Aihe tuli mieleeni tuosta la.ran aloituksesta rönsynneestä keskustelusta.
Kinan aihe oli ymmärtääkseni se, ettei esimerkiksi työpaikalla keskustella päätöksistä, kuten rakkaassa vihollisnaapurimaassamme Ruotsissa. Muistan yhden oppitunnin opinahjostani Lontoossa, jossa meitä oppilaita oli kahdeksasta eri maasta ympäri maailmaa. Keskustelun aiheena oli johtamiskulttuuri työpaikalla eri maissa.
Rouva Ratikka edusti toista ääripäätä. Autoritääriseen johtamiseen yhdistyy historiasta juontava esivallan kunnioitus. Jotkut muut kertoivat, että potkuthan siitä saa, jos ei pomoaan tottele. Suomessa oli silloin vallalla tiimityön ihannointi, joka ei onneksi koskaan päässyt juhlapuheita ja firmojen koulutustilaisuuksia pidemmälle. Ruotsissa oltiin viety asia kaikista pisimmälle, jonkinmoiseen työpaikkademokratian ihanteeseen.
Omana kokemuksenani sanoisin, että työntekijänä ollessani esitin hanakasti mielipiteeni, mutta toimin esimieheni toiveen tai käskyn mukaan, vaikka se välillä tuntui todella typerältä. Päällikkönä mieluusti kyselen kaikkien mielipiteitä, jos vain aika antaa myöten. Siltikin teen lopullisen päätöksen itse, vaikka sitten työntekijöideni yksimielistä kantaa vasten. Tämä siksi, että minähän siitä kuitenkin vastuun joudun kantamaan.
Entäs te muut. Jos olet ollut vastuullisessa asemassa esimerkiksi intissä, harrastuksissa, töissä jne, niin mikä on ollut sinun linjasi tai mitä olisit päälliköltäsi toivonut?
Johtajuudesta
27
878
Vastaukset
- ei politikoi.
Johtaja johtaa. Yhteen keittiöön ei mahdu montaa pääkokkia. Tai kyllä sinne mahtuu mutta ruoan laatu on sitten vähintäänkin kyseenalainen.
Mutta joo. Hyvä johtaja on valistunut diktaattori. Ei missään nimessä demokraattinen. Auktoriteetti jo olemukseltaan.- yksi lisäys.
Hyvä johtaja nykypäivän työelämässä arvostaa alaistensa ammattitaitoa. Hyvä johtaja ei arvosta ollenkaan alaistensa perseennuolentaa.
Aika helpolla olen onneksi päässyt johtajieni suhteen. Ei ole mitään pätemistahtoista mulkvistia osunut kohdalle, enkä varmaan kauaa katselisikaan sellaista. Järkevä delegointi ja luottamus asioiden hoitumiseen on toiminut tähän asti. Johtajaksi musta ei olisi ikinä, ei mulla pysy mikään homma kasassa.
Faija joskus sanoi, ettei se voinut osata kaikkea eikä ollut tarpeenkaan. Mutta että se oli hyvä delegoimaan ja tiesi alaistensa kyvyt. Vastuu, kannustus ja luottamus kun ylensä saa ihmiset yrittämään parhaansa. Minusta se oli oivallinen neuvo.
- Asiasta.huvittunut
Mikään ei ole vittumaisempaa kuin kantaa vastuu jonkun toisen virheestä. Sen takia päätös täytyy tehdä itse, jos joutuu vastuunkin kantamaan. Hyvä johtaja kartoittaa kentän ideat ja mielipiteet, minkä jälkeen tekee nopean päätöksen.
- SengaSengana
Ehkä mä oletan ja odotan tasa-arvoisuutta kohtelussa pomolta (no tuollahan tuli ilmi, että miehet ei edes usko koko tasa-arvoon; siis että se on homojen ja naisten vinkunaa; ehkei teidän tarvi). Jos ajattelen, mikä minua rasittaa pomoissa, on se, että säännöt/käskyt on yhdelle yhdet ja toiselle toiset. Eli pärstäkertoimen mukaan. Se risoo todella pidemmän päälle.
