Tehokkain ja yksinkertaisin tuulienergiantekotapa on purjetuulienergialaite.
Suuressa purjetuulilaitteessa on sata metriä pitkä masto, jonka sivuilla kevytteräspurjeet (siis levyt), ollen levyä maston molemmin puolin 10 metriä, pinta-alaa tulee 2000 m2.
Tehoa laitteella on 10 MW. Kustannukset samat kuin 1 MW:n tuulimyllyllä.
Periaate siis se, että maston kiinnityskohta alhaalla pyörittää generaattoria, ja tuuli nostaa maston purjeineen edestä taakse, ja taka-asemassa purjelevyt saranatyyppisesti kääntyvät yhteen kuten avattu kirja suljetaan, ja sen jälkeen masto vingahtaa alkuasemiinsa ilman mainittavaa energiatarvetta (0,2 % tuotetusta) ja taas purjelevyt aukeavat ja tuuli heittää 2000 m2 purjeen yli taka-asemaan. Ei torneja, ei pilvissä tornin nokassa retkuavaa generaattoria, joka systeemi naurettavan lapsellinen, ei myrskyrajoja, silloinhan se voima vasta lähteekin.
Tässä laite, josta syntyy energiaa.
Suuressa purjetuulilaitteessa on sata metriä pitkä masto, jonka sivuilla kevytteräspurjeet (siis levyt), ollen levyä maston molemmin puolin 10 metriä, pinta-alaa tulee 2000 m2.
Tehoa laitteella on 10 MW. Kustannukset samat kuin 1 MW:n tuulimyllyllä.
Periaate siis se, että maston kiinnityskohta alhaalla pyörittää generaattoria, ja tuuli nostaa maston purjeineen edestä taakse, ja taka-asemassa purjelevyt saranatyyppisesti kääntyvät yhteen kuten avattu kirja suljetaan, ja sen jälkeen masto vingahtaa alkuasemiinsa ilman mainittavaa energiatarvetta (0,2 % tuotetusta) ja taas purjelevyt aukeavat ja tuuli heittää 2000 m2 purjeen yli taka-asemaan. Ei torneja, ei pilvissä tornin nokassa retkuavaa generaattoria, joka systeemi naurettavan lapsellinen, ei myrskyrajoja, silloinhan se voima vasta lähteekin.
Tässä laite, josta syntyy energiaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kas kun tuota ei ennen ole kehitetty. Vai syntyisiköhän hiukka ongelmia siinä maston ja generaattoorin yhtymäkohdessa? Yrittihän kyllä spedekin kehitellä vastatuuleen purjehtivaa venettä, mutta ei tainnut oikein onnistua.
Ei ole ennen kehitetty, kun ei ole kukaan keksinyt aiemmin.
Et taitanut käsittää koneen rakennetta. Maston juuri suoraan vaikka generaattorin akseliin, käy niinkin. Ajatteles vanhanaikaista kaivonpumppua, siinä pumppausliike on ees-taa. Vastaava tässä, nyt ymmärrät.
Tietenkin koneessa on 3 tai useampia lapoja, jotka vuorollaan ovat vetämässä ja vuorollaan palaamassa tuulen alle. Takaisinpaluuliike tietenkin voi tapahtua horisontaalisestikin, tässä vehkeessä on kaikki insinööritieteiden aakkoset käytössä.
Lapsellisissa tuulimyllyissä on pakko rakentaa torni, jotta siivillä on tilaa heilua ja korkeallekin. Ja pakko ripustaa tolkuttoman painoinen generaattori tornin huipulle, koska maassa sijaitessaan voimansiirto ylhäältä alas satakin metriä vie tehoista yli puolet.
Siksi vekottimesta tulee jumalattoman kallis, koska tornin on kestettävä tolkuton paino.
Purjetuulilaitteessa kaikki paino on maassa (tai proomussa), mikä luonnollisesti poistaa kaikki tuulimyllyjen katastrofaaliset järjenvastaisuudet.
Ja tietenkin tuulivoimaan tarttuva voimantekopinta-ala on moninkertainen heppoisiin myllynsiipiin verrattuna.
Nerokas on aina yksinkertaista ja kaunista.
Kaivonpumppukin oli ankkuroitu tukevasti jalustaanssa.
Kyllä tuommonen hökötys vaatisi melkosen määrän betonia.
Meidän kilpuria vetää pallopurje kummasti. 12,5 metrin sekuntituulella 50 m2 kehittää 100 kw, 25 eli vanhalla 10 beaufortilla tietty nopeuden neliöön eli 400 kw.
Teikäläisen rakkine kehittää siis tavallisella 12,5 metriä sekunnilla 4000 kw eli 4 MW, jos lapoja 4, 16 MW.
Vaikuttaa ekologiselta verrattuna näihin idioottimaisiin tuulimyllyihin. Nehän ovat katastrofi ja tehottomuuden perikuva.
En ihan ymmärtänyt tuon toimintaperiaaten, kun vähän on kiire napuettla tässä, mutta tänään tuli juuri uusi lehti pöydälle, jossa tuulivoiman uusi tuleminen merenkulkuun esitetään.
Muutama esimerkkiä:
- vuonna 2001 perustetiin firma Skysails, joka on esittelyt leija-tyypistä purjetta, joka on kiinnitetty keulaan, ilman masto ja vetää n. sadan metrin korkeudessa laivan. 2007 lähti Beluga Shipping:n rahtilaiva Venzuelaan neitsytmatkalle. Laivassa on tietokoneohjattu 160m2:n purjeleija, joka säästää n. puolet polttoainakustannuksista. Kaksi muuta laivaa ollaan aloittamassa. Käytön yksinkertaisuuden ja alhaisten invenstonikustannusten vuoksi on tämä varteenotettava kehitelmä.
- joulukuussa 2007 lähti dollarimiljadäärin Tom Perkinsin 88-metrinen yksityisjahti Malte Falcon neitsytmatkalla, jossa on erikoinen purjevarustus nimeltään Dyna-Riggs. Atlantin ylitys Kanarian saarilta Karibian merelle sujui 11 päivissä keskinopeuden olleessa yli 11 solmua ja huippunopeus 25 solmua. Purjevarustus on 40% tehokaampi kuin perinteinen kaffelipurje.
- Lindenau-telakalla Kielissä valmistuu 2009 raskasrahtilaiva E-ship, jossa on neljä Flettner-rotooria. Periaate on 80 vuotta vanha ja jo vuonna 1926 ajoi rahtilaiva Buckau kahdella Flettnerilla New Yorkiin. Flettner-rootori on 10x tehokkaampi kuin purje vastavalla pinta-alalla.
Kaikki tämän kehtyksen ja uudellen esille ottaminen on meille siunanntunut se korkea ja yhä nouseva öljyn hinta.
Aina silloin tällöin vanha keksintö putkahtaa uudellen päivänvaloon.
Ja turpiin tulee propellipäälle niinkuin ennenkin.