Eri rotuisten ihmisten keskimääräisessä älykkyydessä on suuria eroja.
Aasialaisperäisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin 105, valkoisten eurooppalaisten ja amerikkalaisten noin 100, mustien amerikkalaisten noin 85 ja mustien afrikkalaisten vain noin 60-75.
Rotujen väliset älykkyyserot ilmenevät myös amerikkalaisissa koulujen SAT testeissä joissa mustat ovat heikoimmin pärjäävä kansanryhmä.
Älykkyys on suorassa suhteessa henkilön menestymiseen ja vastaavalla tavalla kansan keskimääräinen älykkyys on suhteessa kansan bruttokansantuotteeseen.
Tätä olivat tutkineet mm. Richard Lynn ja
Tatu Vanhanen.
Intelligence and the Wealth and Poverty of Nations
SUMMARY.
National IQs assessed by the Progressive Matrices were calculated for 60 nations and examined in relation to per capita incomes in the late 1990s and to post World War Two rates of economic growth. It was found that national IQs are correlated at 0.757 with real GDP (Gross Domestic Product) per capita 1998 and 0.706 with per capita GNP (Gross National Product) 1998; and at 0.605 with the growth of per capita GDP 1950-90 and 0.643 with growth of per capita GNP 1976-98. The results are interpreted in terms of a causal model in which population IQs are the major determinant of the wealth and poverty of nations in the contemporary world.
http://www.rlynn.co.uk/pages/article_intelligence/1.htm
ps. tutustu asialliseen kansallismieliseen
keskustelupalstaan
osoitteessa
http://www.suomensisu.fi
Aasialaisperäisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin 105, valkoisten eurooppalaisten ja amerikkalaisten noin 100, mustien amerikkalaisten noin 85 ja mustien afrikkalaisten vain noin 60-75.
Rotujen väliset älykkyyserot ilmenevät myös amerikkalaisissa koulujen SAT testeissä joissa mustat ovat heikoimmin pärjäävä kansanryhmä.
Älykkyys on suorassa suhteessa henkilön menestymiseen ja vastaavalla tavalla kansan keskimääräinen älykkyys on suhteessa kansan bruttokansantuotteeseen.
Tätä olivat tutkineet mm. Richard Lynn ja
Tatu Vanhanen.
Intelligence and the Wealth and Poverty of Nations
SUMMARY.
National IQs assessed by the Progressive Matrices were calculated for 60 nations and examined in relation to per capita incomes in the late 1990s and to post World War Two rates of economic growth. It was found that national IQs are correlated at 0.757 with real GDP (Gross Domestic Product) per capita 1998 and 0.706 with per capita GNP (Gross National Product) 1998; and at 0.605 with the growth of per capita GDP 1950-90 and 0.643 with growth of per capita GNP 1976-98. The results are interpreted in terms of a causal model in which population IQs are the major determinant of the wealth and poverty of nations in the contemporary world.
http://www.rlynn.co.uk/pages/article_intelligence/1.htm
ps. tutustu asialliseen kansallismieliseen
keskustelupalstaan
osoitteessa
http://www.suomensisu.fi
Vastaukset 17
Vanhimmat
olet kärkisijoilla bruttokansantuotetta mitattaessa?
Voisiko testien tuloksiin mitenkään vaikuttaa se, että ne on laadittu länsimaisten älykkyyden mittapuiden mukaan?
Mitä näille mielestäsi "tyhmemmille" kansoille pitäisi tehdä?
Olisiko täysin mahdotonta ajatella, että käytännössä älykkyyden hajonta suomalaisissa on vähintään samaa tasoa kuin täällä asuvissa "tyhmemmissä" erirotuisissa ihmisissä?
En ole saanut käsiini tilastoa joka tukisi väitettä, että korkea älykkyysosamäärä takaisi menestymisen elämässä (sekä sosiaalisen että taloudellisen)!
mitä älykkyystestit miittaavat.
Yksi mielenkiintoinen ominaisuus testeissa on, että niitä jatkuvasti kalibroitaessa huomataan niiden jatkuvasti "vanhenevan". Toisin sanoen: muutaman vuosikymmenen takaisilla testeillä mitattuna enemmistö meistä olisi nyt keskimääräistä älykkäämpiä.
Koska sitä mitä testit mittaavat ei voida tarkasti jäljittää, on vähintäänkin kyseenalaista tehdä testituloksista mitään pitemmälle meneviä johtopäätöksiä.
