Siikajoki on joskus mennyt eri reittiä Revonlahden kohdalla, mistä jäänteenä kyseinen noin 3 km pitkä lahti ja selvä vanha uoma maastossa. Kansanperinne tietää vanhasta uomasta mennyn yli riu-ulla.
Vanhan uoman pohja on mutapohja koska virtausta ei ole ollut vuosisatoihin. Voiko pohjasta ottaa näytteen ja analysoida siitä, milloin mutaa on alkanut kertyä vanhaan uomaan, mihin asiasta kannattaisi ottaa yhteyttä ja mitä homma maksaisi jos yksityinen analyysin teettäisi? Oulun yliopistoa ei asia tunnu kiinnostavan.
Joskus ennen 1600-lukua on saattanut jääpato tukkia vanhan uoman ja Siikajoki on saattanut etsiä uuden uoman esimerkiksi Vuoluojaan, jonka uomaan on sitten syöpynyt uusi joen uoma ja vanha on korkeammalla olevan kalliopohjan takia kuivunut. Vanhimmissa näkemissäni kartoissa uoma on jo nykyisellä paikallaan.
Jokiuoman muutokseen viittaa myöskin nykyisin niemenä olevan osan nimi Huhansaari.
Vanhan uoman pohja on mutapohja koska virtausta ei ole ollut vuosisatoihin. Voiko pohjasta ottaa näytteen ja analysoida siitä, milloin mutaa on alkanut kertyä vanhaan uomaan, mihin asiasta kannattaisi ottaa yhteyttä ja mitä homma maksaisi jos yksityinen analyysin teettäisi? Oulun yliopistoa ei asia tunnu kiinnostavan.
Joskus ennen 1600-lukua on saattanut jääpato tukkia vanhan uoman ja Siikajoki on saattanut etsiä uuden uoman esimerkiksi Vuoluojaan, jonka uomaan on sitten syöpynyt uusi joen uoma ja vanha on korkeammalla olevan kalliopohjan takia kuivunut. Vanhimmissa näkemissäni kartoissa uoma on jo nykyisellä paikallaan.
Jokiuoman muutokseen viittaa myöskin nykyisin niemenä olevan osan nimi Huhansaari.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mannerjään sulaminen aiheutti mm nykyisen Vuoksen virtaamisen itään.
Ennen Saimaankin vedet virtasi oliko nyt Kalajoen kautta Pohjanlahteen.
Nykyäänkin maannousu on nopeampaa Perämeren-Pohjanmaan alueella kuin Karjalassa.
asiasta ei ole kysymys vaan historiallisen ajan tapahtumasta.
Kai se nyt joku sellainenkin lukija palstalla on, joka osaisi asiallisesti vastata esitettyihin kysymyksiin?.
Maastossa on usein merkkejä vanhoista uomistä. ja jos pääsee kaivelemaan jokien liepeillä huomaa uoman olleen aijemmin eri paikoissa. Savessa on liekoja ja karkeampia aineksia.
tuolla Nilsiän yömallakin. oli 1,5 mtrin syvyydessä suotyyppistä materiaalia , vaikka pinta oli kovaa savea, arvelin puron uoman sijainneen joskus siinä kohdassa, nyt oli kaksikymmentä metriä sivummalla.. Siinä oli muutenkin kummallista parissa kohdassa lähistöllä oli oloihin nähden paksuja kerroksia savea suon välissä.. ei kuitenkaan keskellä suota vain reuna alueilla. vesi jollakin tapaa oli kuljettanut silloiselle suolle savea. ja myöhemmin suon kerrostuminen on jatkunut.
Näkyykö peruskartoissa vanhan uoman kohdalla painautumaa.
juu kävin katsomassa ihan selkeesti uoma joskus sijainnut muualla. Tuo uoman mutos tapahtuu mielestäni aikojen saatossa.. suurten tulvien aikaan, kun uoma ei vedä tarpeeksi vesi mennyt myös muita reittejä. pikkuhiljaa vesi on syönyt varareittiä matalammaksi, jolloin pienempikin tulva on saanut veden vara reitille. Viimein vesi on mennyt normaaliveden aikaan uudessa uomassa ja sen syvetessä vanha jäi varareitiksi ja jos kallio selänteitä niin sen kehitys pysähtyi..
En tiedä ketään analyysin tekijöitä, kysu Oulun ympäristökeskukselta, sieltä varmaankin osaavat ohjata oikealle taholla.
linkissä http://www.wikimapia.org/#lat=64.7192&lon=25.018272&z=12&l=17&m=h&v=2
niitten uomien pitäisi näkyä. Eteläinen on se nykyinen, ollut kai yli 300 vuotta, mutta paljonko yli? Pitänee kysellä sieltä keskukselta jos vaikka osaisivat ohjata eteenpäin.
Siellä on uusi Länsi-Suomen yksikkö. Kun maksuvalmiudesta mainitsit, niin työtarjousta vaan ehdottelemaan. Ulkopuolinen rahoitus (tilaustyöt) on nykyään valtion laitoksille se must.
Vaikuttas että tuon muinaisen uoman syntyyn on vaikuttanut maankohoaminen ja itämeren myöhäiset vaiheet (Litorina). Eli kun tuhansia vuosia sitten meri ulottui syvemmälle sisämaahan, maata alkoi paljastumaan maankohoamisen ja vedenpinnan laskun seuraksena. luonnollisesti uomien määrä väheni (kasvoivat umpeen) maankohoamisen ja vedenpinnan laskun myötä.