Väiteltiin töissä, että jos auto ajaa nokkakolarin tilanteessa jossa molempien autojen nopeus on 60 km tunnissa. Se olisi sama jos törmäisi pysäköityyn autoon 120 km nopeudella. Onko näin?
Vastaukset 24
- apah
Anteeksi maalaisuuteni, mutta olen vähän hidas ja näihin juttuihin tarvitsen esimerkin rautalangasta ;) Elikkä kumpa on pahempa, törmätä nokkakolari kuuessakympissä, vai ajaa kallioon saassakahessakympissä?
apah kirjoitti:
Anteeksi maalaisuuteni, mutta olen vähän hidas ja näihin juttuihin tarvitsen esimerkin rautalangasta ;) Elikkä kumpa on pahempa, törmätä nokkakolari kuuessakympissä, vai ajaa kallioon saassakahessakympissä?
Kolarivauriot ovat verrannollisia liike-energiaan, jos muut tekijät ovat vakioita. Tarkastellaan tilannetta sen pohjalta:
Kuudenkympin (v) nokkakolarin kokonaisenergia E1 (kaksi m-massaista autoa):
E1 = 2*m*v^2/2,
eli energia autoa kohti m*v^2/2.
Sadankahdenkympin (2*v) kolari kallioon (yksi auto):
E2 = m*(2*v)^2/2,
eli energia autoa kohti 4*m*v^2/2.
Näin ollen kallioon ajettaessa käy todella heikosti.- havainnnollistaa....
Jäärä kirjoitti:
Kolarivauriot ovat verrannollisia liike-energiaan, jos muut tekijät ovat vakioita. Tarkastellaan tilannetta sen pohjalta:
Kuudenkympin (v) nokkakolarin kokonaisenergia E1 (kaksi m-massaista autoa):
E1 = 2*m*v^2/2,
eli energia autoa kohti m*v^2/2.
Sadankahdenkympin (2*v) kolari kallioon (yksi auto):
E2 = m*(2*v)^2/2,
eli energia autoa kohti 4*m*v^2/2.
Näin ollen kallioon ajettaessa käy todella heikosti.Jos toinen auto on rekka ja toinen pikkuauto.
- apah
Jäärä kirjoitti:
Kolarivauriot ovat verrannollisia liike-energiaan, jos muut tekijät ovat vakioita. Tarkastellaan tilannetta sen pohjalta:
Kuudenkympin (v) nokkakolarin kokonaisenergia E1 (kaksi m-massaista autoa):
E1 = 2*m*v^2/2,
eli energia autoa kohti m*v^2/2.
Sadankahdenkympin (2*v) kolari kallioon (yksi auto):
E2 = m*(2*v)^2/2,
eli energia autoa kohti 4*m*v^2/2.
Näin ollen kallioon ajettaessa käy todella heikosti.Voi juku, teiltä on ihan turha kysyä mitään.Voitinko mä sen kossun vai en? Minä väitin että ei ole sama törmätä nokkakolaria kuudessa kympissä kuin törmätä johonkin 120 km tunnissa.
Ja kuka pystyy sanomaan miten suuri ero on vahingoissa jos ajatellaan ihmishenkiä ja materiaalisia vahinkoja.
Minun se pitäisi tietää, koska olen vepari mutta ei noita liikenneonnettomuuksia `onneksi´ tule niin usein että pääsisi vertaamaan. apah kirjoitti:
Voi juku, teiltä on ihan turha kysyä mitään.Voitinko mä sen kossun vai en? Minä väitin että ei ole sama törmätä nokkakolaria kuudessa kympissä kuin törmätä johonkin 120 km tunnissa.
Ja kuka pystyy sanomaan miten suuri ero on vahingoissa jos ajatellaan ihmishenkiä ja materiaalisia vahinkoja.
Minun se pitäisi tietää, koska olen vepari mutta ei noita liikenneonnettomuuksia `onneksi´ tule niin usein että pääsisi vertaamaan.Jos ei pysty päättelemään, onko 4 kertoimena suurempi kuin 1 ja ja kuinka paljon suurempi, on todella vaikeissa ongelmissa.