Varsinkaan niillä ei pitäisi oikeuttaa omia separatistisia, epäsosiaalisia ja pahantahtoisia asenteita, kuten Amerikassa konservatiivipoliitikkojen toimesta tehdään, ja kuten myös meillä mm. Vanhanen ja Ahmavaara tekevät.
Kovin näyttävät olevan kapea-alaisia nuo testit. Huviksi ja mielenkiinnosta olen muutaman netistä löytyneen täytellyt tässä muuan päivä viime talvena tiukkoja pakkasia tuvassa pakoillessani ja kaikista eri tulos. En oikein usko, että älykkyyteni vaihtelee yhden päivän aikana lähes 30 pistettä (tulos 113-142 testistä riippuen).
Eri testien tulosten laaja hajonta viittaa mielestäni juuri siihen, että ainakaan toistaiseksi ei ole onnistuttu laatimaan sellaista testiä, joka edes kutakuinkin luotettavasti mittaisi koko lahjakkuuden alaa. Muutamoisenlaista esimerkkiä vaikkapa omasta kokemuksesta käytännön elämässä: verbaaliset solmut pysyvät solmussa, vaikka kuinka yrittäisin niitä aukoa, mutta konkreettiseen tekniikkaan liittyvät probleemat eivät ole mitään pulmia, vaan hetken harkitaa vaativia viiveitä.
Kumpi on älykkäämpää: ihmissuhdeongelman onnistunut ratkaisu vai omassa työssä tarvittavien erikoistyökalujen suunnittelu ja valmistaminen? Miten voisi yhteismitallistaa esimerkin kaksi täydellisen erilaista lahjakkuuden lajia?
Olen kanssasi erinomaisen yhtä mieltä siitä, että tuloksia ei kannata ottaa kovin vakavasti. Noiden testinumeroiden perusteellahan esimerkiksi minun pitäisi olla vähintään keskitason johtavassa asemassa, vaan niinpä tätä elämänpolkua tukkijätkänä tallailen.. :)
Mainitsemiasi henkilöitä en tunne henkilökohtaisesti, joten en voi ottaa kantaa heidän älykkyyteensä. Historiaa tarkasteltaessa voi kai kuitenkin melko vahvalla varmuudella väittää, että viisauden puute yhdistettynä kohtalaisen korkeaan älykkyyteen on mitä suurin uhkatekijä ja uhka senkuin vakavammaksi käy, jos poliittiseen johtoon pesiytyy separatismiin tai rasismiin suuntautuneita älykkäitä persoonia.
Politiikkaa varten on omat fooruminsa, mutta sallittanee tässä kohtaa pieni lipeämä ohi aiheen. Esimerkiksi juuri nuo ylempänä mainitut suomensisun keskustelut heijastavat "kauniisti" rasismin kahta olemusmuotoa: älyköt yllyttäjät ja reppanat perässähiihtäjät. Perinteisenä ja huomattavan kansallismielisenä ihmisenä osin allekirjoitankin sivuilla esitettävät "sisukkaat" kannanotot, mutta jotain rajaa sentään.
riittävän,ilmeisesti *Maurilla*on ollut lähteenä erittäin asenteellinen bell curve,kuten yleensä noilla kansallismielisillä idiooteilla,jotka käyttävät epäämääräisten pseudotieteilijöiden asenteellisia tutkimuksia omien ennakkoluulojensa pönkittäjinä.(unohtaen hartaasti sen,ettei suomalaisia ole pidetty valkoisena rotuna ja suomalaiset leveäkalloisina on myös leimattu heikkolahjaisiksi)
Yhtä lailla mustassa Afrikassa/kehitysmaissa on huippufiksuja yksilöitä,esim.Philip Emeagawali,nigerialainen matemaatikko ja tietokonespesialisti,joka työskentelee Usassa ja jonka äo on 190.
on vaarallisen yksinkertaistavaa väittää,että kansan bkt olisi suhteessa kansan keskimääräiseen älykkyyteen.en myöskään niele kritiikittömästi Lynnin ja Vanhasen tutkimustuloksia,tilastoja voi tulkita miten lystää,riippuen siitä kuka niitä on ollut tutkimassa.
huono matematiikkapää? Eihän se, että tietyn populaation keskimääräinen älykkyys on alhaisempi kuin ihmisten keskimäärin, tarkoita etteikö ko. populaatiossa voisi olla hyvinkin älykkäitä yksilöitä. Kongossa kansasta puolet on henkisesti kehitysvammaisia (ÄO alle 70 (Suomessa virallinen Kelan ja viranomaisten käyttämä raja)), silti maassa on varmasti joukossa muutama fiksukin ihminen.