En jaksa myöskään kunnioittaa osaamatonta ja työtään hallitsematonta pomoa, esim. jos pomosta ei ole vastuunkantajaksi (näitäkin kohdattu).
Kovin hierarkkista on myös kokemukseni mukaan vaikea kestää, eli että alaiselle on parempi kun jättää aivot aamulla kotiin... ei sopinut mulle (alaisena).
Kyllä mäkin pääsääntöisesti aina noudatan pomojen käskyjä/toiveita, jos ei ne nyt ihan järjettömiä ole. Vaikka ei nyt aina niin samaa mieltä olisikaan.
Kai mä itse yritän olla se vastuunkantaja, niin kuin ottaa sen vastuun todesta. Ja siihen kuuluu päätöksien tekeminen, ja alaisille määräysten antaminen. En varmaan osaa tarpeeksi suoraan kysyä mielipiteitä… jotenkin tuohon ruotsalaiseen neuvottelumalliin viittaaminen tuo mulle mieleen ikuisen asioiden jauhamisen, josta ei päästä eteenpäin. Asiat jää junnaamaan.Tasa-arvohan on kaiken a ja o. Valitettavasti sitä näkee alaistensa kyvyt joskus eri tavalla kuin he näkevät ne itse. Jos teettää hommia kykyjen mukaan, aina ei voi olla kaikkien mielestä tasapuolinen.
- SengaSengana
Ratikkakuski kirjoitti:
Tasa-arvohan on kaiken a ja o. Valitettavasti sitä näkee alaistensa kyvyt joskus eri tavalla kuin he näkevät ne itse. Jos teettää hommia kykyjen mukaan, aina ei voi olla kaikkien mielestä tasapuolinen.
No en tarkoittanut tuota, en alkuunkaan.
Kokemukseni ovat lähinnä vuokratyöstä, jossa vakiporukalla on täysin eri oikeudet kuin vuokratuilla. Välillä joutuu erittäin kiusallisiin välikäsiin, etenkin asiakaspalvelussa. Kun vuokratulle sanotaan esim. että pankkikortiila EI kirjoiteta asiakkaille rahaa, henkilökunta maksaa itse ottamansa namut/jädet/pullat jne - pikkujuttuja - ja vuokrattuna sitä on vähän kuin pakko noudattaakin pomon käskyjä, ja sitten kun vakihenkilökunta tekee ihan päinvastoin, tulee inhottavia tilanteita.
Kerran esim. yksi asiakas meni ohitseni valittamaaan pomolle, ja tämä kirjoitti sillä hemmetin pankkikortilla muutaman satasen ja pahoitteli. Ja sitten henkilökunnalle pidetään tiukkaa puhuttelua, että jumalauta niitä ei kirjoiteta. Että ottaa kaaliin.
Meillä töissä on aika hyvä työpaikkatiimi. Asioista voi sopia varsin pitkälle ja tehtäviä heitellä tekijältä toiselle tarpeen mukaan. Työnjohtaja on oikeastaan vaan sellainen sälli joka muistaa haastatella kaikkia missä mennään ja pystyy sitten tekeen ehdotuksia miten homma hoituu joustavimmin ja siitä se sitten lähtee rullaamaan ilman mitään käskytyksiä koska suunnitelmat tehdään yhdessä.
Mitään esimies-alainen systeemiä ei ole oikeastaan, kaikki on sen verran kovasti hommassa mukana ja tähtää aina siihen että viikon työt saadaan hoidettua että homma sujuu todella siististi ilman mitään varsinaista johtoakin. Ollaan oltu monesti parikin viikkoa "orpona" ja toimittu täysin itsenäisesti. Ei mitään ongelmaa toiminnassa, ketään ei tarvi käskeä tekeen, kaikki osaa poimia töitä ihan omatoimisesti.
