Nyt voit täältä tsekata, millaista oli sää kesällä 1998, kun juoksentelit polvenkorkuisena paitaressuna äitisi helmoissa *).
http://www.wetterzentrale.de/archive/1998/avn/Rhavn00219980712.png
Vertaa sitten viimekesään, jolloin leukaasi ