Monet psykologian ja sosiologian ns "tutkimukset" eivät täytä tieteenfilosofian tieteelliselle tutkimuselle asettamia kriteerejä. Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa. Monet psykologian tutkimustulokset ovat epätieteellisiä juuri siksi että niissä ei ylipäätään noudateta yleisiä tieteen tutkimusmenetelmiä, tieteellistä menetelmää.
Päinvastoin kuin pseudo-tieteilijät väittävät, haastattelut ja mielipidemittaukset eivät ole lainkaan tieteen tiedonhankinta. Haastatteleminen ja mielipidemittaukset eivät ole tieteen menelmiä psykologiassa tai sosiologiassa. Tilastoimalla mielipiteitä ei saada tieteellistä tietoa psyyken toiminnasta tai ihmisten motiiveista.
On olemassa useita syitä miksi haastatteluihin ei voida luottaa:
- Haastateltava voi sosiaalisen painostuksen takia vääristellä sanomaansa
- Haastateltavalla voi olla taloudellisia tai poliittisia vaikutteita joiden takia hän pyrkii vaikuttamaan tulokseen
- Haastateltava ei itse tiedosta oman psyykensä toimintaa, eikä kykene antamaan oikeaa vastausta
.
.
.
Haastatteluilla ja mielipidemittauksilla ei saada tieteellistä tietioa luonnosta, tai ihmisestä. Tähtitieteilijä ei saa tietoa avaruudesta kyselemällä ihmisten mielipiteitä, vaan analysoimalla kaukoputken kohdistamaa valoa tms. Tiede perustuu havainnnointiin, ei mielipiteisiin. Jos haastattelutilanteessa kohdetta tarkkaillaan niin kyse ei ole enää olekaan haastattelusta, vaan observaatiosta. On siis kyettävä erottamaan haastattelu ja observaatio. Observaatio ON tieteen tutkimusmenetelmä, mutta haastattelu ei.
Psykologiassa ei voida tehdä päätelmiä psyykestä kyselemällä ihmisiltä "olisitko valmis pettämään puolisoasi" tms. Ainoastaan käyttäytymisen havainnointi, eli observaatio, ja neurobiolgia ovat tieteellisiä tiedonhankinta menetelmiä psykologiassa. Haastattelu ei ole.
Iso osa psykologien mukamas "tutkimuksista" perustuu kyselyihin ja haastatteluihin, ja mielipiteiden tilastointiin. Mielipiteiden tilastointi ei tuota luotettavaa tietoa tutkimuskohteesta edes psykologiassa.
Huomaa että esimerkiksi markkinointitutkimukset eivät pyri selvittämään psyyken toimintaa tai yhteiskunnallisia lainalaisuuksia vaan mielipide-ilmastoa. Niihin haastattelut ja mielipidemittaukset sopivat tutkimusmenetelmiksi, mutta ne eivät olekaan psykologian tai sosiologian osaalueella.
Päinvastoin kuin pseudo-tieteilijät väittävät, haastattelut ja mielipidemittaukset eivät ole lainkaan tieteen tiedonhankinta. Haastatteleminen ja mielipidemittaukset eivät ole tieteen menelmiä psykologiassa tai sosiologiassa. Tilastoimalla mielipiteitä ei saada tieteellistä tietoa psyyken toiminnasta tai ihmisten motiiveista.
On olemassa useita syitä miksi haastatteluihin ei voida luottaa:
- Haastateltava voi sosiaalisen painostuksen takia vääristellä sanomaansa
- Haastateltavalla voi olla taloudellisia tai poliittisia vaikutteita joiden takia hän pyrkii vaikuttamaan tulokseen
- Haastateltava ei itse tiedosta oman psyykensä toimintaa, eikä kykene antamaan oikeaa vastausta
.
.
.
Haastatteluilla ja mielipidemittauksilla ei saada tieteellistä tietioa luonnosta, tai ihmisestä. Tähtitieteilijä ei saa tietoa avaruudesta kyselemällä ihmisten mielipiteitä, vaan analysoimalla kaukoputken kohdistamaa valoa tms. Tiede perustuu havainnnointiin, ei mielipiteisiin. Jos haastattelutilanteessa kohdetta tarkkaillaan niin kyse ei ole enää olekaan haastattelusta, vaan observaatiosta. On siis kyettävä erottamaan haastattelu ja observaatio. Observaatio ON tieteen tutkimusmenetelmä, mutta haastattelu ei.
Psykologiassa ei voida tehdä päätelmiä psyykestä kyselemällä ihmisiltä "olisitko valmis pettämään puolisoasi" tms. Ainoastaan käyttäytymisen havainnointi, eli observaatio, ja neurobiolgia ovat tieteellisiä tiedonhankinta menetelmiä psykologiassa. Haastattelu ei ole.
Iso osa psykologien mukamas "tutkimuksista" perustuu kyselyihin ja haastatteluihin, ja mielipiteiden tilastointiin. Mielipiteiden tilastointi ei tuota luotettavaa tietoa tutkimuskohteesta edes psykologiassa.
Huomaa että esimerkiksi markkinointitutkimukset eivät pyri selvittämään psyyken toimintaa tai yhteiskunnallisia lainalaisuuksia vaan mielipide-ilmastoa. Niihin haastattelut ja mielipidemittaukset sopivat tutkimusmenetelmiksi, mutta ne eivät olekaan psykologian tai sosiologian osaalueella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yleensä kyselytutkimuksien arvostus psykologian tutkijoiden keskuudessa on seuraavaa luokkaa:
Kyselytutkimus on suunnilleen yhtä arvokas, kuin se paperi, mille se on painettu.
Haastattelu ei paljoa parempi ole verrattuna kyselytutkimukseen.
Luotettavin tutkimusmenetelmä on tutkia miten psyykkiset kyvyt tai ominaisuudet kehittyvät lapsille heidän lapsuudessaan.
"Yleensä kyselytutkimuksien arvostus psykologian tutkijoiden keskuudessa on seuraavaa luokkaa"
Akateeminen epätieteellinen psykologia ei juuri osaa käyttää muita tutkimusmenetelmiä kuin kyselytutkimukset ja haastattelut. Suomessa ei ole tieteellistä psykologian tutkimusta yliopistoissa, ainoastaan jotkin yksityiset tieteenharrastajat edustavat tieteellistä näkemystä.
"Luotettavin tutkimusmenetelmä on tutkia miten psyykkiset kyvyt tai ominaisuudet kehittyvät lapsille heidän lapsuudessaan. "
Lasten kykyjen tutkiminen ei ole tutkimusmenetelmä lainkaan vaan lapset ovat tutkimuskohde.