Koska kellastuneen viesti depersonalisaatiosta/derealisaatiosta jostain syystä hävisi juuri kun ajattelin vastata siihen, ajattelin aloittaa uuden keskustelun. Keskustelun pohjana on tämä artikkeli:
http://www.netlife.fi/~msiivola/omia/depersonalisaatio
Tässä joitakin kohtia artikkelista, jotka kolahtivat minuun:
"Psykiatria ei ole länsimaisen tutkimusperinteen keinoin löytänyt luontevaa etiologiaa depersonalisaatiolle, ja niin ilmiön itsensä kuin sen hoidon suhteen se on edelleen huomattavan neuvoton. Depersonalisaation psykoosiksi määrittävä joutuisi toteamaan puolet maapallon väestöstä ainakin kerran elämässään hulluuskohtauksen saaneeksi. Siitä kärsivät eivät kuitenkaan ole psykiatreille tyypillisen tuttuja psykoosikandidaatteja, onhan se tietyssä mielessä jopa päinvastainen kuin psykoosi: psykoottinen ihminen uskoo todeksi sen minkä muut arvioivat epätodeksi. Depersonalisaatiotilassa tuntee sitä vastoin epätodeksi sen mitä muut pitävät totena."
----
"Minästä vieraantumisen tunne on yksi depersonalisaation tunnusmerkeistä. Se on minäksi luulemastamme sosiaalisesta naamiosta vieraantumisen tunne, kun aidompi, tähän asti tuntemattomana pysynyt varsinainen minämme pyrkii esiin sen alta. Tunne on usein pelottava, kun yhteisömme sosiaalisia rooleja toteuttavan pintaminämme identiteetti alkaa rakoilla.
Automaattina, kuolleena, mekaanisena ja robottina olemisen tunteet valaisevat meille kaikille tuttua tavanomaista ihmisten välistä kanssakäyntiä, joka vain harvoin syvenee pintapuolisesta pikkutietojen tarjoilemisesta aidommaksi ja vähemmän automaattilausahduksia sisältäväksi yhteydeksi. "Tylsän kuolettavaa, mekaanista juttua", niin olemme varmaan jokainen joskus luonnehtineet kohtaamistilanteitamme, joiden mekaanisuuden laajuuden depersonalisaation herkistämä mieli kokee musertavan ahdistavina."
----
"Todellisuudentunteen heikentyminen [eli depersonalisaatio] on tästä toisesta näkökulmastamme katsoen päinvastoin illusorisen todellisuudentunteen eli yhteisön tarjoaman todellisuuskäsityksen heikkenemistä."
----
"Depersonalisaatio kuuluu identiteettihäiriöiden ryhmään. Identiteetti tarkoittaa toistuvuutta (ident(idem): toistuvasti, uudelleen ja uudelleen). Toistuvuuden ja todellisuuden samaistaminen on, naiivisuudestaan huolimatta, äärimmäisen yleistä. Sosiaalisen identiteetin muutos on uhkaavaa yhteiskunnan kannalta, joten se määritellään häiriöksi. Psykiatrinen ilmaisu on egon heikkous eli egon, yhteiskuntavaikutteita edustava superego apurinaan, harjoittaman itsesuojelullisen kontrollipolitiikan[--] heikkous. Tämä näkökulma leikkaa pois egon muutoksen positiivisen potentiaalin. Identiteettihäiriö määrittyy näin toistuvuuden kokemisen häiriöksi. Näin kyky, joka on taiteellisen, todella uutta luovan voiman edellytys, on määritelty epäsuorasti häiriöksi, ja egon "vahvuus" terveydeksi, vaikka niin suoja kuin se ulkoapäin tulevia uhkia vastaan onkin, estää toisaalta asukkaansa pääsyn ulos."
----
Ja erityisesti tämä tuntui omalta: "...ei meitä tarvitse parantaa tästä matkasta, vaan .... se on itsessään luonnollinen keino parantua kauhistuttavasta vieraantumisen tilasta jota kutsumme normaalisuudeksi"
Nuo pätkät kuvastaa melko hyvin omia depersonalisaatio- ja derealisaatiokokemuksiani. Toisaalta oloni on vieraantunut, toisaalta taas ajattelen, että minä olen nähnyt harhan taakse, todelliseen todellisuuteen, ja "normaalius" on sitä varsinaista epätodellisissa harhoissa elämistä. Mielenkiintoinen artikkeli, kiitos linkistä kellastuneelle! Mitäs mieltä muut on aiheesta? Onko muilla ollut näitä kokemuksia?
(Ja anteeksi jos lainaukset on liian pitkiä)
http://www.netlife.fi/~msiivola/omia/depersonalisaatio
Tässä joitakin kohtia artikkelista, jotka kolahtivat minuun:
"Psykiatria ei ole länsimaisen tutkimusperinteen keinoin löytänyt luontevaa etiologiaa depersonalisaatiolle, ja niin ilmiön itsensä kuin sen hoidon suhteen se on edelleen huomattavan neuvoton. Depersonalisaation psykoosiksi määrittävä joutuisi toteamaan puolet maapallon väestöstä ainakin kerran elämässään hulluuskohtauksen saaneeksi. Siitä kärsivät eivät kuitenkaan ole psykiatreille tyypillisen tuttuja psykoosikandidaatteja, onhan se tietyssä mielessä jopa päinvastainen kuin psykoosi: psykoottinen ihminen uskoo todeksi sen minkä muut arvioivat epätodeksi. Depersonalisaatiotilassa tuntee sitä vastoin epätodeksi sen mitä muut pitävät totena."
