Antaisikohan mitään hyödyllistä tietoa mallintaa Auringon ja Jupiterin muodostamaa kaksoistähteä? Siis ajattelen mallin menevän niin, että Jupiteriin lisätään alkumassaa ja lasketaan sitä vastaavaa "säteilykykyä" ja gravitaatiovaikutuksia naapuriplaneettoihin yms. Voihan siinä olla muitakin tekijöitä, mutta ainakin pääsääntöisesti tähden suurempi alkumassa tuottaa suuremman säteilyn intensiteetin. Jupiterhan säteilee "melkein" tähtimäisesti, eikö?
Esimerkiksi sellaisessa mallin tilassa, missä Jupiterin massa on lähellä Auringon massaa planeettakuntamme alkaisi olla jo kovin erilainen. Sitä on vaikea sitten sanoa, mitä muille planeetoille olisi tapahtunut, mutta tuskinpa ne olisivat nykyisillä radoillaan.
Eräs kiinnostuksen kohde näyttää olevan elinkelpoisen vyöhykkeen määrittäminen/arviointi tähden ympäriltä. Edellä esitetty malli voisi ehkä hieman valaista sitä, missä suhteessa kaksoistähdillä tuon vyöhykkeen tilavuus ja planeettojen esiintymisen todennäköisyys ko vyöhykkeellä on verrattuna Aurinkokuntaan tai "normaalitähteen".
Voipihan se olla, että joku on jo jotain vastaavaa mallintamista tehnytkin. Ei vain ole sattunut silmiin.
Hieman eri lähtökohdista näyttää olevan mallinnusta, josta ehkä saa ulos nuokin "kaipaamani" arviot:
http://arxiv.org/abs/0705.3444
trotsky.arc.nasa.gov/~mway/ROSES2005/jlissauer-roses.ppt
Esimerkiksi sellaisessa mallin tilassa, missä Jupiterin massa on lähellä Auringon massaa planeettakuntamme alkaisi olla jo kovin erilainen. Sitä on vaikea sitten sanoa, mitä muille planeetoille olisi tapahtunut, mutta tuskinpa ne olisivat nykyisillä radoillaan.
Eräs kiinnostuksen kohde näyttää olevan elinkelpoisen vyöhykkeen määrittäminen/arviointi tähden ympäriltä. Edellä esitetty malli voisi ehkä hieman valaista sitä, missä suhteessa kaksoistähdillä tuon vyöhykkeen tilavuus ja planeettojen esiintymisen todennäköisyys ko vyöhykkeellä on verrattuna Aurinkokuntaan tai "normaalitähteen".
Voipihan se olla, että joku on jo jotain vastaavaa mallintamista tehnytkin. Ei vain ole sattunut silmiin.
Hieman eri lähtökohdista näyttää olevan mallinnusta, josta ehkä saa ulos nuokin "kaipaamani" arviot:
http://arxiv.org/abs/0705.3444
trotsky.arc.nasa.gov/~mway/ROSES2005/jlissauer-roses.ppt
Vastaukset 1
Vanhimmat
tuolla: http://www.vastauksia.com/Ekosfaari
Planetarium softwarea laskijoille: http://astro.nineplanets.org/astrosoftware.html
Asian vierestä:
Vieraalla eksoplaneetalla Joutsenen tähdistössä on lähellään peräti kolme omaa aurinkoa. Planeetta on osa samalla kolmostähtien muodostamaa järjestelmä, joka tunnetaan nimellä HD 188753. Se on 149 valovuoden päässä Maasta.
Planeetan emotähti muistuttaa omaamme. Planeetan lähellä on kaksoistähti, jonne planeetalta on matkaa saman verran kuin Auringosta on Saturnukseen. Planeetta itse on lisäksi Jupiteriakin isompi, vaikka se kiertää emotähteään hyvin läheltä, 20 kertaa lähempänä kuin Maa Aurinkoa. Kierros kestää vain 3,35 päivää.
---
Kaksoistähden ympärillä Kuiperin vyöhyke: http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2395
Maa 2 pian suoraan havaittavissa : http://www.ucsc.edu/news_events/text.asp?pid=2012
Myös galakseissa on ns. elämän vyöhyke.
Galaksin keskusta liian ”aktiivinen”: Monet
supernovat, kova säteily ja suuri tähtitiheys
rajoittanevat GHZ:n sisäreunan 10 000 vv:een
linnunradan keskustasta.
• Oma sijaintimme on noin 25 000 vv keskustasta.
• GHZ:n ulkoraja tulee vastaan kun metallien määrä
putoaa liian alhaiseksi: Ei tarpeeksi happea ja hiiltä
elämän synnylle (Pop II tähdet). Planeetan
syntyminen vaikeutuu. Mahdolliselle syntyvälle
planeetalle ei muodostu kuumaa raskasta
radioaktiivista ydintä → ei suojaavaa
magneettikenttää / maanalaista lämpölähdettä
(tektoninen toiminta, mustat savuttajat).
-evvk-