Terve vaan kaikille.
Kuulitte varmaan pari päivää sitten uutisista kuinka jonkin tutkimuksen mukaan loman jälkeen älykkyysosamäärä voi olla jopa 20p. alempi kuin ennen lomaa. Väitettiin älykkyyden laskevan.
Näin ei kuitenkaan mielestäni ole vaan älykkyysosamäärä on suht koht vakio koko terveen eliniän, vain vireystila vaihtelee. Huomasin tämän itse kun tein jotain Mensan älyjumppakirjaa. vaihteluväli oli jopa yllä mainittu 20 pojoa. Parhaan tuloksen sain sunnuntaiaamupäivällä hyvin levätyn yön jälkeen.
Sitten palaan aiemmin käsiteltyyn "älykkyyden lajit" aiheeseen:
Mensan testit eivät todellakaan testaa kuin yhtä älykkyyden lajia ja esim. taiteellinen ja sosiaalinen älykkyys jäävät huomioimatta. Korkean perusälykkyyden (myös maalaisjärkenä tunnettu)omaavalla (jonka mittariksi testit mielestäni sopivat)on kuitenkin todennäköisemmin myös muuta lahjakkuutta kuin 100-osamäärän omaavilla. Ilman todisteita väitänkin että esim. lahjakkailta taiteilijoilta (maalari, muusikko, mikä vain) löytyy pourua "koneesta" myös palikkatesteissä.
Kuulitte varmaan pari päivää sitten uutisista kuinka jonkin tutkimuksen mukaan loman jälkeen älykkyysosamäärä voi olla jopa 20p. alempi kuin ennen lomaa. Väitettiin älykkyyden laskevan.
Näin ei kuitenkaan mielestäni ole vaan älykkyysosamäärä on suht koht vakio koko terveen eliniän, vain vireystila vaihtelee. Huomasin tämän itse kun tein jotain Mensan älyjumppakirjaa. vaihteluväli oli jopa yllä mainittu 20 pojoa. Parhaan tuloksen sain sunnuntaiaamupäivällä hyvin levätyn yön jälkeen.
Sitten palaan aiemmin käsiteltyyn "älykkyyden lajit" aiheeseen:
Mensan testit eivät todellakaan testaa kuin yhtä älykkyyden lajia ja esim. taiteellinen ja sosiaalinen älykkyys jäävät huomioimatta. Korkean perusälykkyyden (myös maalaisjärkenä tunnettu)omaavalla (jonka mittariksi testit mielestäni sopivat)on kuitenkin todennäköisemmin myös muuta lahjakkuutta kuin 100-osamäärän omaavilla. Ilman todisteita väitänkin että esim. lahjakkailta taiteilijoilta (maalari, muusikko, mikä vain) löytyy pourua "koneesta" myös palikkatesteissä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ajatuksen "useista älykkyyksistä" esitti Howard Gardner joskus 80-luvulla, joskin jo vuosisadan alussa Thorndike oli esittänyt hyvin samankaltaisen ajatuksen. Gardner on tässä mielessä kuitenkin tunnetumpi, ja muita sitten ei oikeastaan olekaan. Gardnerin teoriasta ei nykyään juuri puhuta, vaan yleisälykkyyden käsite eli g-faktori (jota Mensan testit juuri mittaavat) on täysin syrjäyttänyt sen, eikä se koskaan ollut muuta kuin epätoivoinen yritys kutsua mahdollisimman suurta joukkoa erilaisia luonnonlahjoja erilaisiksi "älykkyyksiksi" ja antaa siten muka kaikille edes jonkinlaista "älykkyyttä" (vrt. "luovuus" peruskoulussa). Gardner lisäsi vielä kahdeksannenkin "älykkyyden" listaansa, jossa jo olivat mm. "interpersonaalinen älykkyys" ja "ruumillis-kinesteettinen älykkyys", ja kutsui uusinta tulokasta "naturalistiseksi älykkyydeksi". Näillä perusteilla esim. nyrkkeilyottelua voisi kutsua "ruumiillis-kinesteettisen älykkyyden" mittelöksi. Itse voisin esittää vielä yhdeksännenkin tähän samaan sarjaan ja kutsua hyperventiloivaa ihmistä "respiratorisesti älykkääksi".
Arvoisa Homo Genius, aiheensa lukenut ystäväinen.
Luepa tekstini hieman tarkemmin ja huomaat että näin juuri tarkoitin. Ensilukemalta voi vaikuttaa siltä että mielestäni ihmisellä on monia eri älykkyyksiä, mutta tarkemmalla lukemisella huomaat että väitän juuri päinvastoin.
Luin tekstisi vielä pariin otteeseen ja voisin kiteyttää vaikutelmani seuraavasti:
Ensimmäisen varsinaisen kappaleen (älykkyyden "alenema" loma-aikana) suhteen olen kanssasi täysin samaa mieltä. Vireystila todellakin vain vaihtelee. Tässä yhteydessä kuitenkin todettakoon, että ÄO on osamäärä, jota ei ilmoiteta pisteinä.
Toisessa kappaleessa toteat mm.: "Mensan testit eivät todellakaan testaa kuin yhtä älykkyyden lajia ja esim. taiteellinen ja sosiaalinen älykkyys jäävät huomioimatta.". Voisi kuvitella, että tekstilläsi tukisit taiteellisen ja sosiaalisen älykkyyden olemassaoloa.
Mikäli kuitenkin sanot, että asia on päinvastoin, otan tarkennuksesi ilolla vastaan. Tällä foorumilla löytyy jostain syystä suurta intoa keksiä uusia älykkyyksiä aina omaa tarvetta vastaavaksi. Kohta pitkät ihmiset ovat "korkeusälykkäitä" ja kauniit ihmiset "ilmiasuälykkäitä". Kaikkien täytyy saada olla älykkäitä, koska kukapa sitä tyhmän leimaa otsaansa kaipaisi.
PS. Jos tulkitsen nimimerkkiäsi oikein, niin kuulumme todennäköisesti molemmat harvinaisten tulihevosten armoitettuun eliittiin:-)
Terve,
Olin hieman epämääräinen mutta tarkoitin viimeisellä (ilman todis...) lauseella sitä että muut lahjakkuuden lajit tarvitsevat voidakseen hyvin myös korkeaa "perusälykkyyttä".
Eli:
Ei voi olla erityisen lahjakas jossakin jos ei ole älykäs myös Mensan mittapuiden mukaan.
Ja toisin päin:
Jos henkilö on esim. erittäin musikaalinen pärjää todennäköisesti myös Mensan testeissä.
Korkea älykkyys (myös maalaisjärkenä tunnettu)..
?????
Maalaisjärjellään monet kehuskelee ja siihen vedoten lyövät muita, myös älykkäämpiään.
Onkohan Einsteiniakin moitittu maalaisjärjen puutteesta:
"Common sense is the collection of prejudices acquired by age eighteen" - Albert Einstein