Juuri katsoin toisella silmällä Pikku Kakkosta, jossa väitettiin, että sylkikaskas on paras hyppääjä, koska se hyppää metrin matkan. Kuitenkin kengurun sanottiin hyppäävän 12 metriä.
Eihän tuota saa suhteuttaa hyppääjän omaan mittaan!
Aivan samanlaista virhettä opetetaan esim. sanomalla, että jos muurahainen voi hypätä vahingoittumatta metrin korkeudelta, se vastaisi sitä, että ihminen putoaisi vahingoittumatta satojen metrien korkeudesta.
Tai sitten katsotaan muurahaisten raahaamia taakkoja ja sanotaan että se vastaisi sitä, että ihminen kantaisi autoa (tai jotain muuta kamalan painavaa). Kuitenkin jos muurahainen tosissaan olisi ihmisen kokoinen, se ei jaksaisi nostaa edes omaa ruumistaan jakojensa varaan. Jos jaksaisikin, sen jalat eivät kestäisi sen painoa.
Jos orava kapuaa kevyesti puuhun, sen ei sentään sanota vastaavan sitä, että norsu kapuaisi vastaavasti suurempaan puuhun...
Miksi ylipäänsä pitää yrittää verrata eri kokoisia ja painoisia yksiköitä, jos ei kerran osata?
Eihän tuota saa suhteuttaa hyppääjän omaan mittaan!
Aivan samanlaista virhettä opetetaan esim. sanomalla, että jos muurahainen voi hypätä vahingoittumatta metrin korkeudelta, se vastaisi sitä, että ihminen putoaisi vahingoittumatta satojen metrien korkeudesta.
Tai sitten katsotaan muurahaisten raahaamia taakkoja ja sanotaan että se vastaisi sitä, että ihminen kantaisi autoa (tai jotain muuta kamalan painavaa). Kuitenkin jos muurahainen tosissaan olisi ihmisen kokoinen, se ei jaksaisi nostaa edes omaa ruumistaan jakojensa varaan. Jos jaksaisikin, sen jalat eivät kestäisi sen painoa.
Jos orava kapuaa kevyesti puuhun, sen ei sentään sanota vastaavan sitä, että norsu kapuaisi vastaavasti suurempaan puuhun...
Miksi ylipäänsä pitää yrittää verrata eri kokoisia ja painoisia yksiköitä, jos ei kerran osata?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Enpä lähtisi muurahaisen kanssa kisaamaan pudotautumisessa niinkään, että molemmat olisimme siellä 100 m:ssä.
Muuten kyse nyt on suhteellisuuksista, missä nyt sitten on järkeä tai ei.
Ihmisen kokoinen muurahainen ei ehkä sentään romahtaisi oman painonsa alle, vaan tuskinpa se mikään autonosturikaan olisi. Hengitysvaikeuden sillä varmaankin olisivat melkoiset, jos "keuhkoihin" ei olisi tehty rakenteellista muutosta. Diffuusio ei skaalaudu, kun happimolekyylien koko pysyy vakiona.
Ei tietenkään muurahaisen kanssa kannata kisailla pudotuksella mistään korkeudesta, ellei kääntäen verrannollisesti laiteta sitä suuremmalle planeetalle...
Jos jollain "pienennyssäteellä" rutistettaisiin ihminen vaikka tuhannesosapituuteensa, hänen painonsa supistuisi miljardisosaan, mutta lihassäikeiden pinta-ala vain miljoonasosaan. Jos ihminen pystyi aiemmin nostamaan kevyesti oman painonsa maasta, nyt nousisi tuhat kertaa oman painon verran. Jos ennen pystyi tasajalkaa hyppäämään oman pituutensa verran, nyt menisi tuhat kertaa oma pituus, eli saman verran kuin "isona".
