linkitän tänne maailman menoa palstalta. No kaveri laskee sinänsä oikein, mutta käytännössä tuskin onnistuisi suomen 2,3 miljoonan auton nykyisenkaltainen käyttö yhdellä tuhannen megawatin voimalalla!!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000032295311
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000032295311
Vastaukset 19
Vanhimmat
Laskelma on ihan oikein, polttomoottorin hyötysuhde on laskettu jopa yläkanttiin.
Jos autoja ladattaisiin pikalatureilla bensa-asemien tyyliin, niin varmaan 2/3 vuorokaudesta olisi latausten painopiste, yöaikana sitten ladattaisiin vähän vähemmän. Toisaalta, jos kuluttajia neuvottaisiin lataamaan myös öisin hidaslatauksella, ei varmaan syntyisi kuormitushuippuja sähköverkkoon oikeastaan lainkaan, 2-3 miljoonaa yksikköä, joissa on oma akusto ja joita käytetään melko tasaisesti ympäri vuoden, jakaa kyllä kuormituksen väkisin aika hyvin.
Kannatan ajatusta.
ei ajatuksessa mitään vikaa ole, mutta mutu ei johda mihinkään. Yritin tuolla maaimanmenoa palstalla kysellä lataustehoja/auton tehoja. kulutushuiput tiedän sähköpuolella. Kotona latauksessa osuisivat melkoisella varmuudella samaan aikaan (alkuillasta--> hiukan yli puolen yön) no näillä ei päästä mihinkään--- perään edelleen lukuja. Nuo "tankkausruuhkat" selviäisivät huoltoasemilta!!!
Tuohon ongelmaan ehkä voitaisiin keksiä ajastus vaikka rekisterinumeron mukaan, jos se olisi suuri ongelma. Kun huippu kuitenkin sattuisi nykyään vallitsevan huipun kanssa eri kohtaan, niin ehkä ei tarvitsisi tehdä mitään erityistä?
oletan kyllä lataushuipun kohdistuvan muun kulutushuipun kanssa samaan ajankohtaan..... mutta mutta EDELLEEEN pitäisi tietää tehot/lataustehot, muuten ei voida päätellä mitään. Ajastus ei varmaan helpolla onnistu koska kotioloissa ei voida kovin korkeita lataustehoja käyttää, joten auto olisi "piuhan päässä" Töistä/kaupasta tultua jne alkuillasta aamuun.
[...oletan kyllä lataushuipun kohdistuvan muun kulutushuipun kanssa samaan ajankohtaan...]
Mihinkähän kellonaikaan tuon huipun nyt oletat olevan? Mulla on sellainen käsitys, että se olisi klo 8-9. Voin olla väärässäkin.
Mutta se koko uusi voimala tarvitaankin vain silloin, kun lataus tapahtuu pääosin sen nykyisen huipun kohdalla.
Mitä lataustehoihin tulee, niin kaipa nuo voit laskea, kun laita vaikka sen 100 km päivättäiseksi ajomatkaksi ja edelleen 20 kWh lataustarpeeksi (saat tarvittavat arvot sieltä alkuperäisestä viestistä). Latausaikaa sitten vaihtelet (ja tehoa samalla). Yhden kW:n latausteho näyttäisi riittämättömältä, kahden riittäisi hitaaseen
lataukseen.
Mikä tässä on se suurin kompastuskivi sinulle? Laskelma OK, käytäntö vielä näkemättä.
väärin, ei tässä mitään kompastuskiveä ole, käy katsomassa välillä maailman menoa palstalla, siellä tämä keskustelu on edennyt pitemmälle. Siis kysymys oli vaan ja ainoastaan siitä paljonko tuotantokapasitettia tarvittaisiin. Nyt on päädytty tuonne nykyisten ydinvoimalayksikköjen (neljä) max tuotantoon, joka nykyään on noin 2700 MWh.
Niin ja kulutushuippu....löydät senkin fingridin sivuilta, osuu klo 16- 01.00 välille!!!!
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/
klikkaat vasemmalta "kulutusennuste"
Elähän sie valehtele. Kävin katsomassa, eikä siellä ole "päädytty" nykyisten voimaloiden maksimituotantoon, vain sinä olet esittänyt sellaisen väitteen ilman faktoja ja niihin pohjautuvia laskelmia.
nehän perustuivat selviin lukuihin, itse asiassa ainoat jotka sillä pohjalla siellä ovat liittyen lataustehon määrän arviointiin. taitaa olla enemmän ymmärryksen puolella sinulla tuo ongelma. toinen, siis avaaja on esittänyt lukuja jotka perustuvat energian keskimääräiseen kulutukseen. muut ovat vain arveluja tyyliin "kyllä se vaan on tasaista kulutusta", ei siis perustu mihinkään lukuihin. Tuo 2.7 perustui minun ja edellisen keskustelijan pohdintaan siitä että 1,5 miljoonaa autoa olisi latauksessa yhtäaikaa noin 1,6kw latausteholla . no näistä lähtöohdista pääsee tuonne 2,7:äänlatausteholla huomioiden esim akkujen hyötysuhteen latauksesa/purussa. Onhan tietenkin paljon muitakin tekijöitä, mutta näistäkin jo pääsee tuonne 2,7:ään..