Nyt kun muistelen niin ei ole kahteen vuoteen koskaan tullut sellaista "Pomokäskyä" itseasiassa miltään taholta. Johtuiskohan siitä että lafkan pomo on alkuperäiseltä ammatiltaan opettaja ja hengeltään sellainen käytännönläheinen.kunnioittamaan työntekijöiden toiveita, mut päätökset teen niistä välittämättä. Joskus ne osuu yksiin, joskus taas ei. Asia ei ole nyt kuitenkaan ajankohtainen, koska olen saanut alihankinnan (luojan kiitos) jollain tasolla toimivaksi, ni ei oo työntekijöitäkään ketä kuunnella. Kiireapulaiset sitten erikseen, muttei niil kyl mielipiteitä mistään olekaan.
Eikä meidän sähly- ja sulkkisrinkikään toimisi, jos siinä demokratiaa käyttäis. Mä oon vaan aina varannu vuoron ja ilmottanu jätkille, että siellä ja siellä sillon, jotta varaa aikaa.- Aurinko79-
Kävin juuri tällä viikolla kollegani kanssa samaisesta aiheesta keskustelua.
En usko täydelliseen demokratiaan ainakaan työmaailmassa. Silloin kukaan ei ota vastuuta, kukaan ei halua olla vetämässä eikä mitään saada kunnolla tehtyä. Jokaisen on hyvä tietää omat tehtävänsä ja vaikka töitä tehdäänkin yhteistyössä toisiaan tukien ja auttaen, on siltikin hyvä olla jonkinlainen roti siinä hommassa.
Mielestäni hyvä esimies ottaa tiiminsä tarpeeksi hyvin huomioon, muttei kavahda itsenäistä päätöstentekoa. Vaikean esimiehenä olosta tekee sen, että siinä vaaditaan sekä ihmissuhdetaitoja että faktoihin perustuvaa päätöksentekokykyä ja harvoin nämä ominaisuudet yhdistyvät optimaalisella tavalla yhdessä ihmisessä. Onneksi noitakin taitoja voi opetella ja kokemus opettaa tietty aina lisää.
Työssäni saan onnekseni tehdä itsenäisiä päätöksiä. Se sopii minulle ja se sopii pomolleni. Nautin siitä, että saan vapaat kädet toteuttaa ideoitani ja viedä niitä läpi. Toki käännyn pomon puoleen aina kun se on tarpeen ja kunnioitan hänen päätöksentekovaltaansa mutta salaa nautin siitä, että olen päässyt sellaiseen asemaan pomoni silmien edessä että hän luottaa kykyyni tehdä päätöksiä itse."En usko täydelliseen demokratiaan ainakaan työmaailmassa. Silloin kukaan ei ota vastuuta, kukaan ei halua olla vetämässä eikä mitään saada kunnolla tehtyä."
Itseasiassa jossainpäin maailmaa on ollut kokeellisia työyhteisöjä jossa työntekijät itse päättää koko firman toiminnasta. Ne on olleet ihan toimivia ratkaisuja; koska jokainen tietää olevansa vastuussa jokaista kiinnostaa firman etu - eli oma etu; koska firman menestyminen ja tulos riippuu myös omista päätöksistä. Tällöin jengi ei puutu asioihin joista ei ymmärrä siinä pelossa että firmalla alkaa mennä huonosti - mutta jos he tietää jotain olennaista tai on joku idea niin uskaltavat avata suunsa ja ajaa asiaa painokkaastikin eteenpäin. Mm. työntekijät sai määrätä palkkansa itse, havaittiin että työntekijät valitsi lähes järjestelmällisesti alemman palkan jos esim. kilpailutilanne tai investoinnit sitä vaati, koska tekijät oli kiinnostuneita firman hyvinvoinnista ja jatkuuvudesta oli kaikki tuollaiset neuvottelut todella helppoja ja joustavia. Silloin ihmiset ajattelee omaa etuaan firman kautta.
