"Jugurtti"

Ainoassakaan toisessa kielessä ei alussa ole u:ta, kuten Wiki-linkistä ilmenee. Ja miten nuo muut muodot voivat edes olla "hyväksyttyjä" ("jugurtti" ja jopa "jukurtti"!)? Purkeissahan lukee ainoastaan "jogurtti".

Miksi? kirjoitti:

Ainoassakaan toisessa kielessä ei alussa ole u:ta, kuten Wiki-linkistä ilmenee. Ja miten nuo muut muodot voivat edes olla "hyväksyttyjä" ("jugurtti" ja jopa "jukurtti"!)? Purkeissahan lukee ainoastaan "jogurtti".

Lue lisää

Omasta mielestäni muodot 'jugurtti' ja 'jukurtti' ovat paljon suomalaisempia ja näin jopa suositeltavampia kuin suoraan vieraista kielistä aikoinaan uutuustuotteelle annettu, huonosti suomalaisten suuhun istuva jogurtti - eihän todellisuudessa jogurtista o:lla puhuta kuin mainoksissa! Sama juttu kuin esim. pizza - pitsa, nougat - nugaa. En tiedä, mikä on Kielitoimiston nykysuositus tässä asiassa, mutta yleisesti ottaenhan suomen kielessä pitäisi sanat kirjoittaa kuten lausutaan ja lausua kuten kirjoitetaan ;-)

onneksi kirjoitti:

Omasta mielestäni muodot 'jugurtti' ja 'jukurtti' ovat paljon suomalaisempia ja näin jopa suositeltavampia kuin suoraan vieraista kielistä aikoinaan uutuustuotteelle annettu, huonosti suomalaisten suuhun istuva jogurtti - eihän todellisuudessa jogurtista o:lla puhuta kuin mainoksissa! Sama juttu kuin esim. pizza - pitsa, nougat - nugaa. En tiedä, mikä on Kielitoimiston nykysuositus tässä asiassa, mutta yleisesti ottaenhan suomen kielessä pitäisi sanat kirjoittaa kuten lausutaan ja lausua kuten kirjoitetaan ;-)

Lue lisää

...miten kirjoitetaan ja miten puhutaan. Sellainenhan tuo ajan henki näyttääpi olevan!

Henk.koht. olen kuitenkin sitä mieltä, että pitsa ei maistu ollenkaan niin herkulliselta kuin oikein kunnon pizza! Ja harvapa paikka mainostaa olevansa pitseria tai edes myyvänsä pitsaa.

onneksi kirjoitti:

Omasta mielestäni muodot 'jugurtti' ja 'jukurtti' ovat paljon suomalaisempia ja näin jopa suositeltavampia kuin suoraan vieraista kielistä aikoinaan uutuustuotteelle annettu, huonosti suomalaisten suuhun istuva jogurtti - eihän todellisuudessa jogurtista o:lla puhuta kuin mainoksissa! Sama juttu kuin esim. pizza - pitsa, nougat - nugaa. En tiedä, mikä on Kielitoimiston nykysuositus tässä asiassa, mutta yleisesti ottaenhan suomen kielessä pitäisi sanat kirjoittaa kuten lausutaan ja lausua kuten kirjoitetaan ;-)

Lue lisää

Kieli muuttuu, ja liikennesäännötkin näyttävät muuttuvan Suomessa päivittäin, käyttäytymissäännöistä puhumattakaan. Ilmastokin muuttuu.

Eipä sitä suotta sanota, että kehitys pääsee vauhtiin vain vakaissa, pitkäaikaisissa oloissa. Ja kun Suomessa kaikki muuttuu kaiken aikaa - on vain muutos, ei kuria eikä kehitystä.

