Rikki sulfonaatti

Juu, no sen hapon hankkiminen sattuu olemaan mahdollista, mutta jos nyt jotain kemiasta ymmärrän niin pelkän hapon ja hiilivedyn(öljyn) sekoittaminen ei välttämättä tuo mitään tulosta. (Ainakaan haluttua ja käyttäjälle terveellistä ;)

Ilmeisesti se sulfonointi tekee siitä öljystä vesiliukoista, mikä taas mahdollistaa aineen tunkeutumisen itse nahkaan, eikä jää pelkästään pinnalle... No täytyy jatkaa ihmettelyä ...

-Nahkuri- kirjoitti:

Juu, no sen hapon hankkiminen sattuu olemaan mahdollista, mutta jos nyt jotain kemiasta ymmärrän niin pelkän hapon ja hiilivedyn(öljyn) sekoittaminen ei välttämättä tuo mitään tulosta. (Ainakaan haluttua ja käyttäjälle terveellistä ;)

Ilmeisesti se sulfonointi tekee siitä öljystä vesiliukoista, mikä taas mahdollistaa aineen tunkeutumisen itse nahkaan, eikä jää pelkästään pinnalle... No täytyy jatkaa ihmettelyä ...

Lue lisää

Oletpas pistänyt pahan kysymyksen.

Hiilivetyöljyn rikkihappokäsittely poistaa vain alkaanien epäpuhtauksia, eikä tee minaraaliöljystä vesiliukoista detergenttiä.

Lähtöaineet ovatkin siis risiiniöljy (castor oil) ja rikkihappo. Mutta kun ei ole synteesiohjetta (nettihakuakin tein), niin eipä uskalla mennä veikkaamaankaan. Ymmärtänet, ettei esim. ylimääräinen rikkihappo tee nahalle mitään erityistä hyvää jne. Kun risiiniöljy on kohtalaisen monimutkaisten triglyseriden seos, veikkaamalla on lähes mahdotonta sanoa, mitkä olosuhteet ovat parhaat nahan viimeistelyyn sopivan sulfonoidun öljyn tuottamiseksi. Ainakin minulle tuossa on monia tuntemattomia asioita, vaikka osaisinkin ruokaöljyä rikkihapossa keitellä.

Jos toisaalta ottaa huomioon mahdollisen tarvittavan laitteiston kustannukset, niin melkeinpä luulisi, että kannattaa rahallisesti ajateltuna tilata vaikka amerikan maasta sitä sulfonoitua risiiniöljyä. Näinhän saa tuotteen valmistaneen yrityksen jonkinlaisen takuun. Vähän luulen, ettei Suomessa ole montakaan ihmistä, joka olisi itse tuota ainetta onnistuneesti (siis parkitukseen tai nahan käsittelyyn sopivasti) valmistanut. Jos sellaisen löydät, niin onnittelut sinulle.

-Nahkuri- :[Ilmeisesti se sulfonointi tekee siitä öljystä vesiliukoista, mikä taas mahdollistaa aineen tunkeutumisen itse nahkaan, eikä jää pelkästään pinnalle... ]
Jotain tämmöistä minäkin epäilen, mutta kun toisaalta tuo sulfonoitu öljy on juuri vesiliukoista kuin nestesaippua, mikä on se reaktio, mikä sitoo sen sinne nahkaan, ettei se lähde ensimmäisellä sateella pois? Varmaan tieto löytyy jostakin "nahkakemian" opuksesta, mutta eipä ole saantehillä. Risiiniöljyssä on kaksoissidoksia, joten myös polymeroituminen vernissan tapaan on mahdollista. Ja moni muukin reaktio.

tuttumies kirjoitti:

Oletpas pistänyt pahan kysymyksen.

Hiilivetyöljyn rikkihappokäsittely poistaa vain alkaanien epäpuhtauksia, eikä tee minaraaliöljystä vesiliukoista detergenttiä.

Lähtöaineet ovatkin siis risiiniöljy (castor oil) ja rikkihappo. Mutta kun ei ole synteesiohjetta (nettihakuakin tein), niin eipä uskalla mennä veikkaamaankaan. Ymmärtänet, ettei esim. ylimääräinen rikkihappo tee nahalle mitään erityistä hyvää jne. Kun risiiniöljy on kohtalaisen monimutkaisten triglyseriden seos, veikkaamalla on lähes mahdotonta sanoa, mitkä olosuhteet ovat parhaat nahan viimeistelyyn sopivan sulfonoidun öljyn tuottamiseksi. Ainakin minulle tuossa on monia tuntemattomia asioita, vaikka osaisinkin ruokaöljyä rikkihapossa keitellä.