Lisäksi täydellisessä demokratiassa on edelleen johtajia, he vaan ei ole täysiä ehdottomia auktoriteetteja - vaan tehtävään valittuja. Ko. yhteisöjohdettujen firmojen hupaisimmista piirteistä on joustavuus. Yhdessä firmassa koko lafkan toimitusjohtaja löysi tavaransa pienestä siivouskopista koska se oli paikalla niin harvoin; yhteisö oli päättänyt että pomon toimistosta tehdään neukkari ja pomon tavarat siirretään koppiin koska hän ei niitä koskaan näemmä tarvi juuri koskaan ja ne mahtuu sinne siististi... :)
Noiden "työntekijävetoisten" yritysten luontainen toimintatapa on olla todella dynaaminen ja koostaa se valta-hierarkia aina tarpeen mukaan. Johdossa on aina henkilö tai tiimi joka soveltuu kuhunkin ongelmaan parhaiten.
Aika hieno systeemi mielestäni. Mutta siinä sen vallan pitää olla todellista jokaisella tekijällä ja kaikkien selvillä miten homma toimii.- Aurinko79-
Kukkomies kirjoitti:
"En usko täydelliseen demokratiaan ainakaan työmaailmassa. Silloin kukaan ei ota vastuuta, kukaan ei halua olla vetämässä eikä mitään saada kunnolla tehtyä."
Itseasiassa jossainpäin maailmaa on ollut kokeellisia työyhteisöjä jossa työntekijät itse päättää koko firman toiminnasta. Ne on olleet ihan toimivia ratkaisuja; koska jokainen tietää olevansa vastuussa jokaista kiinnostaa firman etu - eli oma etu; koska firman menestyminen ja tulos riippuu myös omista päätöksistä. Tällöin jengi ei puutu asioihin joista ei ymmärrä siinä pelossa että firmalla alkaa mennä huonosti - mutta jos he tietää jotain olennaista tai on joku idea niin uskaltavat avata suunsa ja ajaa asiaa painokkaastikin eteenpäin. Mm. työntekijät sai määrätä palkkansa itse, havaittiin että työntekijät valitsi lähes järjestelmällisesti alemman palkan jos esim. kilpailutilanne tai investoinnit sitä vaati, koska tekijät oli kiinnostuneita firman hyvinvoinnista ja jatkuuvudesta oli kaikki tuollaiset neuvottelut todella helppoja ja joustavia. Silloin ihmiset ajattelee omaa etuaan firman kautta.
Lisäksi täydellisessä demokratiassa on edelleen johtajia, he vaan ei ole täysiä ehdottomia auktoriteetteja - vaan tehtävään valittuja. Ko. yhteisöjohdettujen firmojen hupaisimmista piirteistä on joustavuus. Yhdessä firmassa koko lafkan toimitusjohtaja löysi tavaransa pienestä siivouskopista koska se oli paikalla niin harvoin; yhteisö oli päättänyt että pomon toimistosta tehdään neukkari ja pomon tavarat siirretään koppiin koska hän ei niitä koskaan näemmä tarvi juuri koskaan ja ne mahtuu sinne siististi... :)
Noiden "työntekijävetoisten" yritysten luontainen toimintatapa on olla todella dynaaminen ja koostaa se valta-hierarkia aina tarpeen mukaan. Johdossa on aina henkilö tai tiimi joka soveltuu kuhunkin ongelmaan parhaiten.
Aika hieno systeemi mielestäni. Mutta siinä sen vallan pitää olla todellista jokaisella tekijällä ja kaikkien selvillä miten homma toimii.Jokaisella täytyy olla tiedossa miten se homma toimii, jos siinä on epäselvyyksiä niin yhtä sotkuahan siitä tulee kun ketjuun tulee aukkoja sinne tänne. Siinä olet ihan oikeassa, että ihmisellä on tapana osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen kun sitä luottamusta annetaan ihmisellekin päin. Jos kohdellaan kuin aivotonta punapersepaviaania, niin ihminen usein myös käyttäytyy sen mukaan.
