hellan veto matalapaineella

Tyyni ja kostea ilma (se myös on usein, mutta aina sitä sanotaan matalapaineeksi) ja kylmennyt savupiippu.

Piippu on täynnä raskasta kosteaa ilmaa. Se on kylmänä tulppana piipussa eikä eikä nouse ennenkuin on lämmennyt kokonaisuudessaan. Siihen saakka savuttaa.

Tapahtumaketju ei johdu varsinaisesti ilmanpaineesta.

paineen merkitys on vain maksimissaan 10%. 950-1050mb on vaihtelu väli paineissa. Nolla paineessa ei ole tiheys eroakaan kylmän ja kuuman ilman välillä, sama tietysti painottomuudessa.

Koska kuitenkin on eroja vetävyydessä.. Matalapaineissa on pilvistä ja kosteaa, piisi on kostea ja yleensä lämpimämpi kuin pakkasella, puutkin kostuu pinnastaan, jolloin piippuun noussut savu ei jaksa kunnolla nousta, ja kosteus tekee savusta nopeasti raskasta. Matalapaineissa vallitseva tuuli saa vielä ulkoa katsoen savun lähtemään pitkin kattoa, ja painumaan räystäiden tasalle, vaikka tuuli parantaakin vetoa itse hormissa.
Pakkasella piisi on kylmempi, mutta koska kaikki falskaa hieman piisissä on koko ajan hieman vetoa, ja kun sytytetään tuli,, valmis veto avittaa ja lämpötila ero on suurempi, jolloin veto on parempi.. ja tyynella savu nousee kauniisti ylös,, kuin vahvistaakeen illuusiota huippuhyvästä vedosta.
Hyvä konsti on avata pellit puoli tuntia ennen sytytystä, jolloin kuiva ja lämmin huoneilma käynnistää vedon hormiin ja kuivatta ja lämmitää hieman hormia, ja jos tuuleksii, odottaa hieman tuulista hetkeä kun tulen sytyttää. Jos laittaa vedon heti pienelle, savu liikkuu niin hitaasti hormissa että se jäähtyy ja alkaa kenties virrata takaisin..
Itsekkin joskus piti sytytellä nuohous luukkussa paperia, jolloin veto käynnistyi. Aikaa on muutama kymmennen sekuntia, kun huomasi että veto tyrehtyy, jos myöhästyi koko hormillinen savua tuli oikein jöötinä luukusta olkkariin,,ja siinä ei sitten enää mikään paperi palanut siinä virtauksessa, vaan sammui.

Matalapaineella ilman liike ylöspäin, korkeapaineella alaspäin.

Jos tätä ei ymmärrä ei pidä ryhtyä puulla lämmittäjäksi. Nykypolvi ei vaan ole oppinut puulla lämmittämisen taitoja.
Itse olen onneksi oppinut puulla lämmittämisen taidot jo 1940-luvulla. Ei ole ollut mitään ongelmia.

Kyllä tuo ongelma on aika selvä, siellä savupiipussa (hormissa) on vaan yksinkertaisesti "kylmemmän eli raskaamman tulppa". Ennen vanhaan tämä ratkaistiin siten, että siellä piipun alaosassa eli hormin tuhkaluukussa poltettiin pala paperia.
Tämän palamislämpö työnsi sen "ilmatulpan" pois. Savupiipun veto tulee savupiipun eli hormin korkeudesta. Tästä syystä ne tehtaiden savupiiput ovat varsin korkeita eli tällä varmistetaan veto.
Näissä luonnollinen palaminen perustuu alipaineessa tapahtuvaan palamiseen.

Eri tekniikka on se, että palaminen suoritetaan ylipaineessa. Tulipesään voidaan puhaltimilla tuoda palamisilmaa.

Ei se palamisenhallinta ole niin vaikeaa.

minulla yritti hella vetää matalapaineella,alhaalla olevia pilviä keittiöön..onneksi kerkesin laittaa pellit äkkiä kiinni.

avusta vetoa alussa puhaltamalla piippuun kuumaa ilmaa hiustenkuivaajalla hellan päältä tai alta mallista riippuen. näin saat helposti vedon aikaan ilman savutusta. on halpa ja helppo keino ja toimii aina.

Ei kai sillä ilmanalalla ole mitään tekemistä. Vedon helppous tai vaikeus riippuu ihan siitä millaisella alustalla hellaa vetää. Hiekkaisella tiellä vetäminen on raskaampaa kuin kovalla asvaltilla.

Tänä päivänä lämmitys kohdistuu usein uudempiin rivi- ja omakotitaloihin. Suurin ongelma on ilmastoinnin päällä oleminen, jolloin virtaus piipussa on väärään suuntaan.

