toiset väittää:hella savuttaa,kun on matalapaine,vallitsevana.mutta nouseehan nuotiostakin savu ylöspäin, olkoon keli kuin keli.nyt viisaat ,kertokaa sellainen kansantajuinen selitys,ja neuvo miksi se hella savuttaa "matalapaineessa".en jaksa aina tätä akan ja anopin kanssa vatvoa. ps,en tiedä,tiedänkö tätä enää itsekkään.
hellan veto matalapaineella
uskoni horjuu
4113039
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Tyyni ja kostea ilma (se myös on usein, mutta aina sitä sanotaan matalapaineeksi) ja kylmennyt savupiippu.
Piippu on täynnä raskasta kosteaa ilmaa. Se on kylmänä tulppana piipussa eikä eikä nouse ennenkuin on lämmennyt kokonaisuudessaan. Siihen saakka savuttaa.
Tapahtumaketju ei johdu varsinaisesti ilmanpaineesta.
Miksi sitten kovilla pakkasilla sanotaan uunien vetävän hyvin (korkeapaine) vaikka silloinhan piippu on vielä kylmempi kuin sadesäällä?
paukkupakkasella ilma on ylipäätään kuivaa. Se lämpiää herkästi ja lähtee nousemaan ylös myös kylmässä piipussa.
Kun ilma on kosteaa, niin vesi ei ole siinä vesihöyrynä, vaan vetenä, sumuna jne. Tämän veden täytyy ensin höyrystyä ennekuin ilma lähtee lämpiämään ja nousemaan. Kylmä piippu jarruttaa tätä höyrystymistä tehokkaasti ja ilman lämpeneminen tapahtuu hitaasti.
Vetinen ilma voidaan lämmittää tehokkaasti tuhkaluukun ja hiustenkuivaajan avulla. Myös paperin poltto tuhkaluukussa on vanha konsti. Näillä tempuilla saadaan ilma kuivaksi ja hella alkaa vetää.
"Piippu on täynnä raskasta kosteaa ilmaa. "
kostea ilma on kevyempää verrattuna kuivaan ilmaan!
paineen merkitys on vain maksimissaan 10%. 950-1050mb on vaihtelu väli paineissa. Nolla paineessa ei ole tiheys eroakaan kylmän ja kuuman ilman välillä, sama tietysti painottomuudessa.
Koska kuitenkin on eroja vetävyydessä.. Matalapaineissa on pilvistä ja kosteaa, piisi on kostea ja yleensä lämpimämpi kuin pakkasella, puutkin kostuu pinnastaan, jolloin piippuun noussut savu ei jaksa kunnolla nousta, ja kosteus tekee savusta nopeasti raskasta. Matalapaineissa vallitseva tuuli saa vielä ulkoa katsoen savun lähtemään pitkin kattoa, ja painumaan räystäiden tasalle, vaikka tuuli parantaakin vetoa itse hormissa.
Pakkasella piisi on kylmempi, mutta koska kaikki falskaa hieman piisissä on koko ajan hieman vetoa, ja kun sytytetään tuli,, valmis veto avittaa ja lämpötila ero on suurempi, jolloin veto on parempi.. ja tyynella savu nousee kauniisti ylös,, kuin vahvistaakeen illuusiota huippuhyvästä vedosta.
Hyvä konsti on avata pellit puoli tuntia ennen sytytystä, jolloin kuiva ja lämmin huoneilma käynnistää vedon hormiin ja kuivatta ja lämmitää hieman hormia, ja jos tuuleksii, odottaa hieman tuulista hetkeä kun tulen sytyttää. Jos laittaa vedon heti pienelle, savu liikkuu niin hitaasti hormissa että se jäähtyy ja alkaa kenties virrata takaisin..
Itsekkin joskus piti sytytellä nuohous luukkussa paperia, jolloin veto käynnistyi. Aikaa on muutama kymmennen sekuntia, kun huomasi että veto tyrehtyy, jos myöhästyi koko hormillinen savua tuli oikein jöötinä luukusta olkkariin,,ja siinä ei sitten enää mikään paperi palanut siinä virtauksessa, vaan sammui.
nii,mikä oli se voima joka teki sen inhottavan tempun sulle/kuin muillekin hellan lämmittäjille?oisko painovoima?
kun savu sitoo riittävästi kosteutta se ei jaksa
enää nousta piipusta vaan valuu alas.
