiikana. :)
ja niin ristiriitaselta ku se kuulostaakin, ni pienen miettimisen jälkeen se on juuri noin kun sanoit.
- Mangusti.
relaxed_eyes kirjoitti:
ja niin ristiriitaselta ku se kuulostaakin, ni pienen miettimisen jälkeen se on juuri noin kun sanoit.
tavallaan ristiriitaista, mutta niin monet asiat ovat. Esim. jos ajatellaan tietoa ja tietämistä, niin kuten sanotaan: tieto lisää tuskaa. Se on aivan totta, mutta se on vain osittainen totuus. Eihän siihen tuskaan kannata jäädä, niin kuin ne naiset jäävät, joista puhuit. Jos pystyy ja haluaa hieman luopua omasta idealismistaan, niin on mahdollisuus päästä sen tuskan yli ja oppia näkemään asioita uudelta kantilta sekä toimimaan itselleen hyödyllisemmällä tavalla.
Mutta joo, toisaalta sehän voi olla, että olisin mennyt ajat sitten naimisiin jonkun miehen kanssa, jos en tietäisi paremmasta. Mangusti. kirjoitti:
tavallaan ristiriitaista, mutta niin monet asiat ovat. Esim. jos ajatellaan tietoa ja tietämistä, niin kuten sanotaan: tieto lisää tuskaa. Se on aivan totta, mutta se on vain osittainen totuus. Eihän siihen tuskaan kannata jäädä, niin kuin ne naiset jäävät, joista puhuit. Jos pystyy ja haluaa hieman luopua omasta idealismistaan, niin on mahdollisuus päästä sen tuskan yli ja oppia näkemään asioita uudelta kantilta sekä toimimaan itselleen hyödyllisemmällä tavalla.
Mutta joo, toisaalta sehän voi olla, että olisin mennyt ajat sitten naimisiin jonkun miehen kanssa, jos en tietäisi paremmasta.Tieto lisää sitä tuskaa ainoastaan silloin, jos ei omaa järkeä sen vertaa paljon, että pysty sitä tietomäärää käsitellä itsensä kanssa. Ihminen on aina asioiden yläpuolella ja se pitäis, tai pitää muistaa. Jos asettaa itsensä asioiden alapuolelle, ni se on aika tuskaista taivalta.
Mutta, nyt täs on mun mielestä taas sellanen yksimielisyys, että alkaa tää myötäily ahdistamaan.
(kolmas plääh)
- (l)
Viikolla ei ole aikaa eikä energiaa seurusteluun, mutta viikonloppuisin on sitten sitäkin enemmän paineita.
Vaikka en itseäni epärealistisille odotuksille tai nysväämiselle sinänsä ole myynyt niin toisilla avuilla saatankin kisassa pärjätä, jos siis lasketaan toisen kierroksen vanhatpojatkin...
- Lapset. Okei, kuka nainen tahtoo olla ikuinen kakkonen? Käytännössä muksuihin sitoutumiseni takia ex-vaimoni päättää missä ihan fyysisesti millä alueella tulen asumaan ainakin seuraavat 10 vuotta koska minähän menen sinne missä lapsenikin ovat. Ei varmaankaan kovin houkuttelevaa potentiaalisille kumppaneille.
- Perustyytyväisyys. Joo, siis toki nainen olisi hieno ja ihana. Mutta onko OIKEAA motivaatiota, sellaista paloa? Viekö muu elämä niin paljon aikaa ja antaa niin paljon että naisen saaminen jää alhaalle tarvelistassa? Se jää nähtäväksi. Ainakaan deittailussa myönnän suoraan olevani äärimmäisen laiska. Ehtiihän sitä. josta seuraa...
- Hämäläinen elämänasenne. Kyllä sitä ehtii. Kattellaan. Jos vaikka ens viikolla/kuussa/vuonna. Vaikka jonkun kohtaisikin niin pitkäkö pinna sillä on? Taatusti lyhyempi kuin minulla. Tää on ollut mulla aina enemmän tai vähemmän vakioilmiö; naiset juoksee ohi oikealta ja vasemmalta hätäsempien kanssa kyhnäämään.
- Luottamuskysymys. Okei, mulla on sekä kaikenlaista jännää historiaa että tämä luonne. Olen kuullut useammaltakin naiselta sanat : "Mä en pystyisi luottamaan sinuun."... enkä kyllä ihmettele toisaalta miksi. Toisaalta ne naiset ei kylläkään tiedä mihin mä pystyn oikeasti. Sopivin nainen saattaisi olla joku perushullu rämäpää. Onko sellaisia luotettavia ja vakaita olemassakaan?
- Luottamuskysymys; toinen suunta. Kun on yhden naisen kanssa päätynyt parisuhdekriisiin niin sitä on jossain määrin skeptinen että pitkällä tähtäimellä yksikään hamehelma olisi hyvä valinta. Siispä väistämättä on kiusaus nauttia alkusuhteiden huumasta ja jättää se siihen jos homma alkaa yhtään epäilyttään. Niitä positiivisia kokemuksia tuosta alkuajasta on paljon ja pitkästä suhteesta yksi negatiivinen. Miksi siis olettaa asioiden olevan mitään muuta? Enkä tällä tarkoita että kumppaneissa kaikki syy olisi... ei tod, mutta sillähän nyt ei ole väliä missä syypää on jos se aiheuttaa ongelman...
- Horoskooppi. kaksonen.
Tossahan on kisasäkillisen verran hiekkaa radalle niin ettei minun elämääni niin vaan luistellakaan.
Jokerikorttihan se tässä... :D- Minä!
Kerrankin gallup, jossa minä erotun.
Minä olen SUOMEN vannoutunein vanhapiika. Elän elämääni yksin realistisuuden takia. Pinttynyt, (nainut) ronkeli nainen. Jos kerran on haksahtanut, niin sitäkin vankemmin vanhanapiikana kunnes lusikka lentää nurkkaan. Moni kaveri on uhitellut samaa, mutta minä olen ainoa vielä pystyssä tässä kisassa. - cat.mint
minun odotuksiani ovat jotkut väittäneet epärealistisiksi, mutta sitä ne eivät kuitenkaan ole. Eli ei minun niiden takia pitäisi vanhaksipiiaksi jäädä. Ja jos jäisin, niin tuskin mitään niissä väärissä miehissä menettäisin. Ujouteni tosin saattaa olla jonkinlainen este, muttei suinkaan ylitsepääsemätön.
- ..............................
Et sinä varmaan ns. epärealististen odotuksien takia jää vanhaksipiiaksi (siis onhan miehiäkin, jolla sama ajatus), mutta siksi voit jäädä, että et pysty luottamaan kehenkään. Eli oma mielesi, epäilyksesi toisia kohtaan, tulee esteeksi. Esim. millään ei koskaan voi taata sitä, että joku ei petä. Sellaista takuuta ei elämässä voi antaa. Toki nuo sanat voi sanoa, mutta ne ovat vain sanoja. Elämä tuo yllätyksiä, ja niitä ei voi tietää, ja jos pelkää niin paljon, että ei pysty edes kokeilemaan, niin sitten se elämä vain menee ohitse.
- cat.mint
.............................. kirjoitti:
Et sinä varmaan ns. epärealististen odotuksien takia jää vanhaksipiiaksi (siis onhan miehiäkin, jolla sama ajatus), mutta siksi voit jäädä, että et pysty luottamaan kehenkään. Eli oma mielesi, epäilyksesi toisia kohtaan, tulee esteeksi. Esim. millään ei koskaan voi taata sitä, että joku ei petä. Sellaista takuuta ei elämässä voi antaa. Toki nuo sanat voi sanoa, mutta ne ovat vain sanoja. Elämä tuo yllätyksiä, ja niitä ei voi tietää, ja jos pelkää niin paljon, että ei pysty edes kokeilemaan, niin sitten se elämä vain menee ohitse.
Tuo petetyksi tulemisen pelko on minulla kyllä suuri, ja kuten sanoit, ei sitä voi koskaan tietää pettääkö se mies. Kuitenkin uskon, että kun sen ihmisen oppii syvällisesti tuntemaan, niin jollain tapaa huomaa siitä toisesta jos se on pettänyt. Ja kai se vahva periaate ja arvomaailma (siis sama kuin minulla) antaa jonkin verran takuita uskollisuudesta.
- Enrique_Lister
cat.mint kirjoitti:
Tuo petetyksi tulemisen pelko on minulla kyllä suuri, ja kuten sanoit, ei sitä voi koskaan tietää pettääkö se mies. Kuitenkin uskon, että kun sen ihmisen oppii syvällisesti tuntemaan, niin jollain tapaa huomaa siitä toisesta jos se on pettänyt. Ja kai se vahva periaate ja arvomaailma (siis sama kuin minulla) antaa jonkin verran takuita uskollisuudesta.
Onko sinua joskus petetty?
Entinen ystävättäreni valehteli paljon ja ajanmittaan opin huomaamaan ainakin suurimman osan valheista. - cat.mint
Enrique_Lister kirjoitti:
Onko sinua joskus petetty?
Entinen ystävättäreni valehteli paljon ja ajanmittaan opin huomaamaan ainakin suurimman osan valheista.koska en ole oikein seurustellut, mutta jotain sinne päin. Luottamukseni on kyllä petetty pahemman kerran. Ja pettäminen on niin yleistä, että pelkään tosiaan että tuleva mieheni pettäisi minua. Yksi poika, johon vähän tutustuin, myönsi suoraan että voisi pettää jos tulisi tilaisuus, ja eihän siitä jutusta mitään tullutkaan.
Uskon kyllä että sen huomaa siitä toisesta jollain tapaa, jós se on pettänyt tai on epärehellinen. - Enrique_Lister
cat.mint kirjoitti:
koska en ole oikein seurustellut, mutta jotain sinne päin. Luottamukseni on kyllä petetty pahemman kerran. Ja pettäminen on niin yleistä, että pelkään tosiaan että tuleva mieheni pettäisi minua. Yksi poika, johon vähän tutustuin, myönsi suoraan että voisi pettää jos tulisi tilaisuus, ja eihän siitä jutusta mitään tullutkaan.
Uskon kyllä että sen huomaa siitä toisesta jollain tapaa, jós se on pettänyt tai on epärehellinen.Jotenkin on mennyt luottamus ihmiseen seurustelusuhteen jälkeen.
Näki mitä toinen ihminen todella merkitsee ihmiselle. Eli ei mitään. Se oma hyvä olo on paljon tärkeämpi ja sen takia kävellään kaiken muun yli. - cat.mint
Enrique_Lister kirjoitti:
Jotenkin on mennyt luottamus ihmiseen seurustelusuhteen jälkeen.
Näki mitä toinen ihminen todella merkitsee ihmiselle. Eli ei mitään. Se oma hyvä olo on paljon tärkeämpi ja sen takia kävellään kaiken muun yli.että löytyy toiselaisiakin ihmisiä. Tai siis sehän on ihan selvää että löytyy, mutta eri asia käykö niin hyvin että sellaiseen itse tutustuu... Kyllä sinäkin varmasti löydät itsellesi sopivan tytön, joka ei petä sinua.
- Enrique_Lister
cat.mint kirjoitti:
että löytyy toiselaisiakin ihmisiä. Tai siis sehän on ihan selvää että löytyy, mutta eri asia käykö niin hyvin että sellaiseen itse tutustuu... Kyllä sinäkin varmasti löydät itsellesi sopivan tytön, joka ei petä sinua.
Voi kuule tyttö hyvä. Minä olen jo heittänyt hanskat tiskiin. En jaksa ruveta ketään ahdistelemaan ja ottamaan selvää mitä mieltä se on minusta ja lähtiskö se mun kanssa treffeille. Jotenkin turhauttavan tuntusta kahlata siinnä suossa ja yrittää opetella muodostamaan suhteita ja epäonnistua taas pahan kerran.
Eihän sitä tietty koskaan tiedä, jos vaikka joku tulis ja oveen koputtais.
On maailmassa myös hyviä ihmisiä. Niitä ei vaan joka päivä tapaa. - cat.mint
Enrique_Lister kirjoitti:
Voi kuule tyttö hyvä. Minä olen jo heittänyt hanskat tiskiin. En jaksa ruveta ketään ahdistelemaan ja ottamaan selvää mitä mieltä se on minusta ja lähtiskö se mun kanssa treffeille. Jotenkin turhauttavan tuntusta kahlata siinnä suossa ja yrittää opetella muodostamaan suhteita ja epäonnistua taas pahan kerran.
Eihän sitä tietty koskaan tiedä, jos vaikka joku tulis ja oveen koputtais.
On maailmassa myös hyviä ihmisiä. Niitä ei vaan joka päivä tapaa.tietysti itsensä suojelemiseksi olisi parasta minunkin heittää hanskat tiskiin... Meinaan otan kaiken niin raskaasti, että minulla kestäisi kuitenkin toipua todella kauan pettymyksistä. Mutta toisaalta elämä jää elämättä jos ei uskalla heittäytyä edes jollain tavalla. Siis ei tyhmänrohkeasti, vaan tietyn varauksellisuuden säilyttäen. En siis aio luopua toivosta.
- Enrique_Lister
cat.mint kirjoitti:
tietysti itsensä suojelemiseksi olisi parasta minunkin heittää hanskat tiskiin... Meinaan otan kaiken niin raskaasti, että minulla kestäisi kuitenkin toipua todella kauan pettymyksistä. Mutta toisaalta elämä jää elämättä jos ei uskalla heittäytyä edes jollain tavalla. Siis ei tyhmänrohkeasti, vaan tietyn varauksellisuuden säilyttäen. En siis aio luopua toivosta.
Mulla on vaan se onkelma, että olen yksinäinen ja vailla elämää. Turhauttavaa yrittää netissä jotain suhdetta luoda. En minä ainakaan osaa mitenkään nätisti johdatella juttua, että saisin jonkun treffeille.
Niin ja kohta pitää lähteä töihin... - ..............................
Enrique_Lister kirjoitti:
Mulla on vaan se onkelma, että olen yksinäinen ja vailla elämää. Turhauttavaa yrittää netissä jotain suhdetta luoda. En minä ainakaan osaa mitenkään nätisti johdatella juttua, että saisin jonkun treffeille.
Niin ja kohta pitää lähteä töihin...No mä olen tullut siihen tulokseen, että joka asiassa / ihmisessä on vähintään 2-3 sellaista asiaa, joita ei tahdo sietää/kestää. Siis mitään unelmaihmisiähän ei oikeasti ole. Tai unelmatyöpaikkoja.
Sitten pitää vain päättää, mitä ovat ne 2-3 paska-asiaa, joiden kanssa tulee toimeen. Joita kestää.
Mä en esimerkiksi kestäisi alkoholismia mitenkään, eli se on yksi, joka sulkee täysin jonkun ihmisen pois. - eletään se oikea
cat.mint kirjoitti:
tietysti itsensä suojelemiseksi olisi parasta minunkin heittää hanskat tiskiin... Meinaan otan kaiken niin raskaasti, että minulla kestäisi kuitenkin toipua todella kauan pettymyksistä. Mutta toisaalta elämä jää elämättä jos ei uskalla heittäytyä edes jollain tavalla. Siis ei tyhmänrohkeasti, vaan tietyn varauksellisuuden säilyttäen. En siis aio luopua toivosta.
elämä?
Viittaan tuohon, kun sanoit että "elämä jää elämättä".
¨
Millä tavalla se oikeanlainen elämä määritellään?
Eikö voi väittää eläneensä, jos vaikka enimmäkseen on kotona ja katselee teeveetä tai lukee ja selailee nettiä?
Tuo elämän eläminen on sellainen asia, jonka nyt haluaisin jossain määrin haastaa. Sitä kun toistellaan joka puolella.
Jos sattuu tykkäämään siitä että on himassa ja syö leipää, niin onko se alempiarvoista esim. suhteissa olemiseen ja kaikkiin maailman eksoottisiin harrastuksiin verrattuna?
Minä luulen että ihmiset on jotenkin vahingossa tai tahallaan aivopesty siihen uskomukseen että kaikki mahdollinen pitää elämän aikana kokea. Halusi sitä tai ei. Perseen alla on pelko siitä että elämän lopussa ei ole niitä tärkeitä kokemuksia. Että sitten kaduttaa.
Mutta kumpi on tärkeämpää? Niin että tekee niin kuin NYT haluaa, eikä kärsi ja stressaa siitä että kokemussaldo ei kartu, vai se, että vanhana ajattelee että "olisi sittenkin pitänyt"?
Se aika jolloin kokemuksia kartutetaan on kuitenkin huomattavasti pidempi kuin se aika, milloin niitä tekemättömyyksiä voi katua, joten minusta on loogista tehdä niin kuin huvittaa tai parhaaksi tuntee NYT.
Ja eipä sitä voi tietää mitä sitä vanhempana katuu tai ei kadu, joten elämän eläminen mahdollisimman suuren kokemusrepertuaarin kartuttamiseksi on jokseenkin mieletöntä.
Meni vähän pitkälle tämä spekulaatio, eikä välttämättä enää sovi siihen kirjoitukseen mitä kommentoin. - ..............................
eletään se oikea kirjoitti:
elämä?
Viittaan tuohon, kun sanoit että "elämä jää elämättä".
¨
Millä tavalla se oikeanlainen elämä määritellään?
Eikö voi väittää eläneensä, jos vaikka enimmäkseen on kotona ja katselee teeveetä tai lukee ja selailee nettiä?
Tuo elämän eläminen on sellainen asia, jonka nyt haluaisin jossain määrin haastaa. Sitä kun toistellaan joka puolella.
Jos sattuu tykkäämään siitä että on himassa ja syö leipää, niin onko se alempiarvoista esim. suhteissa olemiseen ja kaikkiin maailman eksoottisiin harrastuksiin verrattuna?
Minä luulen että ihmiset on jotenkin vahingossa tai tahallaan aivopesty siihen uskomukseen että kaikki mahdollinen pitää elämän aikana kokea. Halusi sitä tai ei. Perseen alla on pelko siitä että elämän lopussa ei ole niitä tärkeitä kokemuksia. Että sitten kaduttaa.
Mutta kumpi on tärkeämpää? Niin että tekee niin kuin NYT haluaa, eikä kärsi ja stressaa siitä että kokemussaldo ei kartu, vai se, että vanhana ajattelee että "olisi sittenkin pitänyt"?
Se aika jolloin kokemuksia kartutetaan on kuitenkin huomattavasti pidempi kuin se aika, milloin niitä tekemättömyyksiä voi katua, joten minusta on loogista tehdä niin kuin huvittaa tai parhaaksi tuntee NYT.
Ja eipä sitä voi tietää mitä sitä vanhempana katuu tai ei kadu, joten elämän eläminen mahdollisimman suuren kokemusrepertuaarin kartuttamiseksi on jokseenkin mieletöntä.
Meni vähän pitkälle tämä spekulaatio, eikä välttämättä enää sovi siihen kirjoitukseen mitä kommentoin.No esim. siten, että jos haluaa lapsia ja perheen, mutta pelkää vastakkaista sukupuolta niin kovasti (elämää, riskinottoa), että ei pysty ottamaan mitään kontaktia, vaikka kuinka haluaisi, ja suree sitä koko ajan (esim. täällä valittaa), niin eikö se ole juuri sitä?
Jos on nykytilaan tyytyväinen, niin silloinhan kaikki on kuten pitääkin. - Enrique_Lister
eletään se oikea kirjoitti:
elämä?
Viittaan tuohon, kun sanoit että "elämä jää elämättä".
¨
Millä tavalla se oikeanlainen elämä määritellään?
Eikö voi väittää eläneensä, jos vaikka enimmäkseen on kotona ja katselee teeveetä tai lukee ja selailee nettiä?
Tuo elämän eläminen on sellainen asia, jonka nyt haluaisin jossain määrin haastaa. Sitä kun toistellaan joka puolella.
Jos sattuu tykkäämään siitä että on himassa ja syö leipää, niin onko se alempiarvoista esim. suhteissa olemiseen ja kaikkiin maailman eksoottisiin harrastuksiin verrattuna?
Minä luulen että ihmiset on jotenkin vahingossa tai tahallaan aivopesty siihen uskomukseen että kaikki mahdollinen pitää elämän aikana kokea. Halusi sitä tai ei. Perseen alla on pelko siitä että elämän lopussa ei ole niitä tärkeitä kokemuksia. Että sitten kaduttaa.
Mutta kumpi on tärkeämpää? Niin että tekee niin kuin NYT haluaa, eikä kärsi ja stressaa siitä että kokemussaldo ei kartu, vai se, että vanhana ajattelee että "olisi sittenkin pitänyt"?
Se aika jolloin kokemuksia kartutetaan on kuitenkin huomattavasti pidempi kuin se aika, milloin niitä tekemättömyyksiä voi katua, joten minusta on loogista tehdä niin kuin huvittaa tai parhaaksi tuntee NYT.
Ja eipä sitä voi tietää mitä sitä vanhempana katuu tai ei kadu, joten elämän eläminen mahdollisimman suuren kokemusrepertuaarin kartuttamiseksi on jokseenkin mieletöntä.
Meni vähän pitkälle tämä spekulaatio, eikä välttämättä enää sovi siihen kirjoitukseen mitä kommentoin.Elämä on paljon antoisampaa, jos on joku jonka kanssa sitä viettää. Perheen ynnä muun luominen tuo siihen sitä sisältöä.
Tälleen yksin tää on sanalla sanoen hanurista ja en käytä tästä arvonimeä elämä. - -m79-
Ei nuo sinun odotuksesi mitenkään epärealistisia minusta ole. Itse ainakin koen täyttäväni mainitsemasi kriteerit. Omalla kohdallani myöskin tuo ujous ja sellainen uusiin ihmisiin tutustumisen vaikeus tuottavat eniten ongelmia.
- pinttyneiden
joukkoon. Mitä enemmän luen näitä juttuja, sen vähemmän haluan jakaa elämääni jonkun kanssa. On helpompaa ja nautinnollisempaa viettää elämä ilman kumppania. Ongelmatonta sanoisin.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad591105- 42861
- 51641
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että315627Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän114604- 51598
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38595- 93590
- 56554
- 65514