Näin kerran saunan jälkeisen saunan lämmittämisen. Rouva halusi samaan aikaan kosteuden saunasta suurimmalla imurin teholla, kun mies sytytti takkaa.

ilmanpaineella, siis paineella ,ei ole merkitystä, mutta suhteellisella kosteudella ja lämpötilalla on. lämmin ilma on kevyempää ja pyrkii ylös, ja kylmä alas. esitetyt hormin esilämmityskonstit toimii, muttei silmänräpäyksessä. vetoa saa aikaan jos sisällä on lämpimämpää kun ulkona avaamalla uuninpellit ja suuluukun useiksi minuuteiksi. vanhat hormit usein liian isoja jolloin saattaa käydä niin että savu kyllä nousee ylös, mutta toista reunaa tulee kylmää alas ja tuo vähän savua mukanaan. vetoa pitää olla jotta tuli palaa voimakkaasti. kituuttamalla polttaminen tuhlaa puuta tms. palaminenhan on hapen yhdistymistä poltettavaan aineeseen ja se tapahtuu vain poltettavan aineen kaasun ja ilman hapen kanssa. puun pitää siis ainakin paikallisesti kuumentua niin että se kaasuuntuu. hitain palamisen muoto on lahoaminen mutta ei sillä mökkiä lämmitä, voimakkaassa palossa palaminen täydellisempää ja mökki lämpiää. kostealla ilmalla ilman sisältämä vesi höyrystettävä mikä heikentää lämmitystehoa. voimalaitoksessa polttoilma esikuumennetaan. jos kotona koneellinen ilmanvaihto niin ovet ja ikkunat kiinni ja täyshäkä päälle jotta mökkiin tulee ulkoilmaa korkeampi paine, mikä vuorostaan pyrkii piipusta ulos ja auttaa vetoa.

Jos piipun sisälämpötila on alhaisempi kuin ulkolämpötila niin piippu ei vedä
Ilman paino on suhteessa lämpötilaan ja kosteuteen.
Hyvä konsti on kuumailma pistoolilla puhaltaa tuhkaluukusta kuumaa ilmaa piippuun.
Jos lämmittää kyllin usein että piippu ei pääse kylmäksi niin veto säilyy.

Ok , se paperi tunppi ei tehoo helteellä , voi jumakauta ,että savutti viime kesänä par er kertaa.

Hella toimii hyvin säällä kuin säällä, jos sitä jatkuvasti käytetään. Mutta jos se on käyttämättä ja kostuu muodostaa lämpiävä vesi höyrytukoksen piippuun. Pitää aloittaa pienellä tulella.
Ennen muinoin huonovetoinen uuni opetettiin tavoille polttamalla hieman sytykkeitä enen puidenlaittoa.
Saunan kanssa on useammin ongelmia, koska se lämpiää yleensä vain kerran viikossa. ja silloin saattaa sytyssavut tulla sisälle. Sitten kun lämpiää alkaa vetää kunnolla.
Vetokyky riippuu myös uunin rakenteesta. Suora reikä vetää paremmin kuin kiertouuni.

Talvikelillä on helpoin tapa vetää hellaa pulkassa. Suksetkin auttavat jos ei pulkkaa löydy.

Ota naakanpesä pois savupiipusta.
Lakkaa savuttamasta.

Miksi ei piipun nokassa ole automaattista tai mekaanista peltiä, joka estää kylmän ja kostean ilman valumisen hormiin?

Nythän katolla piipussa on piipunhattu ja alhaalla savupelti. Jos sulku- tai savupelti olisi ylhäällä, hormi pysyisi lämpimänä viikon verran ja ainakin paremmin kuin sulkupellin ollessa ihan alhaalla. Koko hormihan kylmenee ja kosteus tiivistyy sinne.

Savupelti siis piipun nokkaan, ei alas! Moottoroitu, automaattinen, peltimoottorilla tai vipuvarrella varustettu mekaaninen sulkupelti.

Kääntöpeltejähän ei saa pystyosalla hormeissa käyttää RS-kokoelman mukaan, mutta kai siihen on kiertotie eli jatkovarsi tai säätölaite.

Yleinen virhe:
Luulo: Kun matalapaine ja korkeapaine yhdistyvät, siitä syntyy tuulta.
Todellisuus: Jos matalapaine ja korkeapaine yhdistyvät niin siitä syntyy räjähdys. Räjähdyksestä syntyvä ilmavirta on tuulta.

Eipä ole hellaa tarvinnut kiskoa mihinkään sen jälkeen kun sen työnsin paikalleen 25 vuotta sitten. Ja hyvin pelaa vieläkin 3 levyllä. Yhdestä kai vastukset jo käristyneet.

Savu nousee millä sytytetty.

Kannattaa aina vetää alamäkeen päin niin ei ahista.

Joulun aika oltiin mökillä ja kyllä tulisijat vetivät, vaikka taas olivat muutaman kuukauden käyttämättä, eli syksystä lähtien.
Päärakennuksessa on neljä tulisijaa, eli pirtissä ja kamarissa on uunit molemmissa, sitten tuvassa on hella ja leivinuuni.
Saunarakennuksessa on vielä kertalämmitteinen kiuas ja muuripata.
Ei ole mitään ongelmia lämmityksessä, kun on oppinut käyttämään. Yhdestä asiasta ei kukaan kuitenkaan maininnut sen vedon suhteen. Se on ainakin meillä huonointa keväisin, kun talo ja tulisijat ovat kylmiä, mutta ulkona onkin nopeasti tullut paljon lämpimämpää. Silloin sytyttäminen on haasteellisempaa. Mutta ei mahdotonta silloinkaan.