Oppikirjoissa sanotaan kostean ilman olevan kuivaa keveämpää.
Matalapaine -- kostea ilma.
Korkeapaine -- kuiva ilma.
Ellet usko, katso ilmapuntarista.
Matalapaineella ilman liike ylöspäin, korkeapaineella alaspäin.
Jos tätä ei ymmärrä ei pidä ryhtyä puulla lämmittäjäksi. Nykypolvi ei vaan ole oppinut puulla lämmittämisen taitoja.
Itse olen onneksi oppinut puulla lämmittämisen taidot jo 1940-luvulla. Ei ole ollut mitään ongelmia.
Kyllä tuo ongelma on aika selvä, siellä savupiipussa (hormissa) on vaan yksinkertaisesti "kylmemmän eli raskaamman tulppa". Ennen vanhaan tämä ratkaistiin siten, että siellä piipun alaosassa eli hormin tuhkaluukussa poltettiin pala paperia.
Tämän palamislämpö työnsi sen "ilmatulpan" pois. Savupiipun veto tulee savupiipun eli hormin korkeudesta. Tästä syystä ne tehtaiden savupiiput ovat varsin korkeita eli tällä varmistetaan veto.
Näissä luonnollinen palaminen perustuu alipaineessa tapahtuvaan palamiseen.
Eri tekniikka on se, että palaminen suoritetaan ylipaineessa. Tulipesään voidaan puhaltimilla tuoda palamisilmaa.
Ei se palamisenhallinta ole niin vaikeaa.
" Ennen vanhaan tämä ratkaistiin siten, että siellä piipun alaosassa eli hormin tuhkaluukussa poltettiin pala paperia."
Jos tämä toimisi paremmin, olisi sama polttaa se paperi pesässä.
Jos sisäilman lämpötila on pienempi kuin ulkoilman, hormi ei vedä. Muulloin vetää aina. Siis aina. Nuohoamaton hormi on sitten asia erikseen. Siihen voit koittaa noita poppaskonsteja.
Käytä sitä sähköhellaasi kun et tajua mitään puulämmitteisestä hellan käytöstä.
Nykypolvi on unohtanut kokonaan puulämmityksen taidot.
Me puulämmityksen taitajat emme asu savuisissa pirteissä.
Toisin sanoen hormisi ei vedä :D Ennekuin olet polttanut paperia tuhkaluukussa. Äijänkääkkä kuulostaa varsinaiselta ammattimieheltä.
Vert. Toiset ei osaa ajaa autoa ja menevät sen vuoksi ojaan. Me vedämme auton ojasta ja matka jatkuu.
Miksi ammatti mies ei vain aukaise peltejä hieman aikaisemmin ennen sytytystä.
Ainakin kylmemmillä ilmoilla huoneiden lämpö lähtee karkaamaan hormin kautta ja hormiin syntyy noin 10min luonnollinen veto, vaikka edes tulia ei olisi vielä sytytetty. Se ilmanvaihto kuivattaa ja lämmittää hormiä valmiina koitoksiin.
Tämä ei tietenkään toimi jos tullaan esim. kesämökille kuukausien tauon jälkeen. ellei möksässä ole ollut jotakin peruslämpöä päällä.
Kuten sanoit, ei toimi jos mökille tullaan pitkän ajan päästä. Mökin sisälämpötila on sama kuin ulkolämpötila, kevätaurinkokelillä voi olla ulkona lämpöisempää. Hormi ei vedä.
Uskomattomia kommentteja täällä. Joku väittää tietävänsä kaiken eikä kuitenkaan ymmärrä lämpötilaeron merkitystä. No, onhan se niinkin, että asian voi tehdä 40 vuotta väärin, eihän sitä mikään estä.
minulla yritti hella vetää matalapaineella,alhaalla olevia pilviä keittiöön..onneksi kerkesin laittaa pellit äkkiä kiinni.
avusta vetoa alussa puhaltamalla piippuun kuumaa ilmaa hiustenkuivaajalla hellan päältä tai alta mallista riippuen. näin saat helposti vedon aikaan ilman savutusta. on halpa ja helppo keino ja toimii aina.
