Onko näin, että ihmiset ei saa mitään ravintoa heinästä, vaikka lehmät popsivat sillä masun täyteen ja hyvin pärjää? Miten on apinoiden laita, tai entä Gro magnolaisten kanssa?
Heinän syöntiin.
Heinämies33
4351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
heiniä on tietysti monenlaisia joistakin saattaa saada ehkä ravintoakin. Ainakin sellaisista millä on suuria siemieniä. Mutta tarkoittanet koko kasvia lehtineen ja varsineen. Sellaisen sulattamiseen tarvitaan pitkä ja tehokas ruuansulatuskanava eli iso maha suolineen ynnä muineen sekä sinne sopiva bakteerikanta mm. selluloosaa pilkkomaan. Apinoista (laajasti käsitettä tulkiten) löytyy heinän ja lehtien syöjiä. Esimerkiksi gorillat elävät lähes pelkällä lehtiravinnolla ja niillä on varsin suuri "pötsi" vaikkeivät kaljaa kittaakaan. Itäafrikan vuoristoissa elää taas paviaaneja, jotka syövät lähes pelkästään heinää.
Ihminen ei normaaleja lehmälle hyvin kelpaavia heinälajikkeita juurikaan pysty käyttämään, ruuansulatus kun on sopeutunut sekaravintoon ja vaatii hieman helpommin sulavaa tavaraa. Cro Magnon oli muistaakseni jo nykyihmistä vastaava koneistoltaan, joten ei liene heinää purrut kuin äärimmäisen nälissään ja ei oo sillä hengissä pysynyt.
Viljat ovat heinäkasveja, joten ihminen saa paljonkin ravintoa heinästä. Tosin viljoista ihminen syö vain siemenet, usein niistäkin vain sisimmän osan.
"Viljat ovat yksisirkkaisia heinäkasveja." http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/8599418c280f8637c2256f31003dd060?OpenDocument
Idätetyt siemenet esim. vehnänoraat ovat suoranaista terveysravintoa. Täysikasvuiset heinän- ym korret ovat ihmiselle huonosti sulavaa tai kelvotonta ravintoa.
"Vehnänoraan päivittäisellä käyttämisellä on havaittu edullisia terveydellisiä vaikutuksia." http://www.bioalfa.com/pages_bioalfa/tuotteet_frame.php
http://fi.wikipedia.org/wiki/Idätys
http://www.google.fi/search?as_q=idätys &hl=fi&num=10&btnG=Google-haku&as_epq=&as_oq=vehnänoras itu idut linssi sinimailanen&as_eq=&lr=&cr=&as_ft=i&as_filetype=&as_qdr=all&as_occt=any&as_dt=i&as_sitesearch=&as_rights=
Ruohossa on pääasiassa hiilihydraatteja. Valitettavasti niistä suurin osa on selluloosana, jota nisäkkään ruuansulatus ei itse pysty pilkkomaan. Ruohonsyöjillä on symbionttibakteereita ja muita pieneliöitä, jotka pilkkovat ruuan. Tähän tarvitaan erikoistunut ruuansulatuselimistö, jossa noille bakteereile on sopivat olosuhteet ja tilaa toimia. Märehtijöillä on erillinen pötsi, jossa mikrobeilla on hyvät olot, kun taas esim. hevonen ja gorilla luottavat vain isoon ja toiminnaltaan jakautuneeseen mahaan.
Lisäksi monet ruohonsyöjät tavalla tai toiselle pidentävät ruuansulatusaikaa - lehmä pureksii ruokansa ainakin kahteen kertaan, ruoka nousee uudestaan märehdittäväksi, jäniseläimet ja monet jyrsijät puolestaan tuottavat umpisuolestaan (jossa niiden symbionttibakteerit majailevat - näiden eläinten umpisuoli on kokoon nähden monituhatkertainen kooltaan ihmisen onnettomaan surkastuneeseen nysään verrattuna) erityisiä papanoita, jotka ne syövät uudestaan ja parantavat siten ravinnon imeytymistä. Myös selluloosapitoisella ravinnolla elävät apinat syövät omaa ulostettaan saadakseen paremmin ravintoaineita.
Ruoho kelpaa ihmisen syötäväksi , jos saamme apua sen hajotukseen. Meillä ei ole elimistössämme paikkaa symbionttimikrobeille, mutta meillä on teknologiaa joka mahdollistaisi sen, että voisimme prosessoida ruohosta imeytyvää ravintoa - käytännössä siis isoissa, sopivan lämpimissä ja Ph:ltaan oikeanlaisissa bioreaktoreissa antaisimme mikrobien hajottaa selluloosapitoisia kasvionosia ja söisimme sitten tämän osittain hajonneen tuotteen. Ehkä jotain tällaista tulevaisuudessa onkin pakko lähteä tekemään.