Sen huomaa: isien rakentamat talotkin revitään, jotta päästäisiin laittamaan tilalle oma puumerkki. Palvotaan nuorta ja uutta, mutta miksi mikään ei näytä tuoreelta eikä raikkaalta. Miksi elämä täällä haisee?

onneksi kirjoitti:

Omasta mielestäni muodot 'jugurtti' ja 'jukurtti' ovat paljon suomalaisempia ja näin jopa suositeltavampia kuin suoraan vieraista kielistä aikoinaan uutuustuotteelle annettu, huonosti suomalaisten suuhun istuva jogurtti - eihän todellisuudessa jogurtista o:lla puhuta kuin mainoksissa! Sama juttu kuin esim. pizza - pitsa, nougat - nugaa. En tiedä, mikä on Kielitoimiston nykysuositus tässä asiassa, mutta yleisesti ottaenhan suomen kielessä pitäisi sanat kirjoittaa kuten lausutaan ja lausua kuten kirjoitetaan ;-)

Lue lisää

Mikä ihmeessä tekisi "jugurtista" suomalaisemman ja vieläpä suomalaisen suuhun paremmin istuvan kuin jogurtti? U-kirjainko?

Miksi juuri suomi tarvitsisi tuota u-kirjainta, kun kaikki muut (tältä osin tiedossa olevat) kielet pärjäävät ilman?

Vai tarkoitatko, että ei mahdu o:ta ja u:ta samaan sanaan? Silloinhan olisi luontevampaa sanoa "jogortti".

Pitsassa ja nugaassa vain kirjoitusasu on muuttunut lähemmäs lausuttavaa muotoa. Ja kyllä minä sanon nimenomaan "jogurtti", en tietenkään "jugurtti" - saati "jukurtti".

Vielä kummallisempiahan ovat sitten riikinruotsalaiset, jotka eivät osaa sanoa "euro", vaan vääntävät sen muotoon "evro"! Vaikka kylläkin sanovat "Europa", eivät suinkaan "Evropa".

Sekasyöjä kirjoitti:

...miten kirjoitetaan ja miten puhutaan. Sellainenhan tuo ajan henki näyttääpi olevan!

Henk.koht. olen kuitenkin sitä mieltä, että pitsa ei maistu ollenkaan niin herkulliselta kuin oikein kunnon pizza! Ja harvapa paikka mainostaa olevansa pitseria tai edes myyvänsä pitsaa.

Lue lisää

kyllä hookoon sinisestä itse tehty makkarapitsa aina nämä turkkilaiset pizzanlätyt voittavat.

Miksi? kirjoitti:

Ainoassakaan toisessa kielessä ei alussa ole u:ta, kuten Wiki-linkistä ilmenee. Ja miten nuo muut muodot voivat edes olla "hyväksyttyjä" ("jugurtti" ja jopa "jukurtti"!)? Purkeissahan lukee ainoastaan "jogurtti".

Lue lisää

No kato kun wikiin saa kirjottaa jokainen pallopää mitä tahtoo. Joitakin itkettää kun ne ei osaa sanoa geetä niin ne kirjottaa wikiin että jukurtti on ookoo. Sitten niille tulee hyvä mieli. Suotakoon vähämielisille heidän pienet ilonsa.

tämä perustuu väärinkäsitykseen? On luultu, että ruotsin sana "yoghurt" lausutaan "jugurt", ja sitten on matkittu sitä, jolloin lopputulokseksi on tullut "jugurtti"? Eikä sitä ole myöhemmin enää osattu korjata? Eivät kielenhuoltajatkaan?

Ja mikähän mahtaa olla "herrasväen g"?

siis että kirjoitti:

tämä perustuu väärinkäsitykseen? On luultu, että ruotsin sana "yoghurt" lausutaan "jugurt", ja sitten on matkittu sitä, jolloin lopputulokseksi on tullut "jugurtti"? Eikä sitä ole myöhemmin enää osattu korjata? Eivät kielenhuoltajatkaan?

Ja mikähän mahtaa olla "herrasväen g"?