Mitä jos sähkötkin on poikki? Hiustenkuivaajat useimmin toimii sähköllä. Minulla onkin parempi ratkaisu, ostin rautakaupasta sellaisen pienen nestekaasupolttimen jossa on piezosytytys. (Poltin käyttää pieniä nestakaasusäiliöitä)
Tämä voittaa paperin polton koska ei aiheuta hormiin noen muodostusta. Hormin tuhkaluukku auki ja hetken poltto tällä polttimella auttaa AINA.
Tällä konstillla hella ei ole koskaan savuttanut. Eikä nuohoojakaan ole koskaan valitellut hormin nokeetumisesta paperin poltolla.
Ei kai sillä ilmanalalla ole mitään tekemistä. Vedon helppous tai vaikeus riippuu ihan siitä millaisella alustalla hellaa vetää. Hiekkaisella tiellä vetäminen on raskaampaa kuin kovalla asvaltilla.
Sinua ollaan vedetty liekanarussa liian pitkään. Tämän vuoksi et käsitä mitä sana "veto" merkitsee puulämmitteisten hellojen kohdalla.
Lyöväthän jotkut vetoa erinäisistä asioistakin.
Tänä päivänä lämmitys kohdistuu usein uudempiin rivi- ja omakotitaloihin. Suurin ongelma on ilmastoinnin päällä oleminen, jolloin virtaus piipussa on väärään suuntaan.
Näin kerran saunan jälkeisen saunan lämmittämisen. Rouva halusi samaan aikaan kosteuden saunasta suurimmalla imurin teholla, kun mies sytytti takkaa.
ilmanpaineella, siis paineella ,ei ole merkitystä, mutta suhteellisella kosteudella ja lämpötilalla on. lämmin ilma on kevyempää ja pyrkii ylös, ja kylmä alas. esitetyt hormin esilämmityskonstit toimii, muttei silmänräpäyksessä. vetoa saa aikaan jos sisällä on lämpimämpää kun ulkona avaamalla uuninpellit ja suuluukun useiksi minuuteiksi. vanhat hormit usein liian isoja jolloin saattaa käydä niin että savu kyllä nousee ylös, mutta toista reunaa tulee kylmää alas ja tuo vähän savua mukanaan. vetoa pitää olla jotta tuli palaa voimakkaasti. kituuttamalla polttaminen tuhlaa puuta tms. palaminenhan on hapen yhdistymistä poltettavaan aineeseen ja se tapahtuu vain poltettavan aineen kaasun ja ilman hapen kanssa. puun pitää siis ainakin paikallisesti kuumentua niin että se kaasuuntuu. hitain palamisen muoto on lahoaminen mutta ei sillä mökkiä lämmitä, voimakkaassa palossa palaminen täydellisempää ja mökki lämpiää. kostealla ilmalla ilman sisältämä vesi höyrystettävä mikä heikentää lämmitystehoa. voimalaitoksessa polttoilma esikuumennetaan. jos kotona koneellinen ilmanvaihto niin ovet ja ikkunat kiinni ja täyshäkä päälle jotta mökkiin tulee ulkoilmaa korkeampi paine, mikä vuorostaan pyrkii piipusta ulos ja auttaa vetoa.
Jos piipun sisälämpötila on alhaisempi kuin ulkolämpötila niin piippu ei vedä
Ilman paino on suhteessa lämpötilaan ja kosteuteen.
Hyvä konsti on kuumailma pistoolilla puhaltaa tuhkaluukusta kuumaa ilmaa piippuun.
Jos lämmittää kyllin usein että piippu ei pääse kylmäksi niin veto säilyy.
Voi siinä käyttää vaikka kosania ja varmasti toimii. Se paperituppo on kuitenkin siinä kädenulottuvilla.
Ok , se paperi tunppi ei tehoo helteellä , voi jumakauta ,että savutti viime kesänä par er kertaa.
Hella toimii hyvin säällä kuin säällä, jos sitä jatkuvasti käytetään. Mutta jos se on käyttämättä ja kostuu muodostaa lämpiävä vesi höyrytukoksen piippuun. Pitää aloittaa pienellä tulella.
Ennen muinoin huonovetoinen uuni opetettiin tavoille polttamalla hieman sytykkeitä enen puidenlaittoa.
Saunan kanssa on useammin ongelmia, koska se lämpiää yleensä vain kerran viikossa. ja silloin saattaa sytyssavut tulla sisälle. Sitten kun lämpiää alkaa vetää kunnolla.
