"Skeptikot" ovat tällä palstalla varsin aktiivisia, eikä heidän virheellisten väitteiden oikaisemiseen jakseta paneutua lähellekään aina tarpeeksi hyvin. Siksi päätin kirjoittaa tämän tietopaketin, joka perustuu osittain yhteen ketjuun kirjoittamaani kommenttiin.
Aloitetaan kuumalla kylmällä aiheella. Mennyt talvi oli kylmin 14 vuoteen ja kylmyyden syy tiedetään: La Niña laski sen vaikutuksen alaisena olevien meri- ja maa-alueiden lämpötilaa, mikä puolestaan vaikutti alentavasti globaaliin lämpötilaan. Kasvihuoneilmiön voimakkuudesta tämä lämpötilan lasku ei kerro mitään (tästä enemmän loppupuolella).
La Niñan vaikutus tuntuu maapallon pintaa lähellä olevissa mittauksissa. Sen sijaan hieman korkeammalla ilmakehässä lämpötila oli odotetusti n. asteen verran korkeammalla verrattuna viimeisten 20 vuoden keskiarvoon, kuten tältä NASA:n dataan perustuvalla seurantasivulla selviää:
http://discover.itsc.uah.edu/amsutemps/amsutemps.html (esimerkkinä lämpötila kilometrin korkeudessa)
Tämä ei ole millään muotoa erikoinen tilanne. Esimerkiksi vuonna 1998 havaittiin vielä suurempi päinvastainen muutos eli lämpöpiikki globaalissa lämpötilassa, kun La Niñan vastavoima El Niño oli voimakkaimmillaan vuosiin.
Lisää tietoa wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/El_Ni%C3%B1o
http://en.wikipedia.org/wiki/La_Ni%C3%B1a
Nyt seuraa faktoja hiilidioksidista. CO2:n pitoisuus ilmakehässä on noussut n. 35 % esiteollisesta ajasta ihmisen vaikutuksesta. Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelua alettiin seuraamaan tarkasti vasta vuodesta 1958 lähtien, mutta tätä aiemmat pitoisuudet tunnetaan varsin hyvin esim. napajään vangitsemista ilmakuplista.
http://celebrating200years.noaa.gov/datasets/mauna/image3_650.jpg
Fossiilisen hiilen päästöt vuodesta 1800 vuoteen 2004:
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Global_Carbon_Emission_by_Type_to_Y2004.png
Jotkut skeptikot vertaavat fossiilisten CO2-päästöjen kokoluokkaa luonnossa tapahtuvaan hiilidioksidin sitoutumiseen ja vapautumiseen soluhengityksen ja yhteyttämisen johdosta ja toteavat, että ihmisen vaikutuksen täytyy olla minimaalinen. He kuitenkin tahallaan "unohtavat", että ihminen vapauttaa CO2:ta luonnollisen syklin ulkopuolelta ja tästä seuraava CO2:n hidas, mutta tappavan määrätietoinen kumuloituminen johtaa muutokseen CO2:n kierron luonnollisessa tasapainossa.
Elollisen luonnon toiminnan vaikutuksesta CO2:n määrä ilmakehässä pysyy jokseenkin vakiona, sillä hajottajat vapauttavat lopulta kasvien sitoman hiilidioksidin takaisin ilmakehään. Yhteyttävien eliöiden hidas siirtyminen luonnollisen syklin ulkopuolelle esim. syvälle merenpohjaan hautautumisen vaikutuksesta voi pitkien aikojen saatossa toki johtaa hiilen merkittävään sitoutumiseen, mistä on esimerkkinä polttamamme fossiiliset polttoaineet.
CO2:n kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus on todistettu ja siitä on turha kiistellä. Vuonna 2001 saatiin satelliittien avulla ensimmäistä kertaa suora todiste siitä, että CO2 vangitsee maapallolta takaisin avaruuteen päin heijastuvaa inrapunasäteilyä:
http://archives.cnn.com/2001/TECH/science/03/14/greenhouse.gases.02/index.html
Karanneen infrapunasäteilyn määrä oli nimittäin vähentynyt vuoden 1970 tilanteeseen verrattuna niillä kaistoilla, joilta CO2:n tiedetään absorboivan sitä. Kasvihuoneilmiö on seurausta juurikin siitä faktasta, että kasvihuonekaasut imevät itseensä tehokkaammin maasta heijastunutta, aallonpituudeltaan muuntunutta infrapunsasäteilyä tehokkaammin kuin suoraan Auringosta saapuvaa infrapunasäteilyä. CO2:n lämmittävää vaikutusta on toki mitattu mainittua tutkimusta ennen lukuisia kertoja laboratorio-olosuhteissa ja sille on vankat teoreettiset perusteet.
Vakavasti otettavat skeptikot eivät tästä johtuen kiistä mittauksin todistettua CO2:n lämpövaikutusta ja nykyään he tyytyvätkin lähinnä luomaan itselle mieluisia ilmastonmuutosskenaarioita vetoamalla esim. pienhiukkaspäästöjen heikommin tunnettuun vaikutukseen, vaikka toimivatkin näennäisesti tunnustettujen faktojen puitteissa.
Aloitetaan kuumalla kylmällä aiheella. Mennyt talvi oli kylmin 14 vuoteen ja kylmyyden syy tiedetään: La Niña laski sen vaikutuksen alaisena olevien meri- ja maa-alueiden lämpötilaa, mikä puolestaan vaikutti alentavasti globaaliin lämpötilaan. Kasvihuoneilmiön voimakkuudesta tämä lämpötilan lasku ei kerro mitään (tästä enemmän loppupuolella).
La Niñan vaikutus tuntuu maapallon pintaa lähellä olevissa mittauksissa. Sen sijaan hieman korkeammalla ilmakehässä lämpötila oli odotetusti n. asteen verran korkeammalla verrattuna viimeisten 20 vuoden keskiarvoon, kuten tältä NASA:n dataan perustuvalla seurantasivulla selviää:
http://discover.itsc.uah.edu/amsutemps/amsutemps.html (esimerkkinä lämpötila kilometrin korkeudessa)
Tämä ei ole millään muotoa erikoinen tilanne. Esimerkiksi vuonna 1998 havaittiin vielä suurempi päinvastainen muutos eli lämpöpiikki globaalissa lämpötilassa, kun La Niñan vastavoima El Niño oli voimakkaimmillaan vuosiin.
Lisää tietoa wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/El_Ni%C3%B1o
http://en.wikipedia.org/wiki/La_Ni%C3%B1a
Nyt seuraa faktoja hiilidioksidista. CO2:n pitoisuus ilmakehässä on noussut n. 35 % esiteollisesta ajasta ihmisen vaikutuksesta. Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelua alettiin seuraamaan tarkasti vasta vuodesta 1958 lähtien, mutta tätä aiemmat pitoisuudet tunnetaan varsin hyvin esim. napajään vangitsemista ilmakuplista.
http://celebrating200years.noaa.gov/datasets/mauna/image3_650.jpg
Fossiilisen hiilen päästöt vuodesta 1800 vuoteen 2004:
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Global_Carbon_Emission_by_Type_to_Y2004.png
Jotkut skeptikot vertaavat fossiilisten CO2-päästöjen kokoluokkaa luonnossa tapahtuvaan hiilidioksidin sitoutumiseen ja vapautumiseen soluhengityksen ja yhteyttämisen johdosta ja toteavat, että ihmisen vaikutuksen täytyy olla minimaalinen. He kuitenkin tahallaan "unohtavat", että ihminen vapauttaa CO2:ta luonnollisen syklin ulkopuolelta ja tästä seuraava CO2:n hidas, mutta tappavan määrätietoinen kumuloituminen johtaa muutokseen CO2:n kierron luonnollisessa tasapainossa.
Elollisen luonnon toiminnan vaikutuksesta CO2:n määrä ilmakehässä pysyy jokseenkin vakiona, sillä hajottajat vapauttavat lopulta kasvien sitoman hiilidioksidin takaisin ilmakehään. Yhteyttävien eliöiden hidas siirtyminen luonnollisen syklin ulkopuolelle esim. syvälle merenpohjaan hautautumisen vaikutuksesta voi pitkien aikojen saatossa toki johtaa hiilen merkittävään sitoutumiseen, mistä on esimerkkinä polttamamme fossiiliset polttoaineet.
CO2:n kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus on todistettu ja siitä on turha kiistellä. Vuonna 2001 saatiin satelliittien avulla ensimmäistä kertaa suora todiste siitä, että CO2 vangitsee maapallolta takaisin avaruuteen päin heijastuvaa inrapunasäteilyä:
http://archives.cnn.com/2001/TECH/science/03/14/greenhouse.gases.02/index.html
Karanneen infrapunasäteilyn määrä oli nimittäin vähentynyt vuoden 1970 tilanteeseen verrattuna niillä kaistoilla, joilta CO2:n tiedetään absorboivan sitä. Kasvihuoneilmiö on seurausta juurikin siitä faktasta, että kasvihuonekaasut imevät itseensä tehokkaammin maasta heijastunutta, aallonpituudeltaan muuntunutta infrapunsasäteilyä tehokkaammin kuin suoraan Auringosta saapuvaa infrapunasäteilyä. CO2:n lämmittävää vaikutusta on toki mitattu mainittua tutkimusta ennen lukuisia kertoja laboratorio-olosuhteissa ja sille on vankat teoreettiset perusteet.
Vakavasti otettavat skeptikot eivät tästä johtuen kiistä mittauksin todistettua CO2:n lämpövaikutusta ja nykyään he tyytyvätkin lähinnä luomaan itselle mieluisia ilmastonmuutosskenaarioita vetoamalla esim. pienhiukkaspäästöjen heikommin tunnettuun vaikutukseen, vaikka toimivatkin näennäisesti tunnustettujen faktojen puitteissa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Positiivista, että pitäydyt asiatyylissä.
En väitä olevani kaikin osin eri mieltä asioista, jos en olekaan asteikolla aivan samassa ääripäässä kanssasi.
Totuus lienee tässäkin asiassa jossain puolivälissä. Absoluuttista totuutta ei tiedä kukaan, jos sitä on olemassakaan.
meitä CO2 skeptikkoja on paljon enemmän kuin tämänkään palstan perusteella voi arvioida, mutta koska emme ole muodissa, eikö kukaan pysty rahastamaan meidän mielipiteillä, niin media ei juurikaan huomio meitä.
mutta erikoiskiitos asiatyylistä. Yleensä Ilmasto-hihhulit lähinnä, argumenttien loppuessa, lähinnä sättivät ja haukkuvat.
Uskomatonta, mutta totta. Syy piilee ihmiselle luonteenomaisessa tyhmyydessä. Ajatellaanpa vaikka autolla ajoa lumisateessa. Ohitat liikennemerkin tienreunassa saamatta selvää mitä siinä sanottiin, koska näkyvyytesi on huono. Kuinka paljon hiljennät vauhtiasi, koska et tiedä mitä liikennemerkissä sanottiin? Kuinka paljon hiljentäisit vauhtiasi, jos tietäisit että todellisuudessa liikennemerkki varoitti jyrkästä mutkasta? Suurin osa meistä hiljentäisi varmaankin vähemmän vauhtia tai ei lainkaan, jos ei tietäisi mitä liikennemerkissä sanottaisiin, tietäisi vain liikennemerkin olemassa olosta. Ihminen on tyhmä. Suunnilleen sama tilanne kuin tässä esimerkissä pätee ilmastonmuutokseen. Me ja poliittiset päättäjät (=ajaja) tiesivät, että asiantuntijat varoittavat jostain (=liikennemerkki), mutta koska emme saaneet tietää tarkalleen kuinka suuri uhka ilmastonmuutos on ja kuinka paljon tarkalleen maapallomme kestää saasteita, niin emme reagoineet pahemmin. Nyt me sitten olemme samassa tilanteessa kuin autoilija, joka ei hiljentänyt vauhtiansa tarpeeksi: olemme menossa liian kovaa kohti mutkaa. Se on jo varmaa, että lommoja tulee, mutta lähteekö oma henki vai tuleeko vain pienempiä vaurioita autoon, sitä ei ole vielä ennalta määrätty. Vielä on aikaa valita pienemmät vauriot, jos tartutaan toimeen. Se, että edes kerran elämässäsi viet biojätteet biojäteastiaan sekajäteastian sijasta pienentää hitusen tulevan onnettomuuden laajuutta. Se on varmaa, että ilmastonmuutos tulee tappamaan ihmisiä, mutta kuinka paljon? Siihen voi vaikuttaa.
Nyt ollaan sitten tilanteessa siellä autonratissa, ja näemme, että hengen lähtö (kuoleminen nälkään Suomessa vanhemmalla iällä, koska ilmansaasteet laskee viljasatoja maailmanlaajuisesti ja myös suomessa) on lähellä, mutta ei tehdä mitään. Ihminen on totisesti outo elukka.
Sen verran voi varmaan tehdä ilmastonmuutoksen hyväksi kun hyvältä tuntuu, ilman, että täytyy tinkia jostain mukavuudesta. Ei tarvi uhrautua, ei tarvi ryhtyä marttyyriksi, riittää kun pudottaa sen säilyketölkin siihen metallinkeräyslaatikkoon eikä siihen viereiseen sekajätelaatikkoon. Tai vaikka lahjoittaa 5e kuussa esim. WWF:n ilmastokummin asemassa. Jos rahkeita riittää, voi tsekata http://hajaaivo.suntuubi.com/?cat=10, mutta jos ei riitä kuin sen metallitölkin kierrättämiseen, niin oikein hyvä niin. Se auttaa jo.
Sieltähän sitä..
Kun Maapallon lämpötilat nousevat, CO2-pitoisuudet nousevat niiden perässä. CO2-pitoisuuksien nousu on seurausta lämpenemisestä, eikä sen aiheuttaja. Ja jos kerran CO2 ei aiheuta lämpenemistä, silloin ihminen ei aiheuta lämpenemistä. Case closed. :)
Jo 1800-luvulla jos ei 1700-luvulla että ilmahehän co2 nostaa lämpötilaa.
"Kun Maapallon lämpötilat nousevat, CO2-pitoisuudet nousevat niiden perässä. CO2-pitoisuuksien nousu on seurausta lämpenemisestä, eikä sen aiheuttaja."
Ilmaston lämpeneminen kyllä johtaa hiilidioksiditasojen nousuun satojen vuosien viiveellä (ainakin merien CO2-luovutuksen johdosta), mutta millä perusteella tuo muka osoittaa, ettei hiilidioksidi ole kasvihuonekaasu?