Miksi suomalaisten pitäisi lausua 'olympia' yyllisenä, vaikka esim. englantilaiset saavat lausua sen iillisenä (olimpic)? Suomalaisten yleisesti lausumaa uullista muotoa olumpia pidetään moukkamaisena ääntämisenä. Kukahan tietää, miten antiikin kreikkalaiset sanan ovat lausuneet? Vai tietäneekö kukaan?
Olympia vs Olimpia
olympas ulalla
321419
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Antiikin kreikassa Olympia-sanassa toki ääntyi y-äänne. Se, että ypsilonilla oli oma äännearvonsa, ilmenee jo siitä, että roomalaiset lainasivat latinan aakkostoon Y-kirjaimen.
Oliko antiikin Kreikan y-äänne varmasti sama kuin meidän suomalaisten lausuma y-äänne? Ääntäminen voi liukua kielestä riippuen u:sta y:hyn kuten ruotsissa ja välillä i:tä hipoen. Onko nykykreikassa selvä suomalainen y-äänne?
Kielten vokaalijärjestelmiä koskevista tiedoista voidaan tehdä päätelmiä. Ruotsin tilanne on toinen kuin suomen tai muinaiskreikan, eikä ruotsissa ole kyse liukumasta vaan pikemminkin [y] ääntyy paljon selvemmin [u]:sta poikkeavana kuin suomessa, koska ruotsissa on niiden välissä oleva foneemi.
Tietysti äänteen ääntämys vaihtelee eri syistä mm. äänneympäristön mukaan, mutta silti on oikein sanoa, että antiikin kreikassa oli y-äänne, kuten sanomme, että siinä oli i-äänne, a-äänne jne. vaikka kukin näistä sisältää vaihtelua, kuten suomessakin, ja vaikka vaihtelu ei välttämättä ole ihan samanlaista.
Nykykreikassa ei tietenkään ole y-äännettä, vaan se muuttui keskiajalla i-äänteeksi. Nykykreikassa Olympia ääntyy [o'limbia].
miksi olympiaa ei voisi ihan suosiolla lausua "olympia", mitä ihmeen vaikeaa siinä on?
Etu- ja takavokaalien sekoittaminen samaan sanaan on vastoin suomen kielen käytäntöjä. Näin sanan pitäisi kuulua suomeksi joko 'olumpia' tai 'ölympiä'. Ehkä vielä p voisi kahdentua ääntämyksen helpottamiseksi eli 'olumppia' tai 'ölymppiä'.
Ruotsin kielessä sanotaan olympia y:llä, mutta saksassa, ranskassa, englannissa, italiassa yms. suurissa sivistyskielissä ei. Miksi meidän pitäisi jäljitellä läntisen naapurimaan käytäntöä, kun sivistyssana äännetään muualla eri tavoin ja olympia on vastoin suomenkielen vokaalisointu-periaatetta.
Olympia y:llä lausuttuna kuulostaa kovin junttimaiselta.
Tunnen kaverin, joka aloitettuaan tekniikan korkeakouluopiskelunsa TKK:ssa hankkiutui opintojensa rahoittamiseksi pölynimureiden ovelta ovelle -myyjäksi. Koulutuksen jälkeen heti ensi keikoilla ilmeni, ettei ammatti mitenkään sovi – pölyallergian johdosta! Eettinen puolikin tökki vastaan.
Noista ajoista on nyt kymmenisen vuotta, ylikin. Kaverilla on kaksikin korkeakoulututkintoa, joten häntä voinee pitää jo polyoppineena.
>Olympia y:llä lausuttuna kuulostaa kovin junttimaiselta.<
Sinulta näyttää nyt menneen täsmälleen päälaelleen se, mikä kuulosta junttimaiselta ja mikä ei. "Olumpiako" EI kuulosta?
>ääntämyksen helpottamiseksi<
Mitä ihmeen vaikeaa jossakin täällä puheena olleessa ääntämisessä on? Miksi se on vaikeaa?
>'olumppia' tai 'ölymppiä'<
Jotkut eivät näytä ihan oikeastikaan huomaavan, kun tekevät itsensä naurinalaisiksi.
Piti tietysti olla "nauriinalainen" kahdella iillä...
En aivan vielä ole joutunut nauriinalaiseksi, mutta ehkä sekin tapahtuu ajan kuluessa. Olen antanut pysyväismääräyksen, että tuhkani käytetään hyödyksi lannoitteena, mutta ei perunamaassa, koska perunoista tulee helposti rupisia.
noissa luettelemissasi kielissä kaikkia kirjaimia ei lausuta kuten me suomeksi ne lausumme. Tyyppiesimerkki on juuri y-kirjain, joka monissa kielissä lausutaan i:nä. Mutta suomen kielessä y-kirjain lausutaan y:nä, joten myös olympia lausutaan "olympia".
Logiikkasi mukaan myös sanat
onyksi
polyyppi
konfityyri
polyfonia
polytekninen ym.
ovat yhtä "ongelmallisia", joten pitäisi sanoa (ja ehkä jopa kirjoittaa?)
onuksi tai oniksi
poluuppi tai poliippi
konfituuri tai konfitiiri
polufonia tai polifonia
polutekninen tai politekninen jne.
Tai miksei
önyksi
pölyyppi
könfityyri
pölyföniä
pölytekninen (Hoover?)
Kaunista suomea!
Jos esimerkiksi italian kielessä on olemassa sellainen maa kuin Messico, niin en näe mitään syytä, miksei suomessakin voitaisi ottaa ääntämisen helpottamiseksi käyttöön sanat
oniksi
poliippi
konfitiiri
polifonia
politekninen ym.
Enkä ole yhdenkään teekkarin kuullut opiskelevan Polylla, vaan kaikki ovat olleet Polilla.