Tuollainen työntekijäjohtoinen yritys passais kyllä mulle, mä lähtisin heti tuollaiseen mukaan :) Muistatko minkä kokoisia yrityksiä ne oli missä noita oltiin kokeiltu? Aurinko79- kirjoitti:
Jokaisella täytyy olla tiedossa miten se homma toimii, jos siinä on epäselvyyksiä niin yhtä sotkuahan siitä tulee kun ketjuun tulee aukkoja sinne tänne. Siinä olet ihan oikeassa, että ihmisellä on tapana osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen kun sitä luottamusta annetaan ihmisellekin päin. Jos kohdellaan kuin aivotonta punapersepaviaania, niin ihminen usein myös käyttäytyy sen mukaan.
Tuollainen työntekijäjohtoinen yritys passais kyllä mulle, mä lähtisin heti tuollaiseen mukaan :) Muistatko minkä kokoisia yrityksiä ne oli missä noita oltiin kokeiltu?Suurimmat on tuhansia ihmisiä työllistäviä. Tosin mitä isompi sitä enemmän ne yritykset alkaa muistuttaa klassisia yrityksiä ihan käytännön syistä.
Toinen on että noi dynaamiset yritykset jakautuu usein huomattavasti helpommin kuin klassiset yritykset, ne muodostaa pikkuhiljaa oman yritysryppäänsä jossa kaikki alihankinta yms systeemit on ikäänkuin "ulkoisetettu" mutta yrityskulttuuri ja toimitatavat on kaikissa samanlaiset tai samankaltaiset koska tytäryrityksillä on sama juuri - siitähän on valtavia etuja kun tietää miten hommat toimii. Jossain arvioitiin että menestyksekkäimmät "juuret" olis nykyään jotain kymmeniätuhansia työllistäviä, mutta ryppään yksittäisten yritysten koko on aika pieni kuitenkin, ja osa niistä uusista rönsyistä toimii sitten klassisen yrityksen tavoin joten sitä kokonaismäärää on kaiten aika vaikea sitten hahmottaa loppujenlopuksi. Jänniä systeemejä, orgaanista kasvua.
Noi murtautuu helposti uusille aloille ja innovaatioihin ja lohkeaa sitten, infrastuktuuripalvelut eriytyvät... joku työntekijä perustaa yrityskahvilan kun ei jaksa paperinpyörittely kiinnostaa jne jne jne...- Aurinko79-
Kukkomies kirjoitti:
Suurimmat on tuhansia ihmisiä työllistäviä. Tosin mitä isompi sitä enemmän ne yritykset alkaa muistuttaa klassisia yrityksiä ihan käytännön syistä.
Toinen on että noi dynaamiset yritykset jakautuu usein huomattavasti helpommin kuin klassiset yritykset, ne muodostaa pikkuhiljaa oman yritysryppäänsä jossa kaikki alihankinta yms systeemit on ikäänkuin "ulkoisetettu" mutta yrityskulttuuri ja toimitatavat on kaikissa samanlaiset tai samankaltaiset koska tytäryrityksillä on sama juuri - siitähän on valtavia etuja kun tietää miten hommat toimii. Jossain arvioitiin että menestyksekkäimmät "juuret" olis nykyään jotain kymmeniätuhansia työllistäviä, mutta ryppään yksittäisten yritysten koko on aika pieni kuitenkin, ja osa niistä uusista rönsyistä toimii sitten klassisen yrityksen tavoin joten sitä kokonaismäärää on kaiten aika vaikea sitten hahmottaa loppujenlopuksi. Jänniä systeemejä, orgaanista kasvua.
