En nyt löydä kuukkelista oikeita hakusanoja, niin kysyn, mihin perustuu se ilmiö, että ihmisen hengitys salpautuu kovassa vastatuulessa. Myös aikuisella, eikä tarvitse olla hengästynyt.
Liittyykö ilmiö jotenkin tähän vauva-refleksiin, jossa vauvelit eivät turhaan hengittele veden alla?
Liittyykö ilmiö jotenkin tähän vauva-refleksiin, jossa vauvelit eivät turhaan hengittele veden alla?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä kait, jos ihminen on jo ameebana oppinut että ei pidä haukata kaikkea mitä päälle kaadetaan, paree pitää suu ja nenä kiinni...
Tuulisella ilmalla ulkona tupakointi on vaikeata.
Tuskin kyse on tyhjiöstä. Ymmärtäisin että ihminen ei pysty kovassa tuulessa hengittämään ulos riittävän hyvin joten hengitys salpautuu. (En tiedä kyllä)
tuulisella ilmalla tupakan sytyttäminen on vaikeaa.
"Ymmärtäisin että ihminen ei pysty kovassa tuulessa hengittämään ulos riittävän hyvin joten hengitys salpautuu."
Sikäli tämä teoria ei pidä paikkansa, että, kun hengen saa kakimisen jälkeen kulkemaan, vastatuuleen hengittäminen ei enää ole ongelma, tuli minkälainen puhuri tahansa.
Jotain osaperää asiassa silti saattaa olla. Ehkä sopivan väärään hetkeen tapahtuva sisäänhengitys ja kova tuuli salpaavat paikat hetkeksi. Ponnistelun jälkeen ihminen sitten sopeuttaa hengityksen tuulen mukaan (tiedostamattaan?)
", kun hengen saa kakimisen jälkeen kulkemaan, vastatuuleen hengittäminen ei enää ole ongelma, tuli minkälainen puhuri tahansa."
Itselläni ei kyllä henki kulje kunnolla vaikka saisinkin parin hnekäystä puhurissa vedettyä (voimakas vastatuuli)
vaikka melkosilla myrskyillä ole ollu niin tunturissa kuin merelläkin. Enkä ole edes kuullut kenenkään valittavan tuollaisesta aiemmin. Motskarillakin on tullu ajettua visiiritön kypärä päässä aika haipakkaa ja hyvin kulki hengitys, vaikka tuuli oli astainen ja siihen päälle pyörän nopeus.
Kuinka yleistä tuo hengen salpautuminen vastatuulessa on?
Mulla tuo tapahtuu pari kertaa vuodessa. Lapsena sitä säikähti hiihtoreissulla, kun paikat meni lukkoon. Nykyään joskus lumitöissä, kun nostaa päätä tuuleen, niin salpautuu. Viimeksi näin kävi, kun tulin ovesta ulos, niin puhuri iski kurkun tukkoon. Nieleskelyä ja haukkomista vaan päälle. On se jännä ilmiö! Ei se vaadi mitään supermyrskyä, kunhan kunnon puhuri vain. Se ehkä vaatii yllättävyyden eli yhtäkkisen tulon puhuriin, jota ei osaa arvata, ja siitä syntyy reaktio. Eli ei synny, kun lähet motskarilla kiitään suu auki ja odotat, että missä viipyy?
Minulla taas tuo henki salpautuu aina jos pelkkään naamaan puhaltaa joku, vaikka auton ilmastoitiräppänät. Ja ei vaadi mitään yllätyksellistä puhuria, vaan voi ihan tarkotuksella tehdä tuon. On kieltämättä jännä ilmiö tuo. Ja tuosta että uloshengittäminen olisi vaikeaa ilmanpaineen takia, niin minä en pääasiassa pysty hengittämään sisään jos naamalle puhaltaa jokin.