Johan tuolla maailman menon puolella on hyviä ideoita ratkaisuksi latauksen tasaisen kuormituksen suhteen. Ja ollaan vasta keskustelufoorumilla, joten homma olisi kyllä ratkaistavissa, jos siirto tuohon teknologiaan päätettäisiin tehdä.
ongelmathan ovat yleensä ratkaistavissa, jos niitä on? Mikäs tässä oli se ongelma. Ei se tehon määrä ole ongelma. Tehoa pystytään lisäämään yhtä hyvin viiteen, kuin viiteenkymmeneenkin näin teoriassa??? Voi hyvänen aika!
Sähköautojen eräs heikko kohta Suomen oloissa on se, ettei niistä oikein tule sitä hukkalämpöä, mitä voitaisiin käyttää sisätilojen lämmittämiseen pakkasella.
Muutoin näytti laskelmassa olevan vain n. 20% virheitä (esim. dieselöljyn tiheydessä), jotka ehkä nekin menevät toisiaan vastaan eivätkä kasaannu samaan suuntaan. Eli suuruusluokka-arviona varmaankin oikein.
Laskelma on oikein. En usko, että energian jakautuminen ympäri vuorokauden on mikään ratkaisematon ongelma.
Se ongelma on edelleen se sähkön varastointi, eli akut ovat surkeita. Pakettiauton takatila saa olla täynnä akkuja ja silti niillä ajaa vain (muutaman)sadan kilometrin luokkaa. Sitten lataillaan taas. (kokemusta on)
Sinä päivänä, kun polttokenno tai muu tarjoaa mukana kuljetettavan sähkönlähteen, siirrytään sähköautoihin.
Tähän ei ole panostettu, minkä vuoksi kehitys on vielä(kin) aika lapsen kengissä. Sen sähkön varaamisen suhteen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000032296738
Siellähän oli vilkas keskustelu syntynyt aiheesta!
Lähtökohta keskustelun avauksessa oli oikea. Siinä oli laskeskeltu suurin piirtein energian tarvetta Suomen henkilöautokannan korvaamiseksi sähkötoimisilla kulkimilla ja suuruusluokka oli oikea.
Noin se pitää liikkeelle lähteäkin, kun kuitenkin on kyseessä miljoonat akkutoimiset vehkeet, niin loput ongelmat on ratkaistavissa, tämä maailma on kuitenkin tulossa pakon eteen, eikä nyt tule mieleen mitään muuta toimivaa ratkaisua.
Eli energiaa tarvittaisiin ehkä vähän yli yhden reaktorin verran. Sitten tulee teknologian kehittämistä itse ajoneuvon ja siihen liittyvän tekniikan suhteen, sekä sellaisen ratkaisun kehittäminen, jolla ajoneuvojen latauskuormitus saataisiin tasaiseksi, mikä on voimaloiden kannalta parasta. Sekään ei tuntuisi mahdottomalta ongelmalta, vaan ihan ratkaistavissa olevalta. Vaihtoakustoasemat? Latauspisteiden runsas määrä ja yksinkertaisuus? .... En nyt ala ideoimaan, mutta äkkiä ajatellen kyllä nuo ongelmat saa ratkaistua, kun päätös peruskonseptista olisi tehty. Ja eihän siirtyminen tarvitsisi tapahtua kertarysäyksellä..
keskustelethan siellä itsekin, tottakai on vilkas keskustelu. Harmi vaan että itse avaaja "isänmaallinen" ei enää osallistu...vai osallistuuko, hehheh, hohhoh!
"Vaihtoakustoasemat? Latauspisteiden runsas määrä ja yksinkertaisuus?"
Sähköä ydinvoimalla ja autot kulkemaan sähköllä - ympäristöystävällistä toki. Mutta akkutekniikan alkeellisuus verrattuna auton tarvitsemiin tehoihin ja energiamääriin on ongelma, jos auton pitäisi aina kulkea akulla.
Paljon järkevämpi ratkaisu: sähköautoissa on kyllä akut, mutta paljon pienempi akkukapasitetti, koska autot liikkuvat akkujen energialla vain pikkuteillä ja risteysalueilla.
Sensijaan pääteillä voitaisiin liikennöidä ajokaistan yläpuolella olevia ajovaijereita hyödyntäen, aivan kuten raitiovaunut ja sähköjunatkin tekevät.
Ainoana erona se, että jollei tien pintaan tule sähköä johtavaa metallikerrosta (mikä olisi Suomen talviolosuhteissa vaikea toteuttaa luotettavasti) niin ajovaijereita tarvitaankin 2, toisin kuin raideliikenteessä, joissa 1 ajovaijeri riittää, kun metallista kiskoa käytetään toisena johtimena.
Tuolla tavalla autokohtaisen akuston hinta saadaan pysymään järkevänä, edellyttäisi vain valtiolta panostusta ajovaijereihin pääteiden yläpuolelle, joihin sitten kytketään jännite, jolla sähköautot voisivat liikkua.
Sähköautot luonnollisesti voivat jarrutettaessa muuttaa liike-energian takaisin sähköksi, joka vasrinkin ruuhkaisessa kaupunkiliikenteessä parantaa energiataloudellisuutta.
Sähköautoihin vain sähkömittari ja RFID -siru.
RFID -sirun tarkoituksena auttaa viranomaisia jäljittämään mahdolliset varastetulla sähköllä ajamista yrittävät. Tuo toki kytkettynä myös GPRS/3G -dataa hyödyntävään järjestelmään, joka välittää autokohtaisten sähkömittarien kulutuslukemat reaaliaikaisesti järjestelmän keskustietokoneelle.
RFID -sirulla siis voidaan paljastaa se ajoneuvo, jos joku yrittää ohittaa sähköenergian veloitusjärjestelmän ja ajella pummilla.
Perustuu siis myös vertailuun: lasketaan virransyöttösegmentillä olevien luvallisten ajoneuvojen omien mittarien raportoima energiankulutus ja verrataan sitä segmenttiä syöttävien syöttöasemien kulutuslukemiin - jos eroa on enemmän kuin siirtohäviöiden verran, silloin joku varastaa sähköä, ja vertaamalla RFID -sirujen tietoja mittarien raportoimiin, löytyy ajoneuvo, jonka RFID -siru tunnistetaan, mutta mittarilta ei saada lukemia.
Kohtelu voisi olla sama, kuin nykyisin kevyen polttoöljyn luvattomasta käytöstä kiinni jäävällä dieselauton kuskilla.
Jos ei tuolla saada sähkövarkaita kuriin, toinen voisi olla muuttuvajännitteinen järjestelmä, joka muuttaa jännitettä satunnaisin väliajoin, ja antaa muutoksesta ennakkosignaalin salattuna, ja luvallisten autojen veloituskortit avaavat tiedon sisältämänsä salausavaimen avulla - sensijaan sähkövarkaan ajoneuvo saa selviytyä ilman varoitusta muuttuvasta jännitteestä, joka esim. tuhoaa luvattoman ajelijan sähköjärjestelmän.
Turhaan kansalaiset spekuloi energia-asioilla. Niistä päätetään ja on päätetty "korkeammilla tahoilla".
Suomi on poliittisella päätöksellä sidottu NordPooliin, pohjoismaitten suljettuun sähköpörssiin. Lähtökohtana on saada sähkön hinta nostettua riittävän korkeaksi jotta barentsin kaasua voidaan hyödyntää sähköksi. Ongelmaksi on muodostunut kioton ilmastosopimus joka aiheuttaa lisärasitusta päästökaupan muodossa. Kehitteillä ja valmiinakin on hiilidioksidin nesteytys ja pumppaaminen takaisin meren pohjaan. Kunhan sähkön hinta saadaan vielä tuplaten nostettua tulee se menetelmä kannattavaksi.
Muu eurooppa kuten saksa hyödyntää venäjän halpaa energiaa. Tällöin sähkön kulutuksen aikavyöhyke kulkee tyyneltä mereltä atlantille eikä paikallisia tehon tuotantohuippuja tarvita.
Suomesta on poliittisilla päätöksillä tehty atomivoiman "luvattu maa". Valtio takaa sijoitetun pääoman tuoton eikä mahdollinen onnettomuus aiheuta voimalan omistajille kustannuksia. Näin on tosiasia.
ja lisäksi Lilius ja kumppaninsa panevat nämä poliittisten päätösten rahat taskuunsa.
Mikähän pirun kytkentä siinä, ettei asiaan puututa.
tietää, että ensimmäinen, joka tekee jotain, joutuu kansan hampaisiin. Sama mitä tekee. Tästä viisastuneena istuvat erilaisissa komiteoissa ja pyörittelevät peukaloitaan ja pakoilevat vastuuta.
Suomessa atomivoimasta päästään eroon heti, kun jokainen laitos on räjähtänyt, tämän jälkeen poliitikot ryhtyvät kansalliseen pelastustalkooseen, jossa suurteollisuudelle syötetään loputkin kansan selkärangasta kiskotut killingit. Teollisuushan alun alkaen on vaatinut (SDP vanavedessä hännystellen / Lipposelle terkkuja) halpaa energiaa, hinnalla millä hyvänsä.
Lipposen muistammekin historiassa miehenä, joka hukutti Suomen ydinjätteisiin.