Lue lisää

Ei väärinkäsitykseen, vaan siihen, että on lausuttu (suomen)ruotsin sana ”yoghurt” niin, että o ääntyy u:na. Joku ehkä sanoo, että sitä ei pitäisi lausua niin, vrt.
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=369&l=sv&s=2085#faq_369
mutta juuri se, että on kysytty neuvoa ääntämyksestä ja ilmeisimmin myös o:n lausumisesta, osoittaa, että ääntämys vaihtelee. Tietysti on mahdollista, että u:llinen ääntämys on suurelta osin saanut alkunsa kirjoitusasusta ja siitä, että o tällaisessa asemassa yleensä ääntyy ruotsissa u:na.

Joka tapauksessa kun ”jukurtti” kerran on tullut puhuttuun kieleen, ei se siitä vähällä lähde. Ja miksi pitäisi lähteä? Miksi lainasanaa pitäisi ruveta korjailemaan? Jos korjattaisiin, miksi juuri ruotsi mukaiseksi eikä esimerkiksi alkuperäkielen (turkin) mukaiseksi, jolloin saataisiin lähinnä ”jo’urt”?

”Herrasväen g” tarkoittaa soinnillista palataaliklusiilia kuten esimerkiksi ruotsin sanassa ”yoghurt”. Sellaista monet vaativat esimerkiksi uutistenlukijoilta, vaikka vaatijat itse lukevat g:n (ainakin suomea puhuessaan) kuten useimmat muutkin suomalaiset eli k:na. (Sanassa ”jukurtti” k-äänne on lievästi soinnillinen, kuten vokaalienvälinen k yleensäkin. Lisäksi sen soinnillisuus voi vaihdella melko laajoissa rajoissa. Siksi kuvitelma oman ääntämyksen g:stä on melko helppo säilyttää.(

Yucca kirjoitti:

Ei väärinkäsitykseen, vaan siihen, että on lausuttu (suomen)ruotsin sana ”yoghurt” niin, että o ääntyy u:na. Joku ehkä sanoo, että sitä ei pitäisi lausua niin, vrt.
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=369&l=sv&s=2085#faq_369
mutta juuri se, että on kysytty neuvoa ääntämyksestä ja ilmeisimmin myös o:n lausumisesta, osoittaa, että ääntämys vaihtelee. Tietysti on mahdollista, että u:llinen ääntämys on suurelta osin saanut alkunsa kirjoitusasusta ja siitä, että o tällaisessa asemassa yleensä ääntyy ruotsissa u:na.

Joka tapauksessa kun ”jukurtti” kerran on tullut puhuttuun kieleen, ei se siitä vähällä lähde. Ja miksi pitäisi lähteä? Miksi lainasanaa pitäisi ruveta korjailemaan? Jos korjattaisiin, miksi juuri ruotsi mukaiseksi eikä esimerkiksi alkuperäkielen (turkin) mukaiseksi, jolloin saataisiin lähinnä ”jo’urt”?

”Herrasväen g” tarkoittaa soinnillista palataaliklusiilia kuten esimerkiksi ruotsin sanassa ”yoghurt”. Sellaista monet vaativat esimerkiksi uutistenlukijoilta, vaikka vaatijat itse lukevat g:n (ainakin suomea puhuessaan) kuten useimmat muutkin suomalaiset eli k:na. (Sanassa ”jukurtti” k-äänne on lievästi soinnillinen, kuten vokaalienvälinen k yleensäkin. Lisäksi sen soinnillisuus voi vaihdella melko laajoissa rajoissa. Siksi kuvitelma oman ääntämyksen g:stä on melko helppo säilyttää.(

Lue lisää

Minulle g:n ääntäminen k:na eikä g:nä on niin totaalisen vieras asia, etten pysty ymmärtämään tai hahmottamaan sitä muidenkaan puhujien osalta.

