Suoran tuulivoiman käyttö on ongelmallista koska pakkasella ei tuule.
Jos lämpöä varastoitaisiin kiveen,hiekkaan tai veteen viikkojen ajaksi keskelle talon alle.
Vesi oisi hankalaa koska sitä ei voisi lämmitää kuin 80 asteiseksi.
Kysyisin kuinka paljon lämpöenergiaa mahtuisi 10 kuutio metrii sepeliä tai vaikkapa vuolukivi paaseja, kun lämpö olisi 200 celsius astetta.
Lämpö vastusia porattaisii eripuolelle paaseja tai kätkettäisiin sepeliläjään.Tuulisilla ilmoilla varastoitaisiin lämpöä.Varaaja vaatisi huippu eristyksen ja jos se vuskaisi hieman se nousisi huoneisiin.
Jos lämpöä varastoitaisiin kiveen,hiekkaan tai veteen viikkojen ajaksi keskelle talon alle.
Vesi oisi hankalaa koska sitä ei voisi lämmitää kuin 80 asteiseksi.
Kysyisin kuinka paljon lämpöenergiaa mahtuisi 10 kuutio metrii sepeliä tai vaikkapa vuolukivi paaseja, kun lämpö olisi 200 celsius astetta.
Lämpö vastusia porattaisii eripuolelle paaseja tai kätkettäisiin sepeliläjään.Tuulisilla ilmoilla varastoitaisiin lämpöä.Varaaja vaatisi huippu eristyksen ja jos se vuskaisi hieman se nousisi huoneisiin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Maassiivisen vuolukiven tiheys on noin 2.980 kg/m^3. Olkoon 10 kuutiometrissä sen verran tyhjää välissä, että varsinaista kiveä on 25 tonnin verran.
En tiedä, paljonko vuolukiven ominaislämpökapasiteetti poikkeaa muista kivilajeista. Graniitille on jossakin määritelty 870 J/kg °C. Leikitäänpä, että arvo ei juuri muutu kivilajista toiseen.
25 tonnia varastoi siis 870 × 25000 J/°C.
Jos meillä on 25 tonnia kiveä kuumennettuna 200 asteeseen ja läjän annetaan jäähtyä 50 asteeseen, vapautuu lämpöenergiaa
870 × 25000 × 150 J = 3262500000 J.
Kun 1 J = 1 Ws, saadaan tuosta 3262500 kWs = 906,25 kWh.
Kivikasan kuumennus 50 °C => 200 °C kestää 9 kilowatin teholla noin 100 tuntia, 90 kilowatin teholla noin 10 tuntia jne. – edellyttäen, ettei lämpöeristys ”fuskaa” lainkaan. Sama pätee luonnollisesti toiseenkin suuntaan.
Ihanteellista lämpöeristystä ja ”lämpöakkua” on käytännössä tietenkin mahdoton rakentaa.
tehdä ensin tulesta sähkö ja sillä lämmittä koko kivikasa talon alla. varo sinä ettei liiaksi kivikasa kuumene. koko talohan silloin kiukaan päälä olisi. palamaan voisi syttyä. muta makkaraa huva paistaa.
En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta tuossahan on juuri keksitty varaava sähkölämmitys.
Korkea lämpötila tarkoittaa myös suurta energiahukkaa. Lämpötilaa voisi alentaa lisäämällä massaa: Valamalla talon (120m²) alle 30cm vahvuisen eristetyn betonilaatan saataisiin kutakuinkin sama lämpökapasiteetti n. 50°C vaihtelulla esim. 50-100°C.
Tietenkin kysymykseni oli erikoinen tälläisillä asioilla kuitenkin joudutaan leikittelemää kun enerkia varat alkavat loppua.Tämä tyyppinen systeemi vaatisi ehken noin 10 kw tuuli generaattorin se tietenkin maksaisi niin paljon että nyky hinnoilla se ei varmaankaan kannataisi.
Energiiaa säästävän talon tietenkin saisi että talo rakennettaisiin esim. jyrkkään etelä tai lounas rinteeseen osittain tai kokonaan maan alle mutta kuka hullu sellaiseen sortuisi.
Jotkut Rukajärven miehet asuivat n.3v korsuissa eikä ne paleltuneet ennätys pakkasissakaan.
Vedellä on suuri ominaislämpökapasiteetti, ja lisäksi vesi virtaa helposti, jolloin sitä on helppo siirtää ja jakaa, pitkiäkin matkoja.
Voi vettä kuumentaa yli 80 asteen pieni sekoitin mahdoillistaa koko vesimassan lämmittämisen 95. Ilman sekoitusta vesi kiehuu kun pohjalla vielä kylmää 60-70 asteista vettä.
Vesi on paras.. tekniikka toimii lisäksi lämmönjaossa ,, termostaatit sun muut.
Jos tarvitaan talven tarpeisiin 10 000kWh:n lämpövarasto ja se sidotaan veteen,tarvitaan 150 tonnin vesisäiliö,jonka sisältämä vesi lämmitetään 30 asteesta 90 asteeseen.Tässä ei ole huomioitu edes lämpöhäviötä.Vastaava määrä lämpöenergiaa kyetään varastoimaan 10 tonniin suolaa eikä lämpöhäviöita varastoinnin aikana tapahdu kun varastointitapa on kemiallinen.