Muuten en viitsi asiaa enää kommentoida.- n.n.
apah kirjoitti:
Voi juku, teiltä on ihan turha kysyä mitään.Voitinko mä sen kossun vai en? Minä väitin että ei ole sama törmätä nokkakolaria kuudessa kympissä kuin törmätä johonkin 120 km tunnissa.
Ja kuka pystyy sanomaan miten suuri ero on vahingoissa jos ajatellaan ihmishenkiä ja materiaalisia vahinkoja.
Minun se pitäisi tietää, koska olen vepari mutta ei noita liikenneonnettomuuksia `onneksi´ tule niin usein että pääsisi vertaamaan.Kaksinkertaisella nopeudella kallioon törmäävä tuhoutuu huomattavasti tehokkaammin.
- NÅT
Jäärä kirjoitti:
Jos ei pysty päättelemään, onko 4 kertoimena suurempi kuin 1 ja ja kuinka paljon suurempi, on todella vaikeissa ongelmissa.
Muuten en viitsi asiaa enää kommentoida.Taisi miinus-merkki unohtua tuosta esimerkistäsi.
Molemmissa neljän kerroin.... - trkailija
Jäärä kirjoitti:
Kolarivauriot ovat verrannollisia liike-energiaan, jos muut tekijät ovat vakioita. Tarkastellaan tilannetta sen pohjalta:
Kuudenkympin (v) nokkakolarin kokonaisenergia E1 (kaksi m-massaista autoa):
E1 = 2*m*v^2/2,
eli energia autoa kohti m*v^2/2.
Sadankahdenkympin (2*v) kolari kallioon (yksi auto):
E2 = m*(2*v)^2/2,
eli energia autoa kohti 4*m*v^2/2.
Näin ollen kallioon ajettaessa käy todella heikosti.Kysyjä selvästi kysyi vastaako kahden vastakkaisiin suuntiin samalla nopeudella ajavien autojen nokkakolari samaa kuin kaksinkertaista nopeutta ajavan auton törmäys paikallaan olevaan samanlaiseen autoon. Vastaus on: kyllä.
Nyt EI ollut puhetta kalliotörmäyksestä.
- otaniemen-mies
Tarkoittanet voimakkaasti idealisoitunutta tilannetta jossa kaksi saman massaista kappaletta törmää kimmottomasti toisiinsa.
Törmäysenergia ja kappalekohtaiset seuraukset ovat samat jysähtävätpä yhteen molemmat 60 km/h yai toinen 120 km/h toisen seistessä.
Erona on se, että 60/60 tapauksessa jäävät törmäyksen jälkitilanteessa paikalleen törmäyskohtaan ja 120/0 tapauksessa jatkavat törmäyksen jälkeen matkaa yhdessä 60 km/h.
Edellinen on voimakkaasti idealisoitu teoreettinen vastaus kysymykseesi.
Käytännön autotapauksessa tilanne on myös sikäli sama, että molemmat autot menevät molemmissa tapauksissa vakuutusyhtiön lunastukseen.- törmäys
Ei vastaa kallioon törmäystä, vaan tapaukset ovat lähes samat.
120/0 systeemi tietenkin pysähtyy aikanaan 60-->0. Eli jos lisäkitkaa tulee, niin muusiakin tullee tehokkaammin.
Siis kaikenkaikkiaan oikea vastaus on: Ei tapaukset eivät ole samat. Kaljat on ansaittu.
Jäin itsekkin miettimään vastausta, koska nopeus ero on 120km/h molemmissa tapauksissa. Nyt jostakin kaivettiinn kalliot ja alettiin siihen ajelemaan,, siitähän ei ollut kysymys missään vaiheessa.. Onko todella sama ALKUPERÄISESSÄ kyssärissä kummin ajaa ??