Minusta on yllättävää, ettei sinun mielestäsi ilmeisesti pidä yrittääkään lausua g:tä g:ksi, koska se olisi jotenkin vierasta suomen kielelle. Vähintään tällaisissa asioissa suomi voisi kehittyä kohti muita meille ajankohtaisia kieliä, sen sijaan että apinoimme tönkköenglantia erilaisten kaupallisten palvelujen nimissä (esim. MTV3 Store, joka sitten lausutaan "ämteeveekolmestore", tai Elisa Shopit, joka on täysin tolkuton konstruktio, ja taivutetaankin miten sattuu).
Mutta mielipiteensä kullakin.
:-)

Järjetöntä! Jos ranskalaisia sanoja täytyy suomessa käyttää, lainattakoon ne suoraan ja kirjoitettakoon oman kielen sääntöjen mukaisesti. Niinhän ruotsalaisetkin tekevät: lavoir - lavoar, adieu - adjö, rideau - ridå, fauteuil - fåtölj ym.

Yucca kirjoitti:

Ei väärinkäsitykseen, vaan siihen, että on lausuttu (suomen)ruotsin sana ”yoghurt” niin, että o ääntyy u:na. Joku ehkä sanoo, että sitä ei pitäisi lausua niin, vrt.
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=369&l=sv&s=2085#faq_369
mutta juuri se, että on kysytty neuvoa ääntämyksestä ja ilmeisimmin myös o:n lausumisesta, osoittaa, että ääntämys vaihtelee. Tietysti on mahdollista, että u:llinen ääntämys on suurelta osin saanut alkunsa kirjoitusasusta ja siitä, että o tällaisessa asemassa yleensä ääntyy ruotsissa u:na.

Joka tapauksessa kun ”jukurtti” kerran on tullut puhuttuun kieleen, ei se siitä vähällä lähde. Ja miksi pitäisi lähteä? Miksi lainasanaa pitäisi ruveta korjailemaan? Jos korjattaisiin, miksi juuri ruotsi mukaiseksi eikä esimerkiksi alkuperäkielen (turkin) mukaiseksi, jolloin saataisiin lähinnä ”jo’urt”?

”Herrasväen g” tarkoittaa soinnillista palataaliklusiilia kuten esimerkiksi ruotsin sanassa ”yoghurt”. Sellaista monet vaativat esimerkiksi uutistenlukijoilta, vaikka vaatijat itse lukevat g:n (ainakin suomea puhuessaan) kuten useimmat muutkin suomalaiset eli k:na. (Sanassa ”jukurtti” k-äänne on lievästi soinnillinen, kuten vokaalienvälinen k yleensäkin. Lisäksi sen soinnillisuus voi vaihdella melko laajoissa rajoissa. Siksi kuvitelma oman ääntämyksen g:stä on melko helppo säilyttää.(

Lue lisää

No jos g-kirjain on liian vaikea niin pistetään samantien b ja d myös pannaan.

Banaanista tulee panaani. Eduskunta on etuskunta. Kyllä kun Jykes pubin edessä, korjaan etessä, kuuntelee puhetta niin ei kuulu b:tä d:tä eikä g:tä.

Elikkä koska lippalakkimiehet syö panaania ja moittii etuskuntaa jykes pupin etessä niin jukoliste se on sitä uutta puhuttua kieltä ja poltetaan roviolla kaikki kirjat missä on liian vaikeita kirjaimia. Ja ne jotka niitä ääntää, heitetään niitä kivillä. Isoilla.

aapeeseeteeeeähväkee kirjoitti:

No jos g-kirjain on liian vaikea niin pistetään samantien b ja d myös pannaan.

Banaanista tulee panaani. Eduskunta on etuskunta. Kyllä kun Jykes pubin edessä, korjaan etessä, kuuntelee puhetta niin ei kuulu b:tä d:tä eikä g:tä.

Elikkä koska lippalakkimiehet syö panaania ja moittii etuskuntaa jykes pupin etessä niin jukoliste se on sitä uutta puhuttua kieltä ja poltetaan roviolla kaikki kirjat missä on liian vaikeita kirjaimia. Ja ne jotka niitä ääntää, heitetään niitä kivillä. Isoilla.

Lue lisää

Pannuanija.