Jos toisaalta ottaa huomioon mahdollisen tarvittavan laitteiston kustannukset, niin melkeinpä luulisi, että kannattaa rahallisesti ajateltuna tilata vaikka amerikan maasta sitä sulfonoitua risiiniöljyä. Näinhän saa tuotteen valmistaneen yrityksen jonkinlaisen takuun. Vähän luulen, ettei Suomessa ole montakaan ihmistä, joka olisi itse tuota ainetta onnistuneesti (siis parkitukseen tai nahan käsittelyyn sopivasti) valmistanut. Jos sellaisen löydät, niin onnittelut sinulle.

-Nahkuri- :[Ilmeisesti se sulfonointi tekee siitä öljystä vesiliukoista, mikä taas mahdollistaa aineen tunkeutumisen itse nahkaan, eikä jää pelkästään pinnalle... ]
Jotain tämmöistä minäkin epäilen, mutta kun toisaalta tuo sulfonoitu öljy on juuri vesiliukoista kuin nestesaippua, mikä on se reaktio, mikä sitoo sen sinne nahkaan, ettei se lähde ensimmäisellä sateella pois? Varmaan tieto löytyy jostakin "nahkakemian" opuksesta, mutta eipä ole saantehillä. Risiiniöljyssä on kaksoissidoksia, joten myös polymeroituminen vernissan tapaan on mahdollista. Ja moni muukin reaktio.

Lue lisää

Kiitokset...

Valaa tämä vähän uskoa siihen, että täällä suomi24.ssä pystytään sittenkin harrastamaan järjellistä ja jokun tietämystä lisäävää keskustelua :)

Varmasti oleellisin kohta tuossa sinun vastauksessasi oli "Hanki ison veden tuolta puolen" :) Varmasti helpointa halvinta.

Vaan kun tuo itse tekemisen himo on niin suuri ...;)

Ja yleisesti tuosta nahkojen parkitsemisesta. Olen nyt viimeaikoina melko paljon tutustunut aiheeseen, etupäässä amerikkalasella taxidermy.net sivustolla, ja kyllä voi melkein sanoa että TNT keittely on yksinkertaisempaa, tai ainakin yksiselitteisempää, kuin nahkojen valmistus :)

mm. Oleellinen osa nahan valmistusprosessia on happo käsittely, johon käy myös rikkihappo... toki järkevästi laimennettuna :)

Täytyypä toisaalta etsiä suomesta joku nahkafirma (kai sellainenkin jossain on.. :) ja käydä siellä kyselemässä valmiitä aineksia... Tai tilata suoraan keminnahkatarvikkeesta.

Mutta silti suuret kiitokset !

-Nahkuri- kirjoitti:

Juu, no sen hapon hankkiminen sattuu olemaan mahdollista, mutta jos nyt jotain kemiasta ymmärrän niin pelkän hapon ja hiilivedyn(öljyn) sekoittaminen ei välttämättä tuo mitään tulosta. (Ainakaan haluttua ja käyttäjälle terveellistä ;)

Ilmeisesti se sulfonointi tekee siitä öljystä vesiliukoista, mikä taas mahdollistaa aineen tunkeutumisen itse nahkaan, eikä jää pelkästään pinnalle... No täytyy jatkaa ihmettelyä ...

Lue lisää

toi orgaaninen kemia ei ole kovin hyvin hallussa, niin en pidä sitä mitenkään mahdottomana, että sulfonointikäsittelyssä yhdiste saataisiin vesiliukoiseen muotoon; siellä on pari kohtaa, johon rikkihapon sulfaatti voisi "hyökätä", jolloin voisi muodostua ns. suolayhdisteitä (vaikkapa jotain (okso?)sulfiitin tapaisia yhdistettä. Ne taas ovat usein vesiliukoisia. Siitä, miten se edistää nahan parkitsemista, on vaikea sanoa. En usko, että mitään ei-turvallista pääsisi syntymään. Suurin ongelma on ne suhteelliset määrät ja rikkihapon vahvuus. Siinä ois hommaa kemistillekin, tosin perusorgaanikolle tämä ei varmasti olisi ongelma. Itse en vain mitenkään muista näitä juttuja. Ehkä täällä joku sellainen käy piipahtamassa:) Laimennettua käyttäisin joka tapauksessa, vahva rikkihappo tuppaa tekemään pahaa jälkeä mihin tahansa sitä tunkeekin.