Jaksa uskoa noihin Vanhasen ja Lynnin lukuihin.Koko tutkimus on tarkoitushakuinen ja asenteellinen, eikä kyseisiä herroja oteta vakavasti tiedemaailmassa.tutkijat vain pukevat ennakkoluulonsa tieteellisyyden valekaapuun.
Mitä on älykkyys?miksi sitä pitäisi mitata?Mitä mieltä on verrata eri rotujen älykkyyttä.Yleensä testit mittaavat vain yhtä älykkyyden osa-aluetta,matemaattisloogista tai avaruudellista hahmottamiskykyä.
Eli huomattavasti luotettavampia.
Täällä Suomessa Vanhasta on kritisoitu eniten vanhojen stallareitten taholta. Kritiikin ytimenä on lähinnä ollut asenne: Näin ei saa olla ja siksi näin ei ole.
Et jaksa uskoa? Kun kerran on mustaa valkoisella ja kirjoittajina asiantuntijat niin mikä syy sinulla on olla uskomatta?
Oma vastaväitteesi oli täysin asenteellinen, "ne tyhmät professorit vaan väittää noin, mutta ei ne voi olla oikeassa". Oikeasti nuo älykkyyserot on vahvistettu jokaisessa puolueettomassa tutkimuksessa, mitä aiheesta on tehty.
"Mitä on älykkyys? Miksi sitä pitäisi mitata? Mitä mieltä on verrata eri rotujen älykkyyttä."
Teoreettista lässytysfilosofointia. Jokainen tietää mitä älykkyys on, eli ongelmanratkaisukykyä.
Kun kerran haluamme uskoa totuuteen ja viisauteen, niin miksi emme tutkisi näitä eroja rotujen välillä, ja hyväksyisi tuloksia sellaisina kuin ne ovat. Tarkoitus olisi, että ensin tutkittaisiin muiden rotujen älykkyys ja luonteenpiirteet, ja sitten määriteltäisiin suhtautumisemme heihin. Eikä niin, että ensin media ja valtio määrittelevät suhtautumisemme muukalaisiin, ja sitten jokaisen omaksi tehtäväksi jää rotuerojen tunnistaminen.
Rotujen väliset ÄO-erot ovat tosiasia. Niiden sensurointi tietokirjoissa on verrattavissa esim siihen että lepakko-aiheisissa tietokirjoissa sensuroitaisiin se tosiasia, että lepakko osaa lentää.
Älykkyystesteissä on yleensä myös aika mukana.
Eli testin suorittamiseen saa käyttää vain
rajallisen määrän aikaa. Onko nopeus sitten
älykkyyttä? Käytin yhteen testiin aikaa enemmän
kuin oli annettu ja sain melkein täydet.
Nopeus ei tietenkään ole älykkyyttä, mutta älykäs ihminen suoriutuu tietyntyyppisistä tehtävistä nopeammin kuin vähemmän älykäs. Näin testiin käytetty aika sekä annetut vastaukset yhdessä tarkentavat testin tulosta. Tilavuuskaan ei ole lämpöä, mutta mittaamalla esim. lämpömittarissa olevan nesteen tilavuutta, saadaan samalla arvio lämpötilasta.
On olemassa myös testejä, joissa käytetyllä ajalla ei ole merkitystä. Hyvä esimerkki on suomenkielinen Sigma Testi, joka löytyy paikasta http://www.sigmasociety.org/Sigma_Testes_Suo.html
Kyseisen testin vaikeimmat tehtävät ovat niin vaikeita, että käytetyllä ajalla ei ole merkitystä.