- NÅT
Niin tai näin,
Väittely on klassinen esimerkki siitä mitä pidetään kimmoisana tai kimmottomana törmäyksenä:
Voimat voi laskea suoraan yhteen mikäli ajat nokka-kolarin toisen auton kanssa, eikä kummankaan auton liikerata poikkea mihinkään suuntaan.
Toisen auton perään ajaminen on pikemminkin joustava törmäys - siinä voima leviää, eli vähemmän g-voimia.
Nokka-kolarin voi siis väittää vastaavan seinään ajamista 120 km/h. (ok oletus).
Teoreettisesti ottaen: liike-energiat ovat samat molemmissa tilanteissa.
Voimat jotka kohdistuvat kuskiin eivät ole samat, eli kuskiin kohdistuvat g-voimat ovat pahempia nokka-kolarissa & seinään ajossa.
Työrauhan pitämiseksi voitte myöntää olleenne molemmat oikeassa. ;) - Jonsson.
Jos tapaukset saadaan kulkemaan samalla tavalla autojen suhteen molemmissa kokeissa, niin vain autojen yhteenlasketulla nopeudella on merkitystä. (Eli maan pinnan nopeuden vaikutus lopputulokseen voidaan sulkea pois)
Eli 60 60 antaa saman kokonaiställin kuin 120 0, koska törmäysobjektit ovat samoja. Olettaen siis, että mitkään esteet ja tapahtumat törmäyspaikalla eivät vaikuta asiaan.
Käytännössä tietenkin täysin vastaavan tilanteen järjestäminen molempiin kokeisiin saattaa olla hankalaa. Ja edellytys on nokkakolari, jossa pyörien vapaan pyörimisen pitäisi huolen siitä, että alustan nopeuseroilla eri kokeissa ei olisi merkitystä lopputulokseen.
Koska autot ovat pyörillä, niin alustan nopeudella suhteessa autoihin ei ole merkitystä, vaan ainoastaan autojen koko ja nopeus toistensa suhteessa vaikuttaa lopputulokseen (idealisoituna, ilmanvastus, vierintäkitka jms. unohtaen).
---
http://www.youtube.com/watch?v=ln6OV_DwTro&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=ptaZLbAHHKw&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=PaIDVuoXVGU&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=WAAtqyQ8teQ
http://www.youtube.com/watch?feature=user&v=rUvL0JLQhqE
http://www.youtube.com/watch?v=XCKuZPUn2nQ&feature=user
http://www.youtube.com/watch?v=FZfB5sx6QAs&feature=user Kahden auton nokkakolari molemmilla 60 km/h lasissa (keskinäinen vauhtiero 120 km/h) vastaa samaa (kiityvyyksiltään, liike-energialta jne) kuin törmäys 120 km/h paikallaan olevaan autoon (keskinäinen vauhtisero 120 km/h).
Sensijaan kallioon ajaminen 120 km/h on eri asia, mutta 60 km/h se on sama.
Törmäyksissä siis oletaan identtiset autot (tai toistensa peilikuvat).
Hämäystä voi tulla siitä, että liike-energia on ½mv². Tällöinhän 2*(60)^2 < (120)^2, eli yhden auton kaksinkertainen vauhti antaisi suuremman törmäysenergian kuin kahden auton vauhti yhteensä. Virhe tulee siitä, että verrataan vauhtia maahan eikä toisiinsa.- kekekekekeke
Oletetaan että autot ovat toistensa identtisiä peilikuvia, jolloin autojen massat ja rakenne ovat törmäyksessä samat.
Ero syntyy siinä että vastakkain 60kmh nopeudella törmäävät autot jäävät paikalleen. Kun taas toisen auton törmätessä paikallaanolevaan autoon molemmat autot jatkavat matkaa törmäyksen jälkeen törmänneen auton menosuuntaan.
Auton sisälläolijoiden kannalta tilanne on sama molemmissa tapauksissa, yhtä kova isku tulee -jos auton liikkumista törmäyksen jälkeen ei oteta huomioon (putoaa rotkoon tms;) - keemikko
Törmäyksissä oleellista on nopeuden muutos.