Taas tuo sanapari "ääntämisen helpottamiseksi"! Kerro nyt jo ihmeessä, mikä on vaikea ääntää, ja ennen kaikkea MIKSI???
Kuuntelepa tarkkaan tavallisten ihmisten puhetta ja pane merkille, kuinka he ääntävät sanat, joissa ei ainakaan kirjoitusasun perusteella ole vokaalisointua. Heidän lausuminaan sanoihin tulee vokaalisointu, ja vokaalisoinnun käyttäminen normina kaikissa sanoissa helpottaisi suomen pysymistä kielenä, "jossa sanat äännetään niin kuin ne kirjoitetaankin".
vain antaa periksi jonkin tietyn suuruisen ihmisjoukon sivistymättömyydelle/kouluttamattomuudelle? Eikö voitaisi ajatella niinkinpäin toimimista, että nämä osaamattomat alkavat opetella olympia-sanan lausumusta, ja siihen kannustettaisiinkin?
Japanissa sana lausutaan orimpikku (Olympics) ja eritoten kirjoitetaan sikäläisin merkein kuten myös Kiinassa. He eivät osaa lausua y-äännettä. Olisiko syytä laittaa heidät uudelleen koulutukseen, jotta oppisivat oikein lausumisen? Ja suomalaiset olym-äänteen harjoituksiin.
Mikä tekee kielestä suuren sivistyskielen?
Tämän korkealentoisen keskustelun innoittamana päätin kokeilla, mitä Googe tietää teemasta 'holynpoly'.
Se puhuu pelkkää hölynpölyä. Katsokaatten itse:
http://www.google.com/search?q=holynpoly
Siksi kun suomen kieltä lausutaan niin kuin kirjoitetaan! Se sanotaan siis olympia. Englantilaiset tai kreikkailaiset sun muut ääntäkööt omalla tavallaan ja me äännämme niin kuin suomen kielessä kuuluu. Ei kannata olla niin alemmuudentuntoinen, ettei uskalla olla oma itsensä.
Olet oikeassa! Sanomme suomeksi olympia!
ei saa sanoa styroksi vaan pitää sanoa sturoksi tai styröksi, eikä myöskään osakeyhtiö, vaan osakeihtiö tai ösakeyhtiö...
yhdyssanoja (esim. sanaa osakeyhtiö). Ei ole koskaan koskenutkaan.
”Styroksi” sopii arkipäivän puhekieleen, mutta asiateksteissä moista tulee välttää.
EPS (Expanded polystyrene) eli polystyreenivaahtomuovi on laajalti lämmöneristeenä käytetty materiaali.
Jokin valmistaja on käyttänyt omasta EPS-valmisteestaan aikanaan kauppanimeä Styrox. Nimelle on käynyt samoin kuin Monolle, Hetekalle, Kännykälle jne. eli tuotenimi on vesittynyt arkikielen yleissanaksi.
Vammalassa valmisti aikoinaan Isora Oy eirstelevyjä vaahtopolystyreenistä. Saataa olla, että Styrox on alunperin juuri tämän yrityksen tuotemerkki. Yrityksen perustaja oli nimeltään Tihveräinen, niinpä Vammalan seudulla vielä tänä päivänäkin ko. materiaalia sanotaan tihveräiseksi.
Yritys on jo useamman kerran vaihtanut omistajaa ja nimeä, tosin toimii tietääkseni vieläkin Vammalassa.
Saimaan vesistöalueen Oravissa oli joitakin vuosia sitten laivalaituriin kiinnittyneenä vanha, halkoja popsiva höyrykäyttöinen alus, olisikohan ollut noin 25-metrinen. Keulassa komeili nimi Kalle Tihveräinen. Ihastelin sitä ääneen laiturilta. Laivan ystävällinen miehistö toivotti minut tervetulleeksi katsomaan laivaa ja sen konehuonetta lähemminkin.
Kiitos!
Näkyyhän tuosta löytyvän kuva netistäkin hakukonehuonetta näpelöimällä:
http://www.elisanet.fi/harri.frestadius/k0607r45.jpg
Mitä Vammalaan sitten tulee, niin kansanhauskuuttaja P. O. Pasanen tiesi kaupungille nimen myös toisella kotimaisella: ”Vammala - Invaliditet”.
Sanotusta huolimatta Suomessa on lukematon joukko Heinirantoja ja Nuottijärviä, joissa vokaalisointu on saavutettu.
Pastöroidakin pitäisi lausua pästöröidä, koska pastörointi on liian vaikea sana. Myös Beijing on liian vaikea sanoa, joten aprikoitakoon onko Peitsingin ölymppiäläisissä pästöröityä maitoa.
Louis Pasteur olisi suomalaisittain kai lähinnä Ludvig Paimen. Mikäpä estäisi meitä puhumasta pastöroidun maidon asemesta kotoisasti ”paimennetusta maidosta”?
Sielunpamennustyötä on tehty sähköisten audiovisuaalisten kanavien kautta jo vaikka kuinka monen vuosikymmenen ajan. Voisiko radio- tai TV-jumalanpalveluksen papeista puhuttaessa käyttää sanaa ”sähköpaimen”?
Tuossa tapauksessa on kyllä kyse sähkösielunpaimenesta, vaikka ihmisellä ei tiettävästi sähkösielua olekaan.
Nämä kolmiosaiset yhdyssanat ovat väliin hassuja. Puhutaan sähköpääkeskuksesta, vaikka tosiasiassa tarkoitetaan pääsähkökeskusta. Logiikka vaihtelee sanoittain, sillä kukaan ei puhu konealimestarista, vaikka siinä on sama logiikka kuin sähköpääkeskuksessakin.