Sydänjää

Tämä kaikki kuuluu minuun
jokainen kahlittu sana
kömpelöt käteni
tyhjäksi puhuttu sielu.

Pergamentti
jolle rakkaus oli tarkoitus kirjoittaa
on kostunut kyynelistä
eletystä eilisestä.

Raivo, kiihko ja halu
joka minussa on ollut
haavoihini hiipuu, hiipuu.

Hellät silmäni
eivät kestäisi eroa enää
syli tyhjyyttä
eivätkä korvat kaikkoavia askeleita.

Oletko Sinä mennyt
vai minä ?
24588
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Sanaton!

No, lähes - jestas Linda, runosi voimalla saisi puoli suomea valaistua!
Komee on =)

Äänestä
  • olet puhunut ja minä - nöyränä kiitän.

    Syntyi muuten helkkarin helpolla, en tiedä edes
    miten - sanat vaan tipahteli eteen.

    Kiitos.

    Äänestä

..rakkaus ja tuntemukset siitä
ettei ole mitään annettavaa,
ei menetettävää,
on vain hukattua aikaa.
tälläisiä ajatuksia herätit
surumielisellä runollasi.
kaunis mutta surullinen.

pää pystöön ystävä rakas!
ja virtuaali halaus
minulta sinulle

Äänestä
  • olet lukenut ja tulkinnut runoni aivan oikein.

    En ole kuollut, en vajonnut maan allekkaan -
    elän, joskin pohjamudissa taidan mennä.

    Kiitos sanoistasi, halauksenkin otan ilomielin
    vastaan.

    Äänestä

Turvonneet sivut kyynelistä,
ne kyyneleet kertoo enemmän,
kuin nuo tuhanet ja tuhannet sanat.

Kaikelle on aikansa.
Jospa lindalindal
tämä kaikki taakse jää.

Tiellä sielä kasvaa
on uuden kevään heräämisen aikaa.

Sunnuntain mietteitä töllistä ja
"Sydänjää" sille sulaamista. Liisa

Äänestä
  • niin usein kastuneet, säkeet suruista synnytetty.

    Niinhän sitä sanotaan, että kaikelle on aikansa
    ja paikkansa - ehkä tällekkin.

    Kiitos Liisa, että poikkesit runossani.

    Äänestä

mykistymään runosi kauneudella ja koskettavuudella, kiitos.

Äänestä
  • ovat lähinnä minua.

    Kiitos Sinulle sanoistasi.

    Äänestä

Olen sanaton!

Jos nyt on ihan pakko jotain sanoa
niin

riiiiiiiiiiipiiiiiiiiiiiiii!
Sydänverellä pegamettiin sulkakynällä
taidokkaasti kirjoitettu runo!
Huh!

Äänestä
  • sanaton meinaan.

    Riipiihän se, niin kuin tekee elämäkin hitto vie-
    köön kuten tiedät. Ja Sinä tiedät, paljon parem-
    min kuin moni muu.

    Kiitos Sisko, sanasi ovat salvaa sieluni
    haavoille.

    Äänestä

.... tämä on kuin minun päivästäi...
"Oletko Sinä mennyt
vai minä ?"

Hienoa tulkintaa ...
Kiitos sinulle

Äänestä
  • jos se onkin kaltaiseni, lienemme sielunsisaria
    kanssasi.

    Kiitos, se kuuluu ehdottomasti Sinulle.
    Mieltä lämmittävää saada palautetta, ja mukavaa
    että olet löytänyt palstan. Kuten huomaat, täällä
    on todella paljon kaunista jos katkeraakin luet-
    tavaa. Omistani voin sanoa sen verran, että nämä
    tummasävyiset ovat omimpiani vaikka toisinaan
    " erehdyn " kirjoittamaan muunkinlaisia.

    Kiitos !

    Äänestä

Runojen sointuvat kielet.
Säkeet rakkauden.
Niinhän se on.
Niinhän sen oltava kait on.
Rakkaus puhuttaa.

Äänestä
  • sointuvuudesta, ja melko raskashan tämä runoni
    kyllä on. Elämää, elämää kaikkinensa.

    Mutta Sinun palautteesi on aina yhtä lämmittävää.

    Kiitos Margitta.

    Äänestä

Laatutavaraa (jos runosta noin voi sanoa).
Kirjoita vastaavia muutama kymmen ja julkaise!

Äänestä
  • Ja miksikä ei voisi sanoa " laatutavaraa " ru-
    nosta noin yleensä, vaikka omani nyt sitä ei mie-
    lestäni kyllä ole.

    Olen tehnyt yhden omakustanteen, mutta siitä on
    pian pari vuotta. Ja niistä runoista en laittaisi
    kansien väliin tänä päivänä kyllä montaakaan.

    Ei se kukkokaan käskien laula, runoilijakaan ru-
    noja synnytä. Mutta sehän nyt on tullut moneen-
    kin kertaan todettua, että tummien vesien runot
    ovat sitä ominta minua. En tiedä mitä seuraavak-
    si tulee, aika näyttää.

    Kas vain, kun osasinkin odottaa Sinun kommentoin-
    tiasi mutta jo tuohon eiliseen oikeastaan.
    Mutta mitäpä tuosta, mukavaa että olet käynyt
    tämän runoni sisällä. Alan pian tottumaan Sinuun
    Sinä wenkuloitten wenkula.

    Kiitos.

    Äänestä

Mietin miten tätä runoa kuvailisin hmm… sanonpa vaikka,
että tämä runo on taideteos, sellaisena minä sen näen!

Äänestä
  • eipäs nyt ylitellä sanoilla, kehuskella koriasti.

    Taideteos. Sanoisinpa että niin upealta kuin se
    korvaani kuulostaakin, niin kovin korkealle olet
    runoni arvostanut.

    Kiitän silti mitä nöyrimmin, Sinä aina yhtä posi-
    tiivinen pikkuinen.

    Äänestä

...ja eksyily Emmin ja Jepen kanssa väsyttää vieläkin. Pari kertaa pitkälenkki, sain varmaan raitisilmamyrkytyksen ja sitten vielä tämä uskomattoman kaunis runosi, siis ....siis

Äänestä
  • luen jälleen palautettasi Kaaru.

    Ja minä kun ajattelin, että tämä on
    pohjanoteeraus taas tummilleni - kiitos.

    Ja piristystä nyt, uusi viikko ja uudet haasteet
    odottaa.

    Äänestä

Pahintako liekin kaikkien tunnemyrskyjen jälkeen se, että se loppuu. Viimeiset tuulahdukset siitä että joku on maailmaa heilauttanut, ja sen jälkeen vain yksinään tikuttava kello seinällä ja typertyneisyys: tässäkö se todella oli.

Ystäväiseni, se onneksi antaa mahdollisuuden uusille tunteille, uusille heilautuksille.

Kaunista, lindasein.

Äänestä
  • minä jotenkin arvelinkin, että jos olet linjoilla
    niin tämä runoni naksahtaa Sinuun - enpä sitten
    ollut väärässä.

    Oletpa taas ajatellut, lauseita niputtanut joissa
    on totuuksia enemmän kuin arvaatkaan.

    Sydänlämpöinen kiitos ottotytölleni.

    Äänestä

En ollut lukenut tätä ennen kuin kirjoitin tuon oman
Miksi ne niin lähellä kulkee
Tai ehkäpä juuri siksi että
Snä olet antanut uskoa minulle
Että tunteista voi kirjoittaa
mutta vain itsestä
oikein

Äänestä
  • minä uskon Sinua.

    Ehkäpä me olemme kulkeneet samaiset polut, käy-
    neet tunnemaailmoissamme samoja kaihertavuuksia
    läpi. Runot liippaavat toisiaan, joten uskon että
    myös tuntemuksemme silloin.

    Jos minä olen antanut uskoa Sinulle, olen ehkä
    saanut aikaan edes pikkuisen jotain hyvää.

    Kiitos että poikkesit, Sinä suurien tunteiden
    tulkki.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


haide kirjoitti:

Tämä kaikki kuuluu minuun
jokainen kahlittu sana
kömpelöt käteni
tyhjäksi puhuttu sielu.

Pergamentti
jolle rakkaus oli tarkoitus kirjoittaa
on kostunut kyynelistä
eletystä eilisestä.

Raivo, kiihko ja halu
joka minussa on ollut
haavoihini hiipuu, hiipuu.

Hellät silmäni
eivät kestäisi eroa enää
syli tyhjyyttä
eivätkä korvat kaikkoavia askeleita.

Oletko Sinä mennyt
vai minä ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu