Hei kaikki!
Olen ihan äimän käkenä tästä ruokailutottumusten yleisestä muuttumisesta. En tiedä, olenko muodostanut käsitykseni puutteellisten ja sattumanvaraisten tietojen perusteella, mutta tuntuu siltä, että ns. "oikeaa ruokaa" ei enää syödä juuri missään.
Lounaspaikoissa ja ruokakauppojen mainoksissa vilisee wokkeja, pastoja, pitsoja, nuudeleita - eikö kukaan enää syö keitettyjä perunoita, jauhelihakastiketta, salaattia, ruisleipää, maitoa ja punajuuria? Onko "radionova-sapuska" tullut tänne jäädäkseen - ja syrjäyttänyt "oikean ruuan" myös ihmisten lounas- ja päivällispöydissä? Syödäänkö ihmisten kodeissa tosiaan iltaisinkin jotain wokkia palapaistin ja perunamuusin sijaan?
Olen ihan tavallinen nuorimies, sinkku, kaupunkilainen, harrastava ja työelämässä mukana - ja joka lounastauolla olen yhtä pihalla, kun koetan etsiä ruokapaikkaa, jossa ymmärretään, että "iso annos, kiitos" tarkoittaa muutakin kuin kolmensadan gramman satsia nuudeleita. Tottakai joku "wege-äykkymix" saattaa olla mainio välipala (jonka hinnalla tosin saa helposti kilon perunoita lisukkeineen), mutta ainakin minun fysiikkani (ja psyykeni!) tarvitsee vähintään kerran päivässä "oikean aterian", ison lautasellisen keitettyjä perunoita, lihaa, kastiketta ja monipuolista salaattia - ilman tolkutonta määrää kaiken maailman tulisia mausteita. Siihen päälle mansikkakiisseli sokerihunnulla ja kermalorauksella, lopuksi mukillinen kahvia ja pari viineriä - siitä ei enää ateria parane!!!
Välillä alkaa jo vallan ahdistaa: lounaspaikan ruokalistalla ei välttämättä ole enää yhtään suomenkielistä sanaa. "Palapaisti", "lihapullat kermakastikkeessa", "karjalanpaisti", "jauhelihapihvit" - mihin ne oikein ovat kadonneet?
Ei - en tee raskasta ruumiillista työtä (päin vastoin), en ole nyrkkeilijä, en bodari, en ylipainoinen, en aio kuolla kolesteroliin kolmekymppisenä (huolehdin terveydestäni, liikun paljon ja syön monipuolisesti); olen ihan tavallinen nuori, joka vain sattuu olemaan näissä asioissa yhtenä kysymysmerkkinä, päivä päivältä hämmästyneempi.
Olenko ainoa...?
Olen ihan äimän käkenä tästä ruokailutottumusten yleisestä muuttumisesta. En tiedä, olenko muodostanut käsitykseni puutteellisten ja sattumanvaraisten tietojen perusteella, mutta tuntuu siltä, että ns. "oikeaa ruokaa" ei enää syödä juuri missään.
Lounaspaikoissa ja ruokakauppojen mainoksissa vilisee wokkeja, pastoja, pitsoja, nuudeleita - eikö kukaan enää syö keitettyjä perunoita, jauhelihakastiketta, salaattia, ruisleipää, maitoa ja punajuuria? Onko "radionova-sapuska" tullut tänne jäädäkseen - ja syrjäyttänyt "oikean ruuan" myös ihmisten lounas- ja päivällispöydissä? Syödäänkö ihmisten kodeissa tosiaan iltaisinkin jotain wokkia palapaistin ja perunamuusin sijaan?
Olen ihan tavallinen nuorimies, sinkku, kaupunkilainen, harrastava ja työelämässä mukana - ja joka lounastauolla olen yhtä pihalla, kun koetan etsiä ruokapaikkaa, jossa ymmärretään, että "iso annos, kiitos" tarkoittaa muutakin kuin kolmensadan gramman satsia nuudeleita. Tottakai joku "wege-äykkymix" saattaa olla mainio välipala (jonka hinnalla tosin saa helposti kilon perunoita lisukkeineen), mutta ainakin minun fysiikkani (ja psyykeni!) tarvitsee vähintään kerran päivässä "oikean aterian", ison lautasellisen keitettyjä perunoita, lihaa, kastiketta ja monipuolista salaattia - ilman tolkutonta määrää kaiken maailman tulisia mausteita. Siihen päälle mansikkakiisseli sokerihunnulla ja kermalorauksella, lopuksi mukillinen kahvia ja pari viineriä - siitä ei enää ateria parane!!!
Välillä alkaa jo vallan ahdistaa: lounaspaikan ruokalistalla ei välttämättä ole enää yhtään suomenkielistä sanaa. "Palapaisti", "lihapullat kermakastikkeessa", "karjalanpaisti", "jauhelihapihvit" - mihin ne oikein ovat kadonneet?
Ei - en tee raskasta ruumiillista työtä (päin vastoin), en ole nyrkkeilijä, en bodari, en ylipainoinen, en aio kuolla kolesteroliin kolmekymppisenä (huolehdin terveydestäni, liikun paljon ja syön monipuolisesti); olen ihan tavallinen nuori, joka vain sattuu olemaan näissä asioissa yhtenä kysymysmerkkinä, päivä päivältä hämmästyneempi.
Olenko ainoa...?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kyllä niitä tavallisia löytyy. Onhan olemassa ihan niitä ns.lounaskahviloita josta löytyy muusit ja potut. Plus esim. amica-ruokalat yms... Stadissa 'normaali' ruokaa löytyy edustettuina myös klassisista ravintoloista kuten esim. Via. Zetorin ruokalista on myös aika perinteitä seuraava...
Wokkeja, pastoja, pitsoja, nuudeleita...eikö nuo ole oikeata ruokaa? Kyseessä on nyt muiden kulttuurien "oikea ruoka", jolla ovat pysyneet hengissä vuosisatoja. Onko vain Suomalainen perusruoka oikeata ruokaa? Ilmeisesti esim. sushi on mielestäsi tätä "väärää ruokaa", mutta sitä on japanissa pistelty silloin jo suuhun, kun meillä vielä harjoiteltiin majan rakentamista. Avoimin silmin - avoimin kielin...
Hei, nimimerkki Bunker,
Kiitos kommentistasi! Olen pahoillani käyttämästäni asenteellisesta ja epätarkasta ilmaisusta. Kun puhuin "oikeasta ruuasta", sijoitin ilmaukseni tarkoituksella lainausmerkkeihin. Olen pahoillani, jos - ja kun! - ilmaisuni näytti tässä tapauksessa "väärän ruuan" vastakohdalta. En missään tapauksessa halua arvostella mitään ruokaa tai ruokalajia, kaikkein vähiten kinastella makukysymyksistä. Tarkoitukseni ei ollut - eikä ole - tehdä vastakkainasettelua, jossa perunat ja kastike edustaisivat "oikeaa" ja kaikki muu "väärää". Kun luin oman kirjoitukseni äsken uudelleen, on pakko myöntää, että tälläisen käsityksen ehkä näkemyksistäni voisi saada.
Syöminen on mitä henkilökohtaisin asia. Kukaan ei voi toiselle mennä sanomaan, mistä toisen "kannattaa" pitää ja mistä ei. Toki on terveellisiä ja vähemmän terveellisiä ruokavalioita - ja vaikka en tosiaankaan ole alan ekspertti, olen kuullut mm. jostain Pohjois-Karjala-projektista, jossa pyrittiin juuri tuon alueen ihmisiä ohjaamaan keyvempään ruokavalioon, pois läskisoosista ja kulutusmaidosta. Ja toisaalta olen myös kuullut, että esimerkiksi Japanissa (sushi?) ihmisten elinajanodote on paljon korkeampi kuin monissa muissa, "raskaamman ruokaperinteen" maissa - korjatkaa, jos olen väärässä, kiitos!
Oma ruokahaluni ja -makuni vain nyt sattuu olemaan sellainen, että jos lounastaisin jollain broileripastalla, lasagnella tai wokilla, niin saisin kiskoa sitä kolme lautasellista ja siltikään en tulisi kylläiseksi. (Olen kokeillut - useampaankin kertaan.) Ja - nyt puhutaan makuasioista - minun suuhuni tuntuu oudolta jauhelihakastike, joka maistuu imelältä.
Hiljattain löysin läheltäni lounaspaikan, joka tarjoaa hyvää, edullista ja maittavaa sapuskaa (väärinkäsityksien välttämiseksi en enää käytä ilmaisua "oikea ruoka" ;-) ), monipuolista salaattia, kastiketta, lihaa, keitettyjä perunoita, monesti jälkiruuaksi marjapiirakkaa (NAM!) tai vastaavaa. Pitkään sitä paikkaa saikin etsiä!
Tienvarsikuppiloissakin olen oppinut konstin, jolla saan massuni täyteen: niissä usein on tarjolla yhtenä vaihtoehtona lihaa ja kastiketta, ja kun pyytää keitettyjä perunoita lukumääräisesti (ottaisin palapaistia keitetyillä perunoilla, viisitoista perunaa, kiitos), niin yleensä saa, mitä tilaa.
Nimimerkki Bunker sivusi kommentissaan mielenkiintoista asiaa, ennakkoluuloja ja -luulottomutta. Markkinoinnissahan tunnistetaan eri tyyliset persoonat ja niihin yhdistetyt kulutuskäyttäytymiset: varhaisomaksujat, kokeilijat, nautiskelijat, perinteiset jne. Usein näissä on vahva analogia myös ruokailutottumuksiin. Myös tästä syystä meikäläisen ruokahalu ja -valio jaksaa herättää jatkuvaa hämmästystä: viitekehyksieni puolesta minun pitäisikin olla sushilinjalla tai toisaalta lounasvalintojeni puolesta ajaa Nissanilla ja käyttää vyölaukkua. Mutta tämä muistutttaa jälleen kerran tärkeästä asiasta: me ihmiset olemme yksilöitä, emme massaa - ja makuasioista kiisteleminen ei koskaan johda mihinkään rakentavaan.
Hyvää kesää kaikille!
Olet tavallan oikeassa mutta kyllä niitä löytyy "oikeitakin" lounaita jos etsii. Niin ja onhan se niin että wokit ja nuudelit suun muut ovat nykyään tavallista kotiruokaa. "Vanha" kunnon kotiruoka alkaa olemaan etno-ruokaa. 70-luvun alussa pizza ole tosi eksootista nykyään ihan tavallista ruokaa.
Yksi syy voi olla helppous ja nopus valmistaa. Wokki tavarat vai pannulle hetkeksi ja se on siinä. Ei ole aikaa odottaa paistin kypsymista useita tunteja.
Olet tavallan oikeassa mutta kyllä niitä löytyy "oikeitakin" lounaita jos etsii. Niin ja onhan se niin että wokit ja nuudelit suun muut ovat nykyään tavallista kotiruokaa. "Vanha" kunnon kotiruoka alkaa olemaan etno-ruokaa. 70-luvun alussa pizza ole tosi eksootista nykyään ihan tavallista ruokaa.
Yksi syy voi olla helppous ja nopus valmistaa. Wokki tavarat vai pannulle hetkeksi ja se on siinä. Ei ole aikaa odottaa paistin kypsymista useita tunteja.
Hyvin sanoit, mieshän puhuu asiaa!
Enemmän saisi löytyä paikkoja mistä saisi "perinteisempää" suomalaista ruokaa. Toki nämä etnoperinneruuatkin ovat hyviä, mutta nykyään kaikki on vaan melkein tätä globaaliruokaa. Valitettavasti. :(
Ehkä tämä buumi joskus kääntyy taas... :)
Juuri aiheesta joka lämmittää alan ammattilaisen mieltä. Itse syön perunaa aina kun mahdollista, pasta nyt menettelee mutta riisiähän saa syödä kuppikaupalla ennen kun tulee täyteen ja sitten on kumminkin nälkä parin tunnin perästä. No olettaen että asut Hesan seudulla niin kunnon kotiruokaa saa ainakin Salvesta ja vielä isoina annoksina ja sitten lauttasaaressa on sellainen kun Kuassa, osuin sinne sattumalta ja oli kun olisi astunut suoraan 70-luvun baariin nam, paikkaa muuten muistaakseni pitää Sodexho, on varmaan poikkeus kun ketjuravintolasta saa näin hyvää ruokaa. Olen nimittäin käyttänyt erittäin paljon kyseisen ketjun sekä Amican palveluita ja täytyy sanoa että niillä on kadonnut lanka ruuanlaitosta, ajattelevat vain itseään eikä ollenkaan asiakkaita. Vai laittaisitteko te raskaan metalliyrityksen tai kaivoksen henkilöstöravintolassa raavaille miehille jotain kalkkuna-kasviswokkia ja heiniä ja riisiä?? Ei perunaa sen olla pitää. Nostakaamme Suomalainen perinneruokailu kunniaan lounasruokailussa. Niin siitä suvaitsevaisudesta, jos Japanilaiset ovat tulleet vuosituhansia toimeen jollain sushilla ei se kuitenkaan tarkoita sitä että meidäkin tulee alkaa syödä sitä seuraavat sanotaanko 5000 vuotta. Maassa maan tavalla lounasruokailussa, iltaisin ja viikonloppuisin voi sitten tutustua etnisiin vaihtoehtoihin joista löytyy kyllä monia hyviä ja kokeilemisen arvoisia vaihtoehtoja.
Kiitti Perinnekokki, täytyy käydä Salve katsastamassa jossain vaiheessa, samoin Kuassa!
Kerran vielä: makuasioista ei voi eikä kannata kiistellä! Osa näistä kysymyksistä on varmasti faktisesti perusteltavissa (ravintoaineet, terveellisyys ym), mutta makukysymyksistä kiistely ei johda mihinkään rakentavaan.
Näistä ravinnekysymyksistä olisi mukava kuulla jonkin paremmin asiaa tietävän kertovan lisää. Olen jostain kuullut, että esim. erilaiset vatsapahoinvoinnit ovat lisääntyneet, kun ihmiset popsivat vain vehnää eri muodoissaan (makaroni, pasta, spaghetti, vehnäleipä), jolloin elimistön vastustuskyky on laskenut. Mutta tässä kohdassa tosiaan pyytäisin paremmin asiasta tietäviltä täydennystä, kiitos!
Alkuperäinen viestini lähti siitä, kun olen alkanut ihmettelemään, eivätkö ihmiset enää syö perunaa ja kastiketta, ovatko muut sapuskat kokonaan korvanneet "perinteisemmät" ruokalajit ihmisten lounas- ja päivällispöydissä. En ole käynyt kavereitteni kotona väijymässä, mitä siellä syödään - mutta eri lounaspaikkojen ruokalistojen ja lehtien päivittäistavarailmoitusten pohjalta on alkanut tuntua siltä, että ei kukaan enää kisko lihapullia kermakastikkeessa, kaikki vaan mässyttävät nuudeleita pastan kanssa. Ja tästä tuli sitten jo pienoinen paniikki: olenko pian ainoa, joka vinkuu keitettyjä perunoita?
Omista ruokailutottumuksistani vielä sen verran, että pitsasta ja hampurilaisista tykkään kyllä tosi paljon - mutta ateriaa niillä en pysty korvaamaan, välipalasta ne käyvät sitävastoin mainosti. Mutta kun omassa syömisessäni pyrin kolmeen johtoajatukseen (nopeasti, paljon ja halvalla), niin burgerilla käyntikin on aika harvinaista. Yleensä tuo ns. välipala meikäläisen kohdalla tarkoittaa kahvia, pinoa kinkku-makkara-salaattivoileipiä ja muutamaa pullapalaa.
Kehtaanko vielä tunnustaa yhden asian? Aloitan aamuni joka aamu puurolla... pari lautasellista kaura- tai neljän viljan puuroa ja pari mukia kahvia on sellainen startti, mitä ilman ei ainakaan meikäläisen aamu lähde käyntiin.
Kiitos kaikille, jotka olette jaksaneet lukea näkemyksiäni näistä asioista; erityiskiitos teille, jotka olette vastavuoroisesti jakaneet omia ajatuksianne! Hyvää kesää kaikille - kaikenlaisen ruuan ystäville! :-)
Olen vain jonkinlainen asiantuntija.
Kerron erinäisiä mielipiteitä jättäen kertomatta, mitkä ovat omiani.
Suolistovaivat ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Valiohan tempaisee tähän ongelmaan Gefiluksellaan ja apteekista löytyy pieruun jos jonkinlaista rohtoa.
Joku sanoo ongelmien johtuvan ruokien esikäsittelystä. Maidon pastöroinnissa hetkellisen kuumennuksen seurauksena myös hyvät bakteerit tuhoutuvat. Toimenpiteellähän on tarkoitus tappaa huonot bakteerit. Suoliston luontainen bakteerimassa kärsii. Samoinhan kaiken maailman vihannekset esikypsennetään, lähes kaikki on ihmisen esikäsittelemää.
Vehnästä sen verran, että vehnän ydinosassa, josta suurin osa pizzapohjista, nuudeleista ja pastoista sekä vaaleasta leivästä tehdään, on vain kymmenes osa niistä ravinteista, joita koko jyvä sisältää. Se säilyykin vuosikausi, mikä ei ole normaalia rikotulle viljanjyvälle. Lisäksi vehnä on vain yksi monesta viljasta, joiden ravinnepitoisuudet vaihtelevat! Minäkään en ymmärrä hirmuista vehnänkulutusta, koska makuakin on saatavilla tosiaan muualtakin kuin mausteputeleista. Tai, toki, onhan vehnä halpaa, helppoa ja nopeaa...
Mutta samoin kuten olemme kuulleet liian desinfioimisen altistavan esim. allergioihin, niin myös liiaksi tehtaassa "puhdistettu" ravinto heikkoine bakteerikantoinen on meille pahaksi.
Vesseli, mielestäni ruokailutottumuksesi kuulostavat järkeviltä. Kuuntelet kehoasi myös tietäen, mitä se tarvitsee. Esimerkiksi perunan ravinnepitoisuus on moninkertainen vehnäytimeen verraten, samoin kuin puuro on paljon ravinteikkaampaa paahtoleipään verrattuna.
Ravinnosta saamasi energia kuluu liikkuessasi muutenkin kuin autossa ja jos sinulle joskus tuleekin tarve kilon tai parin nipistämiseen, vähennät viinerin ja siinä se.
Nyt loppui juttu, aivotoiminta poikki naps, kuuhuuma!! :)
Otsikossa olikin tärkein: kiitos valaisevista lisätiedoista, Terveyden henki!!! Vastauksesta huomasi, että taidat todella tietää, mistä kirjoitat. Kiitos!!!!
On ollut hauska huomata, miten aloittamani kirjoitus on tavoittanut asiasta kiinnostuneita - vastausten ja lukukertojen määrä yllätti minut moninkertaisesti. On ollut myös mukava nähdä, että en suinkaan taida olla ainoa, joka nauttii pitsan ja hampurilaisten LISÄKSI keitetyistä perunoista ja kermakastikkeesta. Eläköön siis "vege-äykkymix" niiden iloksi, jotka siitä nauttivat - ja jotka siitä saavat maarunsa täyteen! - mutta eläköön myös meidän iloksemme karjalanpaisti perunamuusilla, pyttipannu, neljän viljan puuro ja vaikkapa Juhla-Mokka vastaleivotun pullan kera.
Terveyden henki sivusi myös energiankulutuksen ja -saannin välistä tasapainoa ja sitä kautta painonhallintaa. Tähän taitaa päteä ihan sama kuin raha-asioihinkin, mutta vain toisin päin: pitää kuluttaa vähintään se, mitä saa. Totta kai aineenvaihdunnassa on yksilöllisiä eroja, ja jotkut yksinkertaisesti ovat pulskempia kuin toiset. Itse koetan pitää profiilini kunnossa; onneksi kaloreita palaa - kaverit nimittelevät jopa Duracell-pupuksi.
Kiitos myös muille kirjoittajille hyvistä ruokapaikkavinkeistä! Taidan kerätä näistä vastauksista vinkit ylös ja käydä katsastelemassa. Itse en kovin paljoa vinkkejä osaa antaa. Viikissä on lounaspaikka nimeltä Cafe Viikki, sieltä ei tarvitse ainakaan nälissään lähteä, mutta annosten rasvan määrä ainakin yhden kerran kokeilun perusteella tuntui, öh, ehkä vähän turha suurelta tämän vesselin makuun. Malmilla "Autolaaksossa" toimii Kampin Kesti -niminen lounaspaikka, joka ainakin minun makuuni on aivan mahtava!!! Kantakaupungissa Tehtaankadulla oli ainakin vähän aikaa sitten muistaakseni jokin lounaspaikka, jonka nimessä taisi olla "Leena". Paikka sijaitsee Tehtaankadun telakan puoleisessa päässä, ja sekä sijaintinsa että ennen kaikkea ruokansa ansiosta taitaa olla telakkaväen suosiossa.
Hyvää kesänjatkoa kaikille! :-)
Muistan lukeneeni hiljattain uutisista,että perunassa ei ole mitään terveellistä ellei sitä syö kuorineen, uudet perunat ovat eri asia.Olenhan toki tiennyt tämän jo ennenkin. Kuinka moni meistä syö perunankuoria? No saahan perunoista ainakin paljon hiilihydraatteja ja niitä kun tarjoilee rasvaisten makkaroitten kanssa niin ei ole ihme, että meissä suomalaisissakin alkaa olla liikaa painoa. Elimistö käyttää niin rasvoja kuin hiilihydraatteja energian saantiin, mutta hiilihydraatit palavat ensin, ja jos täytämme lautasemme perunoilla ja taas seuraavalla aterialla niin mitä tapahtuukaan niille rasvaisille makkaroille joita emme ehdi kuluttaa. Niin, että kohtuus kaikessa.
Oikeassa olet. tykkään toki ihan mistä ruuasta tahansa, mutta suomalaista kotiruokaa ei saa juuri enää mistään. Harmi kun Kalliosta lopetettiin ehkä Suomen paras kotiruokaravintola Rokka.
Piti vielä se mainita, että toisaalta on hienoa, että suomalaiset ovat oppineet avartamaan maailmankuvaansa ja suostuvat kokeilemaan vähän "eksoottisempiakin" ruokia, kuin pizzaa.
P.S. Kalliossa on aika hyviä ruokapaikkoja, esim. Cella, Bullman. Hinta-laatu-suhde kohdallaan.
Vai on ROKKA lopetettu. Harmi. Sieltä sai Helsingin parhaimmanmakuisen pyttipannun.
Onneksi on Vaasankadulla vilä Minigrilli (vai onko). Olen ollut poissa Suomesta kuusi vuotta.
Minigrillissä sai aina ihanan blondin tekemää perunamuusia, ja pihvit valuivat yli lautasen reunojen. Vein kaverini sinne syömään, päivää ennen ulkomaille muuttoani. Hän totesi, ettei ympäristö ole välttämättä, paras mahdollinen, mutta ruoka oli. Myöskin Hämeentien toisella puolella, on Vihreä Grilli. Hyvät ruoat, mutta vähän kalliit. Muistaakseni.
Tämä vanhoista ruokaloista.
Rokka on lopetettu jo joitain vuosia sitten, mutta jos hyvää pyttipannua haluat, niin mene Flemarilla sijaitsevaan Bullmanniin.
Pyttistä saa sieltä currylla tai ilman ja curryn kera se on yllättävän hyvää. Ne annokset on niin suuria, että raavas mieskään niitä ei jaksa välttämättä syödä ja jämät voi viedä kotiin.
Se Vihreä grilli on taidettu myös lopettaa, blääh!
Kysyntä ja tarjonta kohtaavat tänäpäivänä mielestäni ihan hyvin, mitä ruokaan tulee. Jokainen meistä saa jauhelihakastiketta kotonaan, eikä sitä ravintoloista juurikaan tapaa. Ravintolat pyrkivät säilyttämään imagonsa juuri uusilla tuulilla, trendeillä ja omalla tyylillään. Toisin sanoen, ihmiset eivät tule maistelemaan keittiöittemme herkkuja korvikkeena kotiruoalle vaan ala carte-annokset ja menut lähtevät keittiöstä lähinnä kulinaristisista syistä. Muutenhan meistä jokainen söisi maksalaatikkonsa kotonaan tyyliin: samapa tuo, kunhan masu tulee täyteen. Työpaikkaruokalat erikseen! Syysterveisin, kokkityttönen
Minulla on juuri kaltaisesi mies kotona! Hänkin pitää ihan perusruoasta, syö mieluiten mainitsemaasi perunaa ja lihapullaa eikä aio tulevaisuudessakaan hankkia itselleen pahaa mieltä siirtymällä "eksoottisempaan" ruokavalioon. Hän ei myöskään nauti purilaisia kuin joskus todella kovassa kiireessä. Ja mikäs sen kivempaa kuin kokata ihmiselle, joka arvostaa perusruokaa. En usko, että kumpikaan meistä koskaan siirtyy kasvisruokavalioon. Meillä ehkä erikoisinta on vain tortillat jauhelihatäytteellä; en viitsi kiusata miestäni tekemällä ruokia, jotka eivät hänelle maistu. Mieheni lempiruokia ovat perunamuusi lihapullat, uunisei, lihapadat, kastikkeet.. Teen toki joskus pastaa ja pizzaa, mutta en sotke hyviä perusmakuja vaan teen aivan perusruokia. Itselläni on paljon laajempi maku, mutta kotona rentoutudutaan ihan perinteisin tavoin. Alkoholia emme ikinä juo aterioilla, koska emme juo kotona. Monet kysyvätkin, että koska olen itse kokki, niin meillä varmaan on kotona aina kaikkea ihanaa ja uutta ruokapöydässä- kuinkahan moni uskoisi, jos sanoisin kuorivani juuri pottuja muusia varten? Ja sitäpaitsi kotiruoka on hyvällä sydämellä tehtyä, siinä saa rentoutua myös. Ja ruoasta kiittäminen onkin sitten luku sinänsä:)
Hei, Anne Marie ja muut,
Kiitos taas kaikille, kun olette tuoneet omia näkökulmianne aloittamaani keskusteluun! :-)
Tottakai suhtautuminen ruokaan - sen valmistamiseen, nauttimiseen, eri ruokalajeihin - vaihtelee yksilöittäin ja myös tilanteen mukaan. Monille ruuanlaitto on harrastus, vapaapäivän mieluinen ohjelmanumero ja sosiaalinen tapahtuma, jossa aterian valmistus, pöydän kattaminen ja yhdessä syöminen jättävät rentouttavan ja mukavan olon pitäksi aikaa. Käsittääkseni tämän sosiaalisen kotonaoleilun - italialaistyyppistä? - suosio kasvaa kaiken aikaa; sen näkee esimerkiksi siitä, miten keittiöiden suunnitteluun ja varustukseen kodeissa panostetaan jatkuvasti enemmän ja enemmän.
Itse en tuota harrastusta ole löytänyt - kaikkea, kaikkea muuta elämässä on sitten senkin edestä (okei, myönnetään: en katso televisiota ollenkaan). Oma päämääräni on syödä mahdollisimman paljon, mahdollisimman terveellisesti, mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman edullisesti: kaksi isoa lautasellista perunoita, lihaa, kastiketta ja salaattia ovat sellainen latinki, jolla iloinen vesseli jaksaa taas muutaman tunnin vipeltää. Ja pitkälti tähän kai pohjautuukin se ihmettelyni, jonka pohjalta ensimmäisen kirjoitukseni sepustin: ihmisten ruokavalio tuntuu muuttuneen siten, että kotiruoka - kotona arkisin syötävä ruoka - sekä työpaikkalounaat eivät enää olekaan perunoita ja kastiketta, vaan yhä enenevässä määrin pastaa, pitsaa, wokkia ja sitä jo ikoniksi muuttunutta "vege-äykkymixiä". Esimerkiksi kinkku-partisaanipasta (?) on kyllä minustakin tosi hyvää, mutta ateriaksi, lounaaksi tai päivälliseksi, siitä ei ainakaan minulle ole, ennemminkin pikku hiukopalaksi tai tosiaan vaikkapa frendien kanssa nautittavaksi.
Jotkut kavereistani välillä vähän ihmettelevätkin, miten minulla voi olla tälläinen maku (ja ruokahalu). Muutaman kerran ollaan oltu kavereiden kanssa jossakin kuppilassa syömässä, ja kun olen ensin kerjännyt kassalla tuplasatsia perunoita, sitten hakenut kolme kertaa lisää salaattia, ahminut oman annokseni ennen kuin kaverit ovat edes aloittaneet ja lopuksi kerjännyt jämiä kaikilta seurueen jäseniltä, olen sitten näistä kerroista saanut kyllä kuulla iloista suunsoittoa pitkän aikaa jälkeenpäin. "Ei me sua nyt tietenkään suoranaisesti hävetä, mutta...." :-)
Loppukommenttina voisin vielä lainata suuresti arvostamaani entistä esimiestäni. Eräässä asiakastilaisuudessa hän lausui (tottakai lämminhenkisesti ja pilke silmäkulmassa): "Kyllä me monennäköistä ollaan tuon kaverin kanssa koettu, mutta ikinä en ole sitä kylläisenä nähnyt." :-)
Hyvää loppukesää kaikille - kaikenlaisen ruuan ystäville!
Se, että joillain (en tarkoita sinua) ihmisillä on niin rajoittunut maku ruuan suhteen. Olisi mukavaa, kun ystäviä tulee kylään, että voisi tehdä ruuaksi jotain normaalista poikkeavaa ja että se maistuisi kaikille. Erään tuttavani eksoottisin ruoka taitaa olla kinkku-ananaspizza, ilman valkosipulia.
Ja toisaalta yritän olla aina kohtelias ja kysyä, mitä vieraat haluaisivat syödä, mutta on hankala alkaa keksimään mitään, kun ruokavalio on niin rajoittunut. Ymmärrän allergiat ja muut, mutta on kumma, että jotkut eivät edes suostu maistamaan erilaisia juttuja. Ymmärrän vielä senkin, että jos maistaa ja sitten sanoo, ettei välitä. Junttia porukkaa perhana! No, jätän sellaiset tuttvat kutsumatta kylään.
olen mielenkiinnolla seurannut tämän keskustelun kulkua ja nyt päätin kirjottaa oman mielipiteenikin.
itse pidän kovasti erilaisista wok-ruuista ja kokeilen mielelläni kaikkea uutta. itse kokkaillessani valmistan yleensä jotain uutta ja toivottavasti myös herkullista :) vielä kun kotona asun (lukiossa olen) on myös kiva joskus saada niitä perusruokia, joita omien kokkauksieni aikana ei oikein synny. innolla nimittäin haen uusia reseptejä.
ruokapaikat, jotka kantavat nimeä "lounaskahvio" tms. tarjoavat yleensä perusruokaa, silakkapihveistä nakkikastikkeeseen. tosin, 15 perunan saaminen annokseen saattaa aiheuttaa sielläkin kummaksuvia katseita. Kun kerran hampirilaispaikoissakin saa suuremman annoksen maksamalla vaikkapa 1 € enemmän, niin miksei voisi olla ruokapaikassa mahdollista, että 5 perunaa kastike on 5 €, 10 perunaa ja kastike 6 € ja vaikkapa 15 perunaa kastike 7 €? :D
ihmettelen, että kun itse jaksan (tosin tulen vähän liiankin täyteen) syödä tavallisen ruoka-annoksen, niin kuinka joku esim. raskasta työtä tekevä iso mies voi saada itsensä kylläiseksi normaalikokoisista annoksista?
mutta, omat ruokailutottumuksen kunniaan ja avoimet silmät myös erilaisille ruuille :)
Itse pidän kokkaamisesta, teen ruokaa alusta alkaen lähes joka päivä. En yleensä rajoitu yhden tyyppiseen ruokaan vaan teen sekä itämaista, italialaista, intialaista, ranskalaista kuin ihan suomalaistakin ruokaa ihan fiiliksen mukaan.
Ravintoloista ei kauheasti löydy suomalaista ns. perusruokaa koska sen tekee aina joku mummosi paremmin. Kotona taas usein tehdään pastaa tai wokkia ihan sen takia, että ne ovat todella nopeita ja helppoja ruokia tehdä.
Itse teen erilaisia lihapatoja ja muuta aika usein nekin ovat hyvin helppoja ruokia tehdä, vievät aikaa, mutta eivät juuri vaivaa ja ruokaa saa tehtyä kerralla helposti niin paljon, että sitä riittää vaikka kaltaisellesi suursyömärille ;) seuraavaksi päiväksi mukaan annos töihin lämmitettäväsi. Lounaspaikoissa usein ne ruuat maistuvat tehtaalle joten kotona tehtyä ruokaa annos mukaan on parempi vaihtoehto.
Kiitos, nimimerkki Barista, näkökulmistasi - ilmeisesti sinulla on paitsi harrastuneisuutta ja kiinostusta, myös ammatillista kompetenssia näihin asioihin!
Ilmeisesti tosiaan on niin, että "kotiruoka" - ihmisten kotonaan arkisin laittama ruoka - on muuttunut peruna- ja kastikepohjaisista aterioista kansainvälisempään suuntaan. Ja tämän ihmettelystähän koko tämä keskustelu lähti: olen saanut kysymykseeni runsaasti mielenkiintoisia vastauksia (lämmin KIITOS vielä kerran kaikille näkemyksistänne!!!). Se, miksi yleensä tätä piti ryhtyä ihmettelemään, lähti yksinkertaisesti siitä syystä, että vaikka olen tosiaan käynyt lyhyen elämäni aikana vähän muuallakin kuin Tohmajärven Essolla kahvilla, niin mitään selvää käsitystä minulla ei ole ollut ihmisten ruokatottumusten muuttumisesta - vain mielikuvia, jotka ovat pohjautuneet ruokakauppojen mainoksiin, lounaskuppiloitten ruokalistoihin ja satunnaisiin keskusteluihin eri ihmisten kanssa. Mutta me ihmiset - korostan vielä - olemme yksilöitä, jokaisella on oma makunsa, oma elämäntilanteensa ja omat tottumuksensa; yksilöiden käsitteleminen yhtenä massana johtaa harhaan niin tässä kuin monessa muussakin asiassa.
Pataruuista: nehän ovat minun makuuni mitä mainiointa sapuskaa! Jos minun pitäisi valita yksi ainoa ruokalaji loppuelämäkseni, niin se olisi karjalanpaisti ja perunamuusi - siihen en kyllästy ikinä. Eikös sekin luokitella pataruuaksi?
Omat harrasteeni, elämänrytmini ja painotukseni eivät tällä hetkellä tue ruuanlaittoa harrastuksena, vaikka talous- ja kotitöistä sinkkupoikana kovasti tykkäänkin. Arkilounaat syön maailmalla, viikonloppuisin olen paljolti turvautunut herra Snellmannin keittotaitoihin: Snellmanin Karjalanpata on valmis kahden hengen annos, josta tulee nipin napin yksi nuoren miehen ateria. Siihen kaveriksi neljän hengen annos perunamuusia ja runsaasti tuoreita vihanneksia, kyytipojaksi kannullinen vettä, pikkulautaselle viereen nippu jälkiuunileipää - jo jaksaa iloinen vesseli taas hetken vipeltää. Ja tietenkin yhtä juhlaa on silloin tällöin päräyttää äitylin höyryävien lihapatojen ääreen - voi sitä syömisen määrää niinä viikonloppuina... :-)
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille! Hauskaa loppukesää ja riemukkaita herkutteluhetkiä - lajista ja määrästä riippumatta!!! :-)
..taitaa olla lapamato ;)
No ollaanpas sitä nyt niin nokkelia että...!!!! :-)
Kasvava (?) nuorimies, joka harrastaa kuntouintia ja autojen korjaamista, tarvitsee ravintoa!!!! :-) Tämä on ainakin ollut virallinen selitykseni kaikille niille, jotka simmut ymmyrkäisinä ovat tuijottaneet latinkiani...
Seriously: on monta ruokalajia, joista tykkään ihan älyttömästi, mutta joista ei vaan lähde nälkä - tosi noloa tulla lounaalta ja hetiperään lähteä vääntämään smörgaria hiukopalaksi. Esim. maitoon tehty kalakeitto, sellainen oikein kermainen, on ihan sikahyvää, mutta jos syön sitä vaikkapa lounaalla, otan sitä kaksi lautasellista - ja siinä välissä vadillisen perunoita, lihaa ja kastiketta. Ja nuo nuudelit, pastat, pitsat, lasagnet sun muut - sama homma: hyvää, mutta eivät vie nälkää, vaikka niitä kiskoisi pienen repullisen. Siitähän tämä koko kirjoitus kai lähti..
Jesh, huomenna taas matkaan ja äipän höyryävien lihapatojen ääreen!!! :-) Todennäköisesti menyyssä on keitettyjä perunoita (yllätys), pihvejä kerma-sipuli-herkkusienikastikkeessa (nyt valuu kuola), keitettyjä vihanneksia, salaattia, ruisleipää ja vissyä, jälkkäriksi - jos hyvin käy - suklaakiisseliä kermavaahdon ja mokkarakeiden kera, lopuksi kahvia, pullaa ja maustekakkua...
Hauskaa viikonloppua kaikille tätä keskustelua seuranneille!!!!
että moni voi olla eri mieltä, mutta olen antanut itselleni kertoa, ettei perunan olisi hyvä olla ihan niin perusruokaa. Tiedän, että tämä ehkä ohittaa hiukan tämän keskustelun linjoja, mutta sallikaa minun perustella. Ensinnäkin ei oikeasti ole hyvä syödä mitään kasvista esimerkiksi kuutena päivänä viikossa, kuten monet yhä vielä Suomessa perunaa syövät, tämä todetaan jo ihan rehellisten suomalaisten lääkäreiden ravinto-oppaissa. Toiseksi, näin käsittääkseni varsinkin, koska eikös peruna nosta veren gi:ä, eli toisin sanoen aiheuta kohtuutonta rasitusta insuliinintuotannolle? Haluaisin, että tätä Cygneuksen lanseeraamaa juuresta pohdittaisiin joskus vähän vähemmän palvovalta kannalta kuin Suomessa yleensä tehdään, varsinkin kun se on pudonnut monissa perheissä jalustalta jo fyysisesti - miksei siis myös henkisesti. En haaveile tosiaankaan sen syrjäyttäjäksi riisiä tai pastaa vaan toivon, että muiden kasvisten ja juuresten käyttö lisääntyisi ja monipuolistuisi, niin että yhä useimmissa perheissä kelpaisivat lisukkeeksi myös uunilanttu, selleri"ranskalaiset", papumuhennos, keitetyt porkkanat, punajuurikiusaus tai maa-artisokkasalaatti; mieluiten ruisleivän kanssa.