The Flynn Effectm, Flyn vaikutus tarkoittaa sitä älykkyystutkimuksessa esille noussutta tosiasiaa, että ihmisten pistemäärät nousevat älykkyystesteissä yhdessä sukupolvessa, eli noin 30 vuodessa, yhden keskihajoaman verran, eli 15 pistettä.
Älykkyystestithän ovat alunperin standardoitu tiettynä hetkenä toimiviksi testeiksi, ja alunperin älykkyysosamäärä 100 tarkoitti koko kansan senhetkistä keskiarvoa. Myös keskihajoama määriteltiin 15 pisteeksi.
Älykkyystestejä pitäisi kuitenkin standardisoida määrävälein, jotta kansakunnan älykkyyden nousu otettaisiin huomioon. Kun testit jätettiin standardisoimatta, mm. älyllisesti kehitysvammaisten määrä putosi 8.8 miljoonasta 2.6 miljoonaan.
Tästä ilmiöstä eivät suurten ikäluokkien omistamat ja hallitsemat mediat kerro meille mitään, koska samalla nykyiset vallassa olevat 50 -60 vuotiaat kertoisivat meille, että he ovat älyllisesti alakynnessä nuorempiin sukupolviin verrattuna.
http://www.indiana.edu/~intell/flynneffect.shtml
Älykkyystestithän ovat alunperin standardoitu tiettynä hetkenä toimiviksi testeiksi, ja alunperin älykkyysosamäärä 100 tarkoitti koko kansan senhetkistä keskiarvoa. Myös keskihajoama määriteltiin 15 pisteeksi.
Älykkyystestejä pitäisi kuitenkin standardisoida määrävälein, jotta kansakunnan älykkyyden nousu otettaisiin huomioon. Kun testit jätettiin standardisoimatta, mm. älyllisesti kehitysvammaisten määrä putosi 8.8 miljoonasta 2.6 miljoonaan.
Tästä ilmiöstä eivät suurten ikäluokkien omistamat ja hallitsemat mediat kerro meille mitään, koska samalla nykyiset vallassa olevat 50 -60 vuotiaat kertoisivat meille, että he ovat älyllisesti alakynnessä nuorempiin sukupolviin verrattuna.
http://www.indiana.edu/~intell/flynneffect.shtml
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siis kolmesataa vuotta sitten saatiin 150 pistettä vähemmän. Koirat olivat ihmisiä älykkäämpiä. No kuinkas sitten antiikin Kreikan aikaan? Aristoteles ja muut filosofit pahasti miinuspisteillä?
Ilmiö vain kertoo sen, että testit eivät mittaa geneettisesti periytyviä, synnynnäisiä kykyjä (kuten alnperin oli tarkoitus) vaan kykyjä, jotka kehittyvät yksilölle edellisiä sukupolvia paremmiksi virikkeellisemmässä, kompleksimmassa kasvu ja elinympäristössä. Ja luonnollisesti myös sen, että testit ovat suhteellisen kulttuuririippuvaisia. Siis "älykkyystesteihin" voi erittäin hyvin harjoitella. Ne mittaavat siis vain oppimisen tasoa.
Periytyvää älykkyyttä mitattaisiin aivan eri tavalla, mutta tällaisia testejä ei tehdä.
sillä oli tuudittautunut siihen totuuteen, että kalpeanaamana olen värillisiä viksumpi.
Oletko kertonut tietosi myös sille yhdelle rotutohtorille, sille Vanhasen julkkisisälle?
"Oletko kertonut tietosi myös sille yhdelle rotutohtorille, sille Vanhasen julkkisisälle? "
Minusta olisi todella hämmästyttävää, jos kaikkien geneettisesti toisistaan eroavien ihmisryhmien synnynäiset älyllyliset resulssit olisivat identtiset, vaikka muissa periytyvissä ominaisuuksissa on selkeitä eroja. Näin ei voi olla, vaikka se olisi kuinka poliittisesti ja eettisesti korrektia.
Kysymys on vaan siitä, minkälaisilla testeillä tällaiset ominaisuudet saataisiin esiin. Minä epäilen vahvasti nykyisiä palikka- ja symboli-perustaisia "älykkyystestejä".
Parempi tapa testata synnynnäistä, perityvää älykkyyttä olisi mitata suorituskyvyn suhteellinen paraneminen esim viikon intensiiviharjoittelun (valvotuissa olosuhteissa) tuloksena.
niin.
Ja luulen, että saadaan aikamoinen hajonta noiden geneettisesti eroavien ihmisryhmien sisälle.
Voi se vaan niin olla.