Yucca kirjoitti:

Ei väärinkäsitykseen, vaan siihen, että on lausuttu (suomen)ruotsin sana ”yoghurt” niin, että o ääntyy u:na. Joku ehkä sanoo, että sitä ei pitäisi lausua niin, vrt.
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=369&l=sv&s=2085#faq_369
mutta juuri se, että on kysytty neuvoa ääntämyksestä ja ilmeisimmin myös o:n lausumisesta, osoittaa, että ääntämys vaihtelee. Tietysti on mahdollista, että u:llinen ääntämys on suurelta osin saanut alkunsa kirjoitusasusta ja siitä, että o tällaisessa asemassa yleensä ääntyy ruotsissa u:na.

Joka tapauksessa kun ”jukurtti” kerran on tullut puhuttuun kieleen, ei se siitä vähällä lähde. Ja miksi pitäisi lähteä? Miksi lainasanaa pitäisi ruveta korjailemaan? Jos korjattaisiin, miksi juuri ruotsi mukaiseksi eikä esimerkiksi alkuperäkielen (turkin) mukaiseksi, jolloin saataisiin lähinnä ”jo’urt”?

”Herrasväen g” tarkoittaa soinnillista palataaliklusiilia kuten esimerkiksi ruotsin sanassa ”yoghurt”. Sellaista monet vaativat esimerkiksi uutistenlukijoilta, vaikka vaatijat itse lukevat g:n (ainakin suomea puhuessaan) kuten useimmat muutkin suomalaiset eli k:na. (Sanassa ”jukurtti” k-äänne on lievästi soinnillinen, kuten vokaalienvälinen k yleensäkin. Lisäksi sen soinnillisuus voi vaihdella melko laajoissa rajoissa. Siksi kuvitelma oman ääntämyksen g:stä on melko helppo säilyttää.(

Lue lisää

Ruotsin sana yoghurt ääntyy jågurt, joten ruotsia ei pitäisi "jukurtista" syyttää. Sana äännetään noin, koska suomalaiset panevat mutkat suoriksi ja ääntävät, miten osaavat tai mikä on helpointa.

............. kirjoitti:

Ruotsin sana yoghurt ääntyy jågurt, joten ruotsia ei pitäisi "jukurtista" syyttää. Sana äännetään noin, koska suomalaiset panevat mutkat suoriksi ja ääntävät, miten osaavat tai mikä on helpointa.

Lue lisää

> Ruotsin sana yoghurt ääntyy jågurt, joten ruotsia ei pitäisi "jukurtista" syyttää. Sana äännetään noin, koska suomalaiset panevat mutkat suoriksi ja ääntävät, miten osaavat tai mikä on helpointa.

Kuten yleensä, niin maallikot ymmärtävät tämän asian ihan päin prinkkalaa. Kirjoitus mukailee vaillinaisesti puhetta, päinvastainen ei vaan ole totta. Kirjaimet _EIVÄT_ äänny. No niin, kun nyt tämä on saatu pois tieltä, niin sitten ruotsiin. On oikeastaan aika ilmeistä, että vaikka nykyruotsissa tämä on "joogurt", niin ihan oikeasti puhujien parissa varmasti on ollut vaihtelua, voisinpa melkein väittää, että "jug~ort" on ollut yleinen muoto, siitä sit suomeen "jugurtti". Siis alkujaan joku ruotsalainen on sen kirjoituksen takaisinkoodannut "jug~ort". Koska lainasanojen "u" vastaa ruotsissa "o":ta, ja sen asian lainautuminen lainasanana suomeen on _niin_ yleinen asia, niin saat olla aika fakiiri, että selität sen jotenkin muuten.

roskaa kirjoitti:

> Ruotsin sana yoghurt ääntyy jågurt, joten ruotsia ei pitäisi "jukurtista" syyttää. Sana äännetään noin, koska suomalaiset panevat mutkat suoriksi ja ääntävät, miten osaavat tai mikä on helpointa.

