Meidän tarina

Kuvittele olevasi mies, joka elää psykoosia toistuvasti sairastavan naisen kanssa.

Sille et mitään mahtanut kun häneen ihastuit, rakastuit ja kositkin. Omapahan oli ratkaisusi.

Entäs sitten kun huomasitkin, että vaimosi onkin psyykkisesti sairas? Itsetuntonsa on nollilla. Ei kestä paineita, pakenee pelkoneuroosejaan psykoottiseen tilaan. Tilaan, jossa ei ole muita kuin hän itse, täydellisine tietoineen siitä mikä/kuka on oikeassa. Tilassa jossa ei tunneta väsymystäkään (valvotaan yötkin). Etsitään vain syyllisiä, provosoitunein mielin ja huudoin!!!. Armoa ei tunneta koska pahantekijäin on palkkansa saatava.

No ei kaikki noin huonosti meillä. Kaksi vuotta sitten koki voimakkaimman psykoosin. En enää yksin jaksanut, huusin apua ja sain. Vaimo myönsi itselleen sairautensa (ihme!!!), jonka johdosta parantuminen alkoikin. Sai uuden ajan lääkityksen, pääsi sairaseläkkeelle (stressistä vapautus!!!). En voi uskoa todeksi tätä päivää. On niin seesteistä, niin harmonista elomme. Ei enää jatkuvaa pelkoa uuden psykoosinsa ensioireista. Voiko tämä olla totta!!!

Jk. Kaikesta edellä kuvatusta huolimatta rakastan vaimoani, hän minua vieläkin enemmän.
1147
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Kirjoituksestasi, olet ihana mies ja rakkaus vaimoosi näyttää olevan aitoa niin myötä kun vastamäessäkin, hyvää jatkoa teille molemmille.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Surun lapsi kirjoitti:

Kuvittele olevasi mies, joka elää psykoosia toistuvasti sairastavan naisen kanssa.

Sille et mitään mahtanut kun häneen ihastuit, rakastuit ja kositkin. Omapahan oli ratkaisusi.

Entäs sitten kun huomasitkin, että vaimosi onkin psyykkisesti sairas? Itsetuntonsa on nollilla. Ei kestä paineita, pakenee pelkoneuroosejaan psykoottiseen tilaan. Tilaan, jossa ei ole muita kuin hän itse, täydellisine tietoineen siitä mikä/kuka on oikeassa. Tilassa jossa ei tunneta väsymystäkään (valvotaan yötkin). Etsitään vain syyllisiä, provosoitunein mielin ja huudoin!!!. Armoa ei tunneta koska pahantekijäin on palkkansa saatava.

No ei kaikki noin huonosti meillä. Kaksi vuotta sitten koki voimakkaimman psykoosin. En enää yksin jaksanut, huusin apua ja sain. Vaimo myönsi itselleen sairautensa (ihme!!!), jonka johdosta parantuminen alkoikin. Sai uuden ajan lääkityksen, pääsi sairaseläkkeelle (stressistä vapautus!!!). En voi uskoa todeksi tätä päivää. On niin seesteistä, niin harmonista elomme. Ei enää jatkuvaa pelkoa uuden psykoosinsa ensioireista. Voiko tämä olla totta!!!

Jk. Kaikesta edellä kuvatusta huolimatta rakastan vaimoani, hän minua vieläkin enemmän.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu