Miehen talo on tulessa. Talossa on sisällä miehen 3 vuotias lapsi, kuusi vuotias lapsi, isä, äiti, vaimo ja koira. Missä järjestyksessä biologiselta, geenien, kannalta mies pelastaa henkilöt ja koiran talon sisältä?
Tietenkin kysymys olisi vielä vaikeampi, jos veli tai sisko olisi myös talossa.
Tietenkin kysymys olisi vielä vaikeampi, jos veli tai sisko olisi myös talossa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yleensähän järjestys menisi lapset, vaimo, äiti ja isä, koira. Geenien kannalta lapset, äiti ja isä, vaimo ja koira jäisivät palavaan taloon.
Vanhempi lapsi ensin: sukulaisuus mieheen 0.5, eniten käytettyjä resursseja, voi vielä lisääntyä.
Sitten nuorempi lapsi - tutkimustulosten mukaan mitä nuorempi lapsi, sitä epävarmempi isyys, vaikka olisi varma isyys, vähemmän käytettyjä resursseja kuin vanhemman kohdalla.
Äiti: täysin varma 0.5 sukulaisuus, toisin kuin lapsilla, mutta ei enää lisäänny, eli se laskee arvoa - jos voisi vielä lisääntyä, nousisi ykköseksi, jos molempien lapsien sukulaisuus on epävarma.
isä: epävarma 0.5 sukulaisuus, voi vielä lisääntyä, mutta epävarmuuden takia ei lapsia arvokkaampi. Jos on varmasti miehen isä, hyvin arvokas, koska voi levittää geenejä erittäin tehokkaasti verrattuna äitiin.
vaimo: ei yhteisiä geenejä sen enempää kuin ihmisillä keskimäärin.
koira: ei sitäkään vähää yhteisiä geenejä kuin vaimon kanssa.
Lasten sukupuoli voisi myös vaikuttaa: pojalla suurempi potentiaali levittää geenejä kuin tytöllä, mutta tyttö on aina varma vanhemmuudestaan toisin kuin poika.
Mutta jos oletetaan täysi monogamia kaikissa tehtävän parisuhteissa ja miehen vanhempien lopettaneen lisääntymisen, järjestys on:
vanhin lapsi
nuorin lapsi
äiti/isä - merkityksetöntä kumpi ensin
vaimo
koira
Jos äiti on jo lähellä vaihdevuosia, niin silloin kyllä kannattaisi pelastaa isä ensin, sillä mies pystyy vanhanakin lisääntymään.
Poikalapset ja isä ensin, sitten tyttölapset ja äiti. Vaimo ja koira viimeiseksi. Tässä ei kai kannata pähkäillä sitä miten varmoja sukulaisuussuhteet ovat, menee mutkikkaaksi. Tai niin, entäpä jos mies onkin adoptiolapsi? Ja sen lisäksi ei voi olla varma ovatko lapset hänen omiaan? Silloin kannattaa pelastaa koira, siitä voi olla oman selviytymisen kannalta hyötyä.
Olen muuten kanssasi samaa mieltä, mutta vaimon nostaisin kaksi pykälää korkeammalle hakujärjestyksessä. Perusteet:
1. Nyky-yhteiskunnassa lienee melko harvinaista, että lapsia saaneen miehen vanhemmat meinaisivat vielä yrittää lapsen tekoa. Siksi vanhempien pelastaminen ei todennäköisesti lisäisi suoraan omien geenien jälkipolville siirtymisen todennäköisyyttä.
2. Jos mies menettäisi lisääntymiskumppaninsa tulipalossa, sillä olisi sekä suora vaikutus puolison menettämisen muodossa että psyykkisiä, lapsien hankkimisen todennäköisyyttä vähentäviä psyykkisiä vaikutuksia. En löytänyt kattavaa aineistoa leskeksi jääneiden henkilöiden lapsien hankkimisesta, mutta yhden dokun voisi katsoa viittaavan leskien vähäiseen lapsien määrään:
http://www.census.gov/population/www/socdemo/hh-fam/cps2006.html
(-> widowed: householder, living alone jne.)
Pidän siis todennäköisempänä, että tulipalossa vaimonsa menettänyt mies ei hanki enää lapsia kuin että miehen vanhemmat hankkisivat niitä. Siispä oma listani olisi seuraavanlainen:
vanhin lapsi
nuorin lapsi
vaimo
äiti/isä - merkityksetöntä kumpi ensin
koira
Tuon "geenien" kannalta voi tulkita miten vaan. Tarkoitetaanko että halutaan mahdollisimman monipuolisia ja erilaisia geenejä (jolloin koirakin tulisi mielellään pelastaa).
Vai kenties suvun jatkamista jolloin lisääntymis- ja selviytymiskyky tulisi ottaa huomioon.
Jos muuta tietoa ei anneta niin tuohon voi vastata miten vaan..
http://en.wikipedia.org/wiki/W._D._Hamilton#Hamilton.27s_rule
"Epäselvä kysymys geenien kannalta"
"Jos muuta tietoa ei anneta niin tuohon voi vastata miten vaan.."
Ja ihanko ollaan lukion ensimmäisellä? Tietysti geenien kannalta tarkoitettiin omia geenejä, kuten mainiosti pystyi lukemaan rivien välistä.
Kaksi saamelaista oli törmännyt vihaiseen karhuun, jolloin toinen saamelainen alkoi sitoa nutukassaan olevaa nyöriä kiinni, voidakseen juosta kovempaa. Toinen kysyi "Mithä sinä sithä nuthukasta sidot, luuletko pystyväsi juoksemaan karhua pakoon, ei onnistu, kyllä karhu aina ihmisen kiinni juoksee". Johon toinen vastasi "Ei minun tarvitse karhua nopeammin juosta, riithää, kun juoksen nopeammin kuin sinä."
Eläimillä on tietty ristiriitatilanne silloin, kun ne päästävät varoitushuudon. Samalla kun ne varoittavat lajitovereitaan, ne samalla ilmoittavat itsensä saalistajalle. Yksilön kannalta kannattaisi olla hiljaa.
Mutta jos ajatellaan geenien kannalta, niin koska lähisukulaisilla on osa geeneistä samoja, kuin itsellä, kannattaa tehdä uhrauksia.
Eli kun identtisellä kaksosella on täysin samat geenit, voi hyvin kuolla yhden identtisen kaksosen puolesta. Tavallisella veljellä tai siskolla on puolet geeneistä samoja, joten kannattaa kuolla, jos pelastaa kaksi veljeä. Tai vaihtoehtoisesti veljen ja lapsen. Enolla ja sisaren lapsilla on 1/4 geeneistä samoja, joten tarvitaan pelastaa neljä enoa, tai neljä sisaren lasta, jotta heidän puolestaan kannattaisi kuolla.
Tietenkin eläimillä on välillä vaikeaa tietää, kuka on sisar, ja kuka sukulainen. Näin eläin ei voi tietää, uhrautuuko hän sukulaisen vai melko vieraan puolesta. Toisaalta taas usein on niin, että sukulaiset elävät samassa laumassa, jolloin uhrautumisen kannattavuus on varmempaa.