Kuten yleensä, niin maallikot ymmärtävät tämän asian ihan päin prinkkalaa. Kirjoitus mukailee vaillinaisesti puhetta, päinvastainen ei vaan ole totta. Kirjaimet _EIVÄT_ äänny. No niin, kun nyt tämä on saatu pois tieltä, niin sitten ruotsiin. On oikeastaan aika ilmeistä, että vaikka nykyruotsissa tämä on "joogurt", niin ihan oikeasti puhujien parissa varmasti on ollut vaihtelua, voisinpa melkein väittää, että "jug~ort" on ollut yleinen muoto, siitä sit suomeen "jugurtti". Siis alkujaan joku ruotsalainen on sen kirjoituksen takaisinkoodannut "jug~ort". Koska lainasanojen "u" vastaa ruotsissa "o":ta, ja sen asian lainautuminen lainasanana suomeen on _niin_ yleinen asia, niin saat olla aika fakiiri, että selität sen jotenkin muuten.

Lue lisää

Ruotsissa yoghurt sanotaan "jå-gurt" (paino yleensä ensimmäisellä tavulla jåå). En tiedä, miten Suomen rantaruotsalaiset tämän ovat ääntäneet.

Mitä tekemistä tällä on sen kanssa, että kirjoitus mukailee vaillinaisesti puhetta, kyseessähän on alkujaan vieras käsite ja sana , jonka ääntämisestä harvoilla on tietoa täällä fiilikulttuurissa?

(Sitäpaitsi kirjoitus ei välttämättä mukaile puhetta lainkaan, kuten kiinalaiset osaavat sinulle kertoa. Hehän pystyvät lukemaan tuhansia vuosia vanhoja tekstejä tietämättä, miltä ne silloin kuulostivat luettuna.)

Minäkin käytän tekstissä jukurttia. Turha hienostella edes g:llä.

Jökööd kirjoitti:

Minäkin käytän tekstissä jukurttia. Turha hienostella edes g:llä.

Selvä on, jukuroija. Käytä sinä sitä muotoa, jonka koet näköiseksesi. Minä käytän omannäköistäni muotoa. Emme ilmeisesti koskaan kohtaa :(

Jogurtoijagrabbe kirjoitti:

Selvä on, jukuroija. Käytä sinä sitä muotoa, jonka koet näköiseksesi. Minä käytän omannäköistäni muotoa. Emme ilmeisesti koskaan kohtaa :(

En pyri ratkaisemaan kiistaanne. Tulkoon vain sanotuksi, että minulle muoto ”jugurtti” tuo mieleen tuon hapanmaitotuotteen perinteisen, itäisistä maista peräisin olevan muodon, kun taas ”jogurtti” on länsimaista (vahvasti sokeroitua) hapatusta.

Jogurtti (käytän tätä muotoa, koska suomalaiset valmistajatkin sitä käyttävät) oli epäilemättä jo rantautunut Suomeen vuonna 1968, jolloin oleskelin ensimmäistä kertaa ulkomailla (pikaista pistäytymistä Tukholmassa 1967 en miksikään ulkomaanmatkaksi laske). Perhemajoitus Saksassa, aamiaispöydässä jogurttia, jonka kanssa en vielä ollut ehtinyt tehdä tuttavuutta kotonani. Isäntäperheeni maisteli etunimeäni ja totesi sen tuovan heidän korvissaan mieleen sanan Joghurt (jogurtti-sana saksaksi).

Mikäpä kukapa minä olen saksalaisten mielikuvia korjaamaan. Olisi kuitenkin kovin toivottavaa, ettei kukaan sentään samaistaisi nimeäni mihinkään agaavekasviin!

 Jukka kirjoitti:

En pyri ratkaisemaan kiistaanne. Tulkoon vain sanotuksi, että minulle muoto ”jugurtti” tuo mieleen tuon hapanmaitotuotteen perinteisen, itäisistä maista peräisin olevan muodon, kun taas ”jogurtti” on länsimaista (vahvasti sokeroitua) hapatusta.