Jos kaksi 60km/h kulkevaa identtistä autoa törmää, autokohtainen nopeuden muutos on 60 (60->0).
Jos 120km/h kulkeva auto törmää identtiseen pysäköityyn autoon, molemmat autot jatkavat matkaa 60km/h ja autokohtainen nopeuden muutos on taas 60. (Vastaus kysymykseen on siis: Näin on.)
Törmäyksissä massa jyrää. Jos esim. 60km/h kulkeva auto törmää 60km/h kulkevan iiison rekan kanssa, auton nopeus muuttuu 120 (60->0->-60), mutta rekan nopeus ei muutu.- siis kohti
tulevaa nyrkkiä ei kannata yrittää torjua puskemalla päällään vastaan, vaan vetämään otsaansa iskun voimasta pois päin.
- maalais jussi
Itse kyllä valitsen nokkakolarin vastaantulevan kanssa 60:n nopeudella kuin kallioon 120. Ei ole väliä onko vastapuoli liikkeellä vai paikallaan, kun kyseessä on ideaalitilanne samalla massalla. Kysymyksessöä on voiman ja vastavoiman laki.
- kallio.
Kalliota päin ajolla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kysymyksen kanssa !
kallio. kirjoitti:
Kalliota päin ajolla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kysymyksen kanssa !
Kallio oli minun keksintöäni, joka tuli mukaan epähuomiossa toisesta, viittaamastani viestiketjusta. Mutta itse asiaan:
Pysäköityyn autoon törmäämisen vakavuus riippuu aivan siitä - kuten on jo todettukin, onko pysäköity auto kevyempi, samanpainoinen vai raskaampi kuin törmääjä. Lisäksi asiaan vaikuttaa se, onko pysäköidyssä autossa vaihde tai käsijarru päällä, sillä nämä vaikuttavat pysähtymismatkaan ja aiheutuviin voimiin.
Jos pysäköity auto on täydessä lastissa oleva rekka, tilanne on hyvin lähellä kallioon törmäystä. Kevyeen, vapaasti rullaavaan autoon törmääminen aiheuttaa taas törmääjään suhteellisen vähäiset vahingot. Kaikki muu on tältä väliltä.
Joka tapauksessa pysäköityyn autoon törmäävän energia on nelinkertainen nokkakolaritapaukseen verrattuna. Kysymys on vain siitä, kuinka suuri osuus tästä energiasta purkautuu peltien rutistumisena ja hitausvoimina törmäyksessä.- maalais jussi
kallio. kirjoitti:
Kalliota päin ajolla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen kysymyksen kanssa !
Paikallaan oleva kallio ja identtisesti vastaantuleva auto ovat sama juttu. kallio on vaan helpompi ymmärtää, koska niitä on täällä maalla paljon enemmän kuin kaupungissa. Jossa taas on autoja enemmän.
- toiminta
Jäärä kirjoitti:
Kallio oli minun keksintöäni, joka tuli mukaan epähuomiossa toisesta, viittaamastani viestiketjusta. Mutta itse asiaan:
Pysäköityyn autoon törmäämisen vakavuus riippuu aivan siitä - kuten on jo todettukin, onko pysäköity auto kevyempi, samanpainoinen vai raskaampi kuin törmääjä. Lisäksi asiaan vaikuttaa se, onko pysäköidyssä autossa vaihde tai käsijarru päällä, sillä nämä vaikuttavat pysähtymismatkaan ja aiheutuviin voimiin.
Jos pysäköity auto on täydessä lastissa oleva rekka, tilanne on hyvin lähellä kallioon törmäystä. Kevyeen, vapaasti rullaavaan autoon törmääminen aiheuttaa taas törmääjään suhteellisen vähäiset vahingot. Kaikki muu on tältä väliltä.
Joka tapauksessa pysäköityyn autoon törmäävän energia on nelinkertainen nokkakolaritapaukseen verrattuna. Kysymys on vain siitä, kuinka suuri osuus tästä energiasta purkautuu peltien rutistumisena ja hitausvoimina törmäyksessä.toimiiko se vain eteenpäin mennessä,jos lähetäänkin nopeasti taaksepäin?