Revi siitä, murkku, jäit kevyesti toiseksi. ;)
Ei tappelussakaan muurahaisella olisi mitään mahdollisuuksia samankokoista ihmistä vastaan tämän ollessa hyvin sitkeänahkainen, äärettömän nopea ja aivan hirvittävän vahva. Muurahainen revittäisiin riekaleiksi sekunnin osissa (huomaa pienen koon mahdollistamat erittäin nopeat refleksit).
Jos 170 cm pitkän ihmisen pituus kasvaisi 10-kertaiseksi, olisi pituutta n. 17 m. Mutta miten kävisi painon? Sepä kasvaisikin 1000-kertaiseksi ja painoa (massaa) olisi 70 tn ja ylittäisi reippaasti painorajoitukset tiellä. Eipä tuo tiellekään asti pääsisi. Jos kuitenkin ihmisen kasvu jatkuu kuten on varsin todennäköistä, niin ihminen hakeutuisi kävelemään nelinkontin ja kaiketikin ruumiinrakenne alkaisi muistuttaa norsua?
Kyllähän noita voisi oikeinkin opettaa, mutta ei lastenohjelmien tekijöillä riitä koulutus/ammattitaito alkuunkaan tuollaisten asioiden laskemiseen ja ammattilaisten palkaamminen maksaisi mansikoita. Vaikka tällainen ohjelma tehtäisiinkin olisi siitä kaikki jännitys ja ihmettely poissa kun selviäisi, että ei se muurahainen ihmistä voimakkaampi oikeasti olekkaan. Mielestäni nuo oudot vertailut voitaisiinkin jättää pois lastenohjelmista, koska ne selkeästi vääristävät lasten maailmankuvaa.
"Eihän tuota saa suhteuttaa hyppääjän omaan mittaan!"
Miksi ei saa? Suhteuttaminen kertoo, millaiset voimavarat on kullakin oliolla.
Ihminen tykkää vertailla. Filosofisemmasta näkökulmasta kyse on väärin ymmäretystä suhtellisuus teoriasta. Espanjalainen y Gassett (nimi tod.näk väärin kirjoitettu) innostui Einsteinin suhteellisuus teoriasta ja nykäisi siitä johtopäätöksen: "Kaikki on suhteellista!"
Ei siinä mitään mutta Einstein tarkoitti että valon nopeus on invariantti, muuttumaton tyhjiössa. Eli tarkailijan näkökulmasta aina sama vaikka tämä liikkuisi suhteessa toiseen tarkkailijaan esim. 100000m/s, niin hän mittaa valon nopeuden arvoksi n. 2,998*10^ 10m/s. Se on sama kaikille, eikä mitenkään suhteellinen käsite.(Einstein halusi kutsua teoriaa Invarianssi teoriaksi mutta Planck jyräsi oman ehdotuksensa läpi..)
Tästä em. Gassett:in oivalluksesta innostui hyvin monet sekä fyysikot että muiden alojen tutkijat - varsinkin sosiologit.
Tämä tapahtui 1900- luvun alkupuolella (n.1910), ja siitä lähtien ihmiset ovat pitäneet järkevänä kaikenlaista suhteuttamista - ei niissä aina ole järkeä.
Mielestäni tilastotieteiden käyttäminen tieteissä vaikuttaa myös taustalla - ei voida olla kikkailemattaa.
Kait siitä saadaan mielihyvää - hyvää sillä tarkoitetaan mutta lopputulos ontuu pahasti. Valitettavasti lapset oppivat asiat väärin.
Tämä ei ole ainoastaan fyysikan ongelma vaan tieteellisiä kielikuvia ladataan erittäin leväperäisesti erilaisissa tv-ohjelmissa - jopa vähän aikaa sitten tv:stä tulleessa ohjelmassa, Einstein, oli virheitä.
Teoriatkin muuttuvat jatkuvasti joten ei ole mitään kiveen hakattuja luonnonlakeja - eihän esim. keskipaikoisvoima ole todellinen voima vaikka siitä kokoajan puhutaan...