Jogurtti (käytän tätä muotoa, koska suomalaiset valmistajatkin sitä käyttävät) oli epäilemättä jo rantautunut Suomeen vuonna 1968, jolloin oleskelin ensimmäistä kertaa ulkomailla (pikaista pistäytymistä Tukholmassa 1967 en miksikään ulkomaanmatkaksi laske). Perhemajoitus Saksassa, aamiaispöydässä jogurttia, jonka kanssa en vielä ollut ehtinyt tehdä tuttavuutta kotonani. Isäntäperheeni maisteli etunimeäni ja totesi sen tuovan heidän korvissaan mieleen sanan Joghurt (jogurtti-sana saksaksi).

Mikäpä kukapa minä olen saksalaisten mielikuvia korjaamaan. Olisi kuitenkin kovin toivottavaa, ettei kukaan sentään samaistaisi nimeäni mihinkään agaavekasviin!

Lue lisää

Niinkö vaikka yussef-palmuunko viittaat? Arabimaistahan se jogurttikin on kotoisin.
Mutta ko. palmu taas ihan muusta suunnasta.

 Jukka kirjoitti:

En pyri ratkaisemaan kiistaanne. Tulkoon vain sanotuksi, että minulle muoto ”jugurtti” tuo mieleen tuon hapanmaitotuotteen perinteisen, itäisistä maista peräisin olevan muodon, kun taas ”jogurtti” on länsimaista (vahvasti sokeroitua) hapatusta.

Jogurtti (käytän tätä muotoa, koska suomalaiset valmistajatkin sitä käyttävät) oli epäilemättä jo rantautunut Suomeen vuonna 1968, jolloin oleskelin ensimmäistä kertaa ulkomailla (pikaista pistäytymistä Tukholmassa 1967 en miksikään ulkomaanmatkaksi laske). Perhemajoitus Saksassa, aamiaispöydässä jogurttia, jonka kanssa en vielä ollut ehtinyt tehdä tuttavuutta kotonani. Isäntäperheeni maisteli etunimeäni ja totesi sen tuovan heidän korvissaan mieleen sanan Joghurt (jogurtti-sana saksaksi).

Mikäpä kukapa minä olen saksalaisten mielikuvia korjaamaan. Olisi kuitenkin kovin toivottavaa, ettei kukaan sentään samaistaisi nimeäni mihinkään agaavekasviin!

Lue lisää

Jos etsii outoa kirjoitusasua, kannattaa aina vilkaista ranskan suuntaan. Sieltä saamme ilon tälläkin kertaa.

Jökööd kirjoitti:

Minäkin käytän tekstissä jukurttia. Turha hienostella edes g:llä.

Hahah :D "hienostolla g:llä" ei vittu. Syökö se itsetuntoa niin paljon kun ei omaa kieltä edes osaa niin pitää kiukutella kaikille jotka sitä osaa että ne on hienostelijoita. Hei hyvä itsetunto sulla.

Hyvin menee joo kirjoitti:

Hahah :D "hienostolla g:llä" ei vittu. Syökö se itsetuntoa niin paljon kun ei omaa kieltä edes osaa niin pitää kiukutella kaikille jotka sitä osaa että ne on hienostelijoita. Hei hyvä itsetunto sulla.

Lue lisää

Tuliko tämä siis yltä vai alta?

Mitähän tämäkin viesti tarkoittaa? Eivät osaa nykysuomalaiset kirjoittajat virkkeitänsä eivätkä lauseitansa ymmärrettävään muotoon kirjoittaa. Valitettavasti.

Mitä mitä? kirjoitti:

Mitähän tämäkin viesti tarkoittaa? Eivät osaa nykysuomalaiset kirjoittajat virkkeitänsä eivätkä lauseitansa ymmärrettävään muotoon kirjoittaa. Valitettavasti.

Jos sijoitat tuon viestin heti aloitusviestin perään, jonne se on tarkoitettu, se tulee täysin ymmärrettäväksi.