- voidaan kokonaan
Jäärä kirjoitti:
Kallio oli minun keksintöäni, joka tuli mukaan epähuomiossa toisesta, viittaamastani viestiketjusta. Mutta itse asiaan:
Pysäköityyn autoon törmäämisen vakavuus riippuu aivan siitä - kuten on jo todettukin, onko pysäköity auto kevyempi, samanpainoinen vai raskaampi kuin törmääjä. Lisäksi asiaan vaikuttaa se, onko pysäköidyssä autossa vaihde tai käsijarru päällä, sillä nämä vaikuttavat pysähtymismatkaan ja aiheutuviin voimiin.
Jos pysäköity auto on täydessä lastissa oleva rekka, tilanne on hyvin lähellä kallioon törmäystä. Kevyeen, vapaasti rullaavaan autoon törmääminen aiheuttaa taas törmääjään suhteellisen vähäiset vahingot. Kaikki muu on tältä väliltä.
Joka tapauksessa pysäköityyn autoon törmäävän energia on nelinkertainen nokkakolaritapaukseen verrattuna. Kysymys on vain siitä, kuinka suuri osuus tästä energiasta purkautuu peltien rutistumisena ja hitausvoimina törmäyksessä.sulkea pois jollain järjestelyllä, niin sen nopeudella suhteessa autoihin ei ole merkitystä. Ainoastaan autojen välinen nopeus vaikuttaa.
Eli tällaisessa tapauksessa on sama onko tilanne 60 60 vaiko 120 0.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Törkeä petosepäily Suomussalmella
Uutisoi maikkari. Uhrin nimiin on nostettu pankkilainaa, hänet on saatu sijoittamaan hevosiin ja ostamaan autoja. Ei ta914003Poliisi etälamautti, sitten pahoinpiteli
Vaikeasti kehitysvammaisen niin vakavasti että kuoli pian sairaalassa. Ei osannut kehitysvammainen heti noudattaa polii4131461Anni Ihamäki saa tylyä kommenttia TTK:sta - Erityisesti tämä "vääryys" ärsyttää
Kaikille ei ole mieleen se, että Anni Ihamäki on mukana uudella Tanssii Tähtien Kanssa -kaudella. Ihamäki saa varsin ty391147Päivän Riikka: Pandan suklaatehdas Jyväskylästä Viroon
Menkää töihin! Viroon! --- Liki sata vuotta kestänyt suklaantuotanto makeisvalmistaja Pandan tehtaalla Vaajakoskella pä241982Mies, olen pahoillani kun olen kuvitellut
Että pitäisit minusta. En sitä mistään tähdistä kuitenkaan lukenut, mulle vaan tuli jostain semmoinen tunne, kun itse ty72953Mitä et ole valmis sietämään ihmissuhteissasi ja miksi?
Aiemmin jo kyseltiin mitkä vaatimukset olivat mielestänne liiallisia. Kyselläänkin nyt sitä, että millaisilla asioilla s294855Tiesitkö? Vappu Pimiän ensimmäinen aviomies ei ole Teemu-rakas
Vappu Pimiä on tätä nykyä naimisissa Teemu Huuhtasen kanssa. Pimiä on toista kertaa naimisissa, sillä ensimmäinen liitto24832Sysmä tarvitsee päätöksiä
Sysmä tarvitsee päätöksiä – ei p*anjauhantaa** Kirjoitan kuntapolitiikan ulkopuolisena tarkkailijana. Sysmän poliittinen26752Älä katoa elämästäni
Kävelyllä mietin olisitpa varjo takanani vierelläni sivullani Älä katoa koskaan ole siinä pidä kädestäni kiinni ole kan43736Älä nyt ylikuormitu vaikka sinusta pidänkin rakas nainen
Tiedän, että olet minulle oikea. En halua pilata tätä juttua malttamattomuudella, mutta epäilen. Haluan vain olla lähel33731