Pelkästään luettuani tämän keskustelun kaikki kommentit voin väittää, että älykkyyden eri osa-alueiden mittaaminen on tarpeen ja sitä pitäisi enemmän harrastaa silloin, kun valitaan suuremman ryhmän edunvalvojia. Jotkut keskustelun kommenteista viittaavat siihen, että ei tulisi kiinnittää liikaa huomiota pelkään loogis-matemaattiseen älykkyyteen vaan vähintäänkin yhtä suureen arvoon olisi nostettava tunne- ja sosiaalinen älykkyys. Älykkyys on ansaitsematon lahja, jota tulisi käyttää niin, että myös ne ihmiset, joille ei ole tätä lahjaa riittävästi suotu, saavat elää ihmisarvoista elämää. Olen aiemminkin todennut, että miehillä tunne- ja sosiaalinen äly on yleensä vähäisempää kuin naisilla ja koska poliittinen valta on hyvin pitkälti miesten käsissä, niin maailma on tällä hetkellä aika raaka paikka hyvin monelle ihmiselle. Uskon, että mikäli naiset olisivat kautta historian saaneet pitää vallan valtikkaa, olisi tilanne toinen, tosin se on vain omaa olettamustani pohjautuen omaan näkemykseeni yhteisten asioiden hoitotavasta. Tuntuu hassulta, että joku suomalainen ökymiljonääri ostaa auton hinnalla, jolla saisi 10 lamborghinia (jotka nekään eivät käsittääkseni ole huonoimpia autoja) ja samaan aikaan joku juuri pätkätyöstä työttömäksi jäänyt yksinhuoltajaäiti syöttää lapsilleen viikkokaupalla vesipuuroa, ennenkuin alkaa saada työttömyysturvaa. Ko. ökymiljonääri voisikin kehua, että autonpenkkien verhoilu on tehty suomalaisen sekatyöläisen selkänahasta, koska näin asia todellisuudessa on. Mutta maailma ei ikävä kyllä parane nettikirjoittelulla, joten pitää vain toivoa, että vielä jonakin päivänä juuri oikeanlaiset ihmiset etsiytyvät päättämään valtakunnallisista asioista.
Eurooppalainen älykkyystesti:
http://80.223.6.177/iqtest/index.html
147!
Minä en mitään diplomeita rupea tilaamaan, mutta siinä esimerkkidiplomissa oli mainittu 150. Se taitaa olla keskiarvo? Haa, olen melkein normaali - turhaan koulussa haukkuivat!
Ei voi olla totta! Oliko toi tarkoitettu kakaroille vai kelle? Eipä taida tekijä/t tietää paskan vertaa todellisesta älystä. Siitä puhe mistä puute.
-Jonttu-
kaikki tuntuvat haukkuvan ko.testiä,mutta onhan se kuitenkin kohtalaisen hyvä,mittaa loogista ajattelukykyä.Maksimipisteeni tosin ovat sen verran hyvät,että olisi kiinnostavaa tietää kävijöiden keskiarvopisteet.Saavatko kaikki yhtä hyviä pisteitä?Jos saavat niin onko testi tarpeeksi haastava?
Etsi linkki googlen sivuilta hakusanoilla älykkyystestit tai älykkyysosmäärä ja kokeile. Vaikka en itse ole nero (tod.näköisesti stanford pinetin luokituksella olisin ns.älykäs keskiverto)
niin minua kiinnostaa kuitenkin lukea älykkyydestä ja vertailla älykkyysosamääriä. Teemu Leppäsen sivuilla ja muiltakin voit löytää linkkejä julkkisten äo-tuloksiin. Kuitenkin kritiikkiäkin on hyvä harjoittaa.
Lahjakkuutta (älykkyyttä) on useampaa eri lajia; sosiaalinen, verbaalinen, matemaattinen, tunneäly, looginen... älykkyystesti mittaa vain loogista. Siihen taas vaikuttavat ympäristöolot ja oppiminen - turhaa on verrata eurooppalaisia kolmannen maailman kansalaisiin! Lähtökohdat kun ovat aivan erilaiset.
ps. älykkyys ei todellakaan ole suhteessa menestymiseen, (loogista) älykkyyttään ei välttämättä edes tiedosta.
Onko erilaiset elinympäristöt otettu huomioon? Se on useasti tieteellisesti todistettu, että esim. ruuan puute lapsuusiällä aiheuttaa henkisen kehityksen hidastumista. Siis hyvinvointivaltiossa elävällä lapsella ja kehitysmaan lapsella on täysin eri lähtökohdat älykkyyden kehittymiseen.
Perimä asettaa ylärajan älykkyydelle, ympäristöstä riippuu kuinka lähelle tätä ylärajaa päästään, eikö tämä kuulostaisi järkevämmältä kuin rasististen ja puolueellisten "tutkimusten" tulokset?