Noi murtautuu helposti uusille aloille ja innovaatioihin ja lohkeaa sitten, infrastuktuuripalvelut eriytyvät... joku työntekijä perustaa yrityskahvilan kun ei jaksa paperinpyörittely kiinnostaa jne jne jne...Olispa mielenkiintoista lähemmin tarkastella miten tuonkaltaisessa yrityksessä hommat hoidetaan käytännössä. Nähdä konkreettisesti mikä se on se ratkaiseva ero, joka tekee yrityksestä dynaamisen yrityksen klassisen sijaan.
Tuli mieleen kautta rantain sellainen että muistan jostain lukeneeni liikennekokeilusta, jossa poistettiin täysin kaikki liikennemerkit. Liikenteen sujuvuus perustui siis täysin keskinäiselle sopimiselle eli jokaisen liikenteenkäyttäjän oli tarkoitus ottaa toiset huomioon niin ettei onnettomuuksia sattuisi. En muista yhtään oliko tuollainen todellakin toteutettu vai oliko se vasta idea-asteella, mutta hiukan sama logiikkahan tuossa on kuin dynaamisissa yrityksissä. Ihmisille annetaan luottamus siihen, että he pärjäävät ilman tarkasti määriteltyjä sääntöjä ja käskyjä. Aurinko79- kirjoitti:
Olispa mielenkiintoista lähemmin tarkastella miten tuonkaltaisessa yrityksessä hommat hoidetaan käytännössä. Nähdä konkreettisesti mikä se on se ratkaiseva ero, joka tekee yrityksestä dynaamisen yrityksen klassisen sijaan.
Tuli mieleen kautta rantain sellainen että muistan jostain lukeneeni liikennekokeilusta, jossa poistettiin täysin kaikki liikennemerkit. Liikenteen sujuvuus perustui siis täysin keskinäiselle sopimiselle eli jokaisen liikenteenkäyttäjän oli tarkoitus ottaa toiset huomioon niin ettei onnettomuuksia sattuisi. En muista yhtään oliko tuollainen todellakin toteutettu vai oliko se vasta idea-asteella, mutta hiukan sama logiikkahan tuossa on kuin dynaamisissa yrityksissä. Ihmisille annetaan luottamus siihen, että he pärjäävät ilman tarkasti määriteltyjä sääntöjä ja käskyjä.http://www.fastcompany.com/magazine/28/ge.html
Tossa on yks esimerkki, tuolta fastcompanyltä löytyy paljon artikkeleita aiheesta, on varmaankin yksi tyypillisiä tuon alan "konsultti"palveluita tarjoavia yrityksiä.
Ja siis noiden systeemithän vaihtelee valtavasti, joissain yrityksissä on täysi demokratia, joissain se koskee vain tiettyä osaa työstä jne jne...
Siitä on jo vuosia aikaa kun noihin itse tutustuin, harmi että olen jo varmaan hukannut omat "parhaat palani" mitä netissä silloin oli aiheesta...- Aurinko79-
Kukkomies kirjoitti:
http://www.fastcompany.com/magazine/28/ge.html
Tossa on yks esimerkki, tuolta fastcompanyltä löytyy paljon artikkeleita aiheesta, on varmaankin yksi tyypillisiä tuon alan "konsultti"palveluita tarjoavia yrityksiä.
Ja siis noiden systeemithän vaihtelee valtavasti, joissain yrityksissä on täysi demokratia, joissain se koskee vain tiettyä osaa työstä jne jne...
Siitä on jo vuosia aikaa kun noihin itse tutustuin, harmi että olen jo varmaan hukannut omat "parhaat palani" mitä netissä silloin oli aiheesta...En ihan koko juttua jaksanut lukea läpi näin rankan työviikon päätteeks mutta vaikutti kyllä mielenkiintoiselta ja ilmeisen toimivaltakin. Tuollainen toimintatapa takuulla sitouttaa työntekijöitä yrityksen toimintaan ihan eri tasolla kuin klassisessa yrityksessä. Onhan mulla edelleen pieni epäilys toimisiko tuo malli lainkaan tietyillä aloilla vai olisiko se sovellettavissa ihan kaikkialle mutta olisipa todella innostavaa tutustua tuonkaltaiseen malliin käytännössäkin.