Vetokyky riippuu myös uunin rakenteesta. Suora reikä vetää paremmin kuin kiertouuni.
Talvikelillä on helpoin tapa vetää hellaa pulkassa. Suksetkin auttavat jos ei pulkkaa löydy.
Ota naakanpesä pois savupiipusta.
Lakkaa savuttamasta.
Onneksi Suomessa ei ole naakkoja.
Onneksi sentään kirkhakkisia löytyy pohjanmaalta. Niiden pesistä voi tehdä koristeita savupiipun nokalle.
Miksi ei piipun nokassa ole automaattista tai mekaanista peltiä, joka estää kylmän ja kostean ilman valumisen hormiin?
Nythän katolla piipussa on piipunhattu ja alhaalla savupelti. Jos sulku- tai savupelti olisi ylhäällä, hormi pysyisi lämpimänä viikon verran ja ainakin paremmin kuin sulkupellin ollessa ihan alhaalla. Koko hormihan kylmenee ja kosteus tiivistyy sinne.
Savupelti siis piipun nokkaan, ei alas! Moottoroitu, automaattinen, peltimoottorilla tai vipuvarrella varustettu mekaaninen sulkupelti.
Kääntöpeltejähän ei saa pystyosalla hormeissa käyttää RS-kokoelman mukaan, mutta kai siihen on kiertotie eli jatkovarsi tai säätölaite.
Varmaan piippuun voisi laittaa palamattomasta aineesta valmistetun virtaviivaisen ja käännettävän naakanpesän.
Kyseessä oli piipun nokka, ei naakan.
Piippu on mekaaninen kappale, naakka on elukka. Jos joku elukka tai elukan pesä pitää tunkea piippuun, se on haikara, albatrossi tai strutsi. Tai joulupukki.
Joulupukin pesästä en niin tiedä mutta strutsin pesä on tehty Saharan hiekasta ja siitä on käänneltävää savuhidastinta aika vaikeata rakentaa.
"Kääntöpeltejähän+ei+saa+pystyosalla+hormeissa+käyttää+RS-kokoelman+mukaan,+mutta+kai+siihen+on+kiertotie+eli+jatkovarsi+tai+säätölaite."
Yleinen virhe:
Luulo: Kun matalapaine ja korkeapaine yhdistyvät, siitä syntyy tuulta.
Todellisuus: Jos matalapaine ja korkeapaine yhdistyvät niin siitä syntyy räjähdys. Räjähdyksestä syntyvä ilmavirta on tuulta.
Olipas tuossa tosi kummallinen väite. Ja vielä ilman kaikkia mahdollisia perusteluja.
Ps. Nuku humalasi pois.
Eipä ole hellaa tarvinnut kiskoa mihinkään sen jälkeen kun sen työnsin paikalleen 25 vuotta sitten. Ja hyvin pelaa vieläkin 3 levyllä. Yhdestä kai vastukset jo käristyneet.
Savu nousee millä sytytetty.
Kannattaa aina vetää alamäkeen päin niin ei ahista.
Joulun aika oltiin mökillä ja kyllä tulisijat vetivät, vaikka taas olivat muutaman kuukauden käyttämättä, eli syksystä lähtien.
Päärakennuksessa on neljä tulisijaa, eli pirtissä ja kamarissa on uunit molemmissa, sitten tuvassa on hella ja leivinuuni.
Saunarakennuksessa on vielä kertalämmitteinen kiuas ja muuripata.
Ei ole mitään ongelmia lämmityksessä, kun on oppinut käyttämään. Yhdestä asiasta ei kukaan kuitenkaan maininnut sen vedon suhteen. Se on ainakin meillä huonointa keväisin, kun talo ja tulisijat ovat kylmiä, mutta ulkona onkin nopeasti tullut paljon lämpimämpää. Silloin sytyttäminen on haasteellisempaa. Mutta ei mahdotonta silloinkaan.
Aluksi pitäis saada piippuun lämmintä ilmaa jossa ei ole paljon savua. Tulen sytyttäminen vain alta ja pienellä liekillä tuottaa savua siinä vaiheess kun piipussa ilma ei liiku.
Tulisijaan ylimmäksi savutta palavaa materiaalia joilla kuumaa ilmaa liikkeelle piippuun. Vasta sitten varsinainen sytytys.