----
"Minästä vieraantumisen tunne on yksi depersonalisaation tunnusmerkeistä. Se on minäksi luulemastamme sosiaalisesta naamiosta vieraantumisen tunne, kun aidompi, tähän asti tuntemattomana pysynyt varsinainen minämme pyrkii esiin sen alta. Tunne on usein pelottava, kun yhteisömme sosiaalisia rooleja toteuttavan pintaminämme identiteetti alkaa rakoilla.
Automaattina, kuolleena, mekaanisena ja robottina olemisen tunteet valaisevat meille kaikille tuttua tavanomaista ihmisten välistä kanssakäyntiä, joka vain harvoin syvenee pintapuolisesta pikkutietojen tarjoilemisesta aidommaksi ja vähemmän automaattilausahduksia sisältäväksi yhteydeksi. "Tylsän kuolettavaa, mekaanista juttua", niin olemme varmaan jokainen joskus luonnehtineet kohtaamistilanteitamme, joiden mekaanisuuden laajuuden depersonalisaation herkistämä mieli kokee musertavan ahdistavina."
----
"Todellisuudentunteen heikentyminen [eli depersonalisaatio] on tästä toisesta näkökulmastamme katsoen päinvastoin illusorisen todellisuudentunteen eli yhteisön tarjoaman todellisuuskäsityksen heikkenemistä."
----
"Depersonalisaatio kuuluu identiteettihäiriöiden ryhmään. Identiteetti tarkoittaa toistuvuutta (ident(idem): toistuvasti, uudelleen ja uudelleen). Toistuvuuden ja todellisuuden samaistaminen on, naiivisuudestaan huolimatta, äärimmäisen yleistä. Sosiaalisen identiteetin muutos on uhkaavaa yhteiskunnan kannalta, joten se määritellään häiriöksi. Psykiatrinen ilmaisu on egon heikkous eli egon, yhteiskuntavaikutteita edustava superego apurinaan, harjoittaman itsesuojelullisen kontrollipolitiikan[--] heikkous. Tämä näkökulma leikkaa pois egon muutoksen positiivisen potentiaalin. Identiteettihäiriö määrittyy näin toistuvuuden kokemisen häiriöksi. Näin kyky, joka on taiteellisen, todella uutta luovan voiman edellytys, on määritelty epäsuorasti häiriöksi, ja egon "vahvuus" terveydeksi, vaikka niin suoja kuin se ulkoapäin tulevia uhkia vastaan onkin, estää toisaalta asukkaansa pääsyn ulos."
----
Ja erityisesti tämä tuntui omalta: "...ei meitä tarvitse parantaa tästä matkasta, vaan .... se on itsessään luonnollinen keino parantua kauhistuttavasta vieraantumisen tilasta jota kutsumme normaalisuudeksi"
Nuo pätkät kuvastaa melko hyvin omia depersonalisaatio- ja derealisaatiokokemuksiani. Toisaalta oloni on vieraantunut, toisaalta taas ajattelen, että minä olen nähnyt harhan taakse, todelliseen todellisuuteen, ja "normaalius" on sitä varsinaista epätodellisissa harhoissa elämistä. Mielenkiintoinen artikkeli, kiitos linkistä kellastuneelle! Mitäs mieltä muut on aiheesta? Onko muilla ollut näitä kokemuksia?
(Ja anteeksi jos lainaukset on liian pitkiä)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Löysin Traumaterapiakeskuksen sivulta Anne Suokas-Cunliffen kirjoittaman artikkelin "Lapsuuden kompleksisen traumatisoitumisen seuraukset aikuisuudessa". En tiedä, liittyykö se suoranaisesti depersonalisaatioon, mutta se oli valaiseva kirjoitus minulle.
Luin tuon mainitsemasi artikkelin. Se oli kyllä mielenkiintoinen kirjoitus. En ole varma, liittyykö siinä oleva minuuden emotionaalisen ja näennäisen (vai minkä nimisiä ne nyt olikaan) osan eriytyminen ja yhdentyminen depersonalisaatioon, mutta ainakin jotain samankaltaista näissä ilmiöissä on. Itseäni en kylläkään artikkelista tunnistanut; joko minulla ei ole lapsuuden traumoja tai sitten traumani ovat niin piilossa, etten vielä tiedä niistä.
(En muista lapsuudestani ennen n.10 vuoden ikää oikeastaan mitään, joten en voi väittää, etteikö minulle olisi jotain traumaattista tapahtunut lapsuudessa. Ainakin yhdeksi masennukseni syyksi tunnistan n.14-17 vuotiaana tapahtuneet "puolitraumaattiset" tapahtumat; ei siis mitään hyväksikäyttöä, pahoinpitelyä tai muuta vastaavaa, vaan tunnekylmyyttä, välinpitämättömyyttä, pettämistä ja kaksinaismoralismia..)
-
Mielenkiintoisia artikkeleita.
PS. En poistanut depersonalisaatioketjua - enkä todellakaan käsitä miksi ylläpito sen poisti.
Edit: lätkitty taas yksi perskärpänen.
Kiitokset dyadi ja kellastunut artikkeleista.
Nim. depersonalisaation kokenut.