Kerran liityin yhteen nettiprojektiin ihan huvikseni. Mulla oli kohtuullisesti kykyjä joita siinä vaadittiin.
Sitten vaan aloin tekeen kaikenlaisia parannusehdotuksia ja mulla oli selkee näkemys asioista yleensäkin mitkä siihen liittyi. Heitelin vaan niitä esityksiäni ja porukka komppasi melkein aina. Sitten siinä kävi niin että hemmot alkoi kyseleen multa neuvoja mitä kannattaisi tehdä ja minähän vastasin parhaan kykyni mukaan... sitten aloin kirjoittaan ohjeistuksia ja muuta sellaista "toimintaa helpottavaa" ja loppujen lopuks ne sitten vaan totes että sä johdat tätä paskaa eteenpäin ihan virallisesti tästä lähtien :)
Eli johtajuus ei välttämättä ole mikään "mielentila" vaan taidoista ja tarmosta ja organisoinnista syntyvä luottamusrooli jonka yhteisö noteeraa.- Aurinko79-
Mikä ois sen parempi kuin porukan joukossa aidosti ansaittu luottamuksenosoitus. Se on luonnollista johtajuutta, siinä ei tarvita mitään vääntöä vaan se tulee ihan itsestään niinku sen kuuluis oikeastaan mennäkin, jos tämä maailma toimis ihanteellisesti.
- joku vaan
että sä voisit sopia mun pomoksi!?!?!?
*istuu kerrankin hiljaa vittuilematta pomolle* - on......
huono termi. Antaa jo lähtökohtaisena tilanteen alistamisen ja komentamisen ajatuksen. Ei toimi nykyään yhtään missään ainakaan nuoremmille ihmisille vähänkään pitemmällä aikavälillä. Kuka sitä nyt mulkulle töitä/rahaa tekee, vaan hannataan vastaan eikä tehdä kun mitä on pakko ja kusetetaan jos mahdollista.
Omassa työssä on helppo vaihtaa työnantajaa, niin olen lähtenyt samantien jos on alkanut olla "pomon elkeitä".
Johtajan tai siis ohjaajan ei minusta ole tarkoitus johtaa vaan lähinnä valmentaa ja ohjata niin, että työntekijän ei tarvitse keskittyä mihinkään muuhun kuin itse asiaan ja antaa vapauksia jotta työntekijä saa kiksi onnistumisista ja omista oivalluksista, ei johtajan porkkanoista tai risuista. Ja suomalaisia ohjataan aina etulinjasta eikä takaapäin komentamalla. Tarvitaan myös kärsivällisyyttä, koska kukaan ei ole seppä syntyessään ja luonteeltaan olla helposti lähestyttävä ja mutkaton reilu tyyppi.- vaikka johtajan
tulee olla yksi porukasta tyyliin (se perinteinen tyyppiesimerkki Koskelasta) niin KOSKAAN ei saa puhua selän takana kenestäkään mitään negatiivista.
Jokainen tietää, että jos joku puhuu selän takana paskaa niin joskus sen puheenkohteena on itse. vaikka johtajan kirjoitti:
tulee olla yksi porukasta tyyliin (se perinteinen tyyppiesimerkki Koskelasta) niin KOSKAAN ei saa puhua selän takana kenestäkään mitään negatiivista.