Vesi huono vaihtoehto!!!!150 000t vettä!!
"Suoran tuulivoiman käyttö on ongelmallista koska pakkasella ei tuule."
Eikä monesti muulloinkaan. Siksi tuulivoima ei hyvin sovikaan rajoitetun, itsenäisen alueen sähkövoiman lähteeksi vaan laajojen alueiden yhteiseksi resulssiksi. Esimerkiksi kaikkien Pohjoismaiden sähköverkot on jo nyt yhdistetty ja tuulivoiman tuottoalue, joka ulottuu esim Pohjanmeren rannalta Lapin tuntureille on tuskin koskaan kaikkialla tuuleton. Siksi tuulivoima ei reaalisesti tarvitse lähellekään 100% varavoimaa. 25% voi riittää oikein hyvin, ja Pohjoismaiden yhteisen sähköpörssialueen ollessa kyseessä suurin osa tästä varavoimasta voidaan ostaa Norjan vesivoimalta.
Siis ei tarvitse varastoida.
Jos pitää olla 100% itsenäinen tuulivoimaratkaisu, niin käy se seuraavasti:
1) Mitoitetaan tuuligeneraattori reippaasti yli huipputarpeen, esim. 5-kertainen teho.
2) Hankitaan halpaa akkukapasiteettia riittävästi. Lyijyakut ovat painavia, mutta varsin halpoja ja käyttökelpoisia. Painolla ei kotitalousratkaisussa ole merkitystä.
---- seuraava kohta optionaalinen -----
3) Lisäksi pitää olla maksimiin käyttötehoon pystyvä [bio]diesel- (tms.) generaattori, jota käytetään vain aivan äärimmäisessä tilanteessa. Kun molemmat edellä esitetyt ovat loppuneet (tai esim. rikkoutuneet).
([Bio]diesel-generaattori on siis periaatteessa vain hätävara, mutta jos on vaikkapa halpaa biodieseliä saatavilla, niin voihan sitä käyttää talvella, vaikkapa yhdistetysti lämmitykseen ja sähköntuottoon. Ja onhan se moottrillekin parempi sitä joskus pyörittää.)
Edellä esitetyllä ratkaisulla päästää täysin 100% riippumattomuuteen sähköverkosta ja sitä voi käyttää esim. saaressa asuva talous taikka yhteisö. Ja tällaisia on nimenomaa käytössä...
Jos kuitenkin on kiinteä sähköverkko lähistöllä, niin kohdan 3 voi vaihtaa siihen, että kytkeytyy kiinteään verkkoon ääritilanteessa.
Kaikki energian tuottomuodot siis lataavat akkuja ja akuilta otetaan se talouden käyttövirta, esim. vaihtosuuntaajalla, taikka lämmitysvastuksille suoraankin (häviöiden välttämiseksi).
Akkujen jännitetilan seuranta on helppo automatisoida elektroniikalla ja kytkeytymiset verkkoon, tuulivoimalaan taikka [bio]diesel-generaattoriin voidaan toteuttaa vaivattomasti. Näin käyttäjälle tällainen sähköakku-keskeinen järjestelmä on erinomaisen huoleton.
Siihen voi sitten tietenkin maun mukaan rakennella kaikenlaisia lisävirityksiä ja lämmönvaraajia, sekä parannella hyötysuhteita aivan intohimojen puitteissa. Tärkeää on kuitenkin olla jokin perussysteemi, joka on toimintavarma ja huoleton.
jopa ovatkin aivan typeriä viime vuosisadalta ne mökkiläiset, jotka lämpimikseen polttavat pöllejä takassaan.
Nykyihmisen mökillä pyörii uljas tuulimylly sähköä jauhaen automatisoidun mökin tarpeisiin.
Upeaa !!!!
Halkoliekillä on vaikea saada digiteeveestä juontajan sulonaamaa näkyviin, mutta sähköllä se todellakin onnistuu jo paremmin. Kehitys on tullut jäädäkseen.
Suolalämmityksen periaate on varsin yksinkertainen;kun kuivaa suolaa kostutetaan,lämpöä vapautuu ja kun kosteaa suolaa lämmitetään,lämpöä sitoutuu.Laskelmien mukaan kymmenen tonnia suolaa kykenee varastoimaan kesällä kerättyä aurinkoenergiaa omakotitalon tarpeisiin riittävästi.
Tässä paras konsti varastoida lämpöä.
Väsätä hankalia ja huoltoa vaativia kikottimia, kun kyse on vain lämmityksestä. Miksi ei rakenneta riittävän laadukkaasti, jolloin kummoisempaa lämmitysjärjestelmää ei tarvita.
tarvitsee myös sähköä jatkuvasti erilaisiin vipstaakeihin ja lämmitys on vain se päällimmäinen törsääjä talvella. Jos lämmittää ohitse sähköjärjestelmän, niin voi sen tietenkin mitoittaa huomattavasti kevyemmin (ja tulee halvemmaksikin).