Jokainen tietää, että jos joku puhuu selän takana paskaa niin joskus sen puheenkohteena on itse.Meidän työpaikalla puhutaan poissaolevista hyvää :D Aina kehutaan että kuinka se on taitava siinä ja siinä... ja sitten kun ollaan paikalla niin kaikki vaan vittuilee toisilleen :D
Loistava työilmapiiri. Meillä on aina uskomaton määrä mustaa itseironista junttihuumoria lillumassa taukohuoneessa.
- 1JoHtaJa1
ratikka olla kovastikin valkoisen kyrvän perään kun jaksaa noita sun juttuja kuunnella.
- ex-Wastaaja
Jos nyt mietin, niin mähän olen tehnyt aika monenlaisia töitä. Suorittavasta portaasta tosi independenttiin.
Sen tapaisilla aloilla mitä mä voisin sanoa ns. edustavani, arvostetaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja päätösten tekoon. Usein puhutaan toki tiimityöstä jne., mutta ne tiimit rajoittuu palavereihin tms. muunlaiseen yhdessäolemiseen. Ratkaisut töiden osalta/ niistä selviytymisestä jokainen tekee kuitenkin itse.
En tiedä. Johdolta yleisesti toivoo tietysti suurimman vastuun kantamista. Jos tuo vastuunkanto puuttuu, homma alkaa pissiä pian muillakin tasoilla. Nykyinen työelämä vaatii aika suurta joustavuutta ja sopeutumiskykyä ihmisiltä. Tumput suorina katselevia ei katsella hyvällä, mutta se on aika usein ymmärrettävää. Omaehtoinen vastuunkanto mulla itselläni ainakin on aina ollu johtotähtenä ihan missä tahansa työssä, mitä olen tehnyt. on aina joutunu tulilinjalle sillon ku homma on tuomittu toivottomaks. En mie nyt niin oo sitä johtajuutta kaivannu mut useinmiten se vastuu on sit läntätty ennemmin tai myöhemmin mun harteille.
Sit johtajana mie oon sellanen esimerkillä johtava tsemppari. Tai sit se kääntyy yksin puristukseen ja jätkille vittuiluun jos niillä ei ookkaa motivaatiota antaa 100% prosenttia.. Esim lätkässä tms.- la.ra
esimiesasemaa, koska minusta ei olisi siihen.
Huono veto sinällään, sillä ko. kokemusta arvostetaan mahdollisessa uudessa duunissa.
Mulla on ollut hyviä pomoja ja huonoja pomoja. Sattumaa tietenkin, mutta ne hyvät ovat olleet naisia ja huonot miehiä.
Miten minä näen hyvän ja huonon eron on siinä, että hyvä pomo kuuntelee, ottaa opikseen, mutta ei lupaa liikoja. Huono taas on kuuntelevinaan, mutta tekee mitä tahtoo samalla luvaten kuun taivaalta. Huono pomo hokee, että "te ootte niin saamarin hyviä, että kyllä te tän hoidatte", vaikka se hyvyys ei tunnu eikä näy missään. Hyvä pomo tekee omat päätöksensä, mutta osaa ennen kaikkea perustella ne.
Mä olen liian miellyttämishaluinen ja kannatan liikaa demokratiaa pystyäkseni johtamaan mitään. Konsultin hommat sopivat minulle: olen oma operatiivinen pomoni ja joku toinen allekirjoittaa kaikki tarpeelliset paperit.
Kerrotakoon vielä, että Poikaystävä on itsekin sanonut, että hän tuskin sopeutuisi "normaaliin" työelämään, sillä hänet on koulutettu siihen, että johtajaa kuunnellaan ja totellaan oli pyyntö sitten kuinka älytön tahansa. Hän suorastaan ihmettelee kritiikkiäni ja neuvotteluita, joita käyn esimieheni kanssa. Minä taas äimistelen kuinka kukaan lähtee keskellä yötä työkomennukselle ilman mitään erillistä korvausta tai kiitosta.
Puolensa kummassakin.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad841349- 51968
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että369798- 142759
- 55699
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän123692- 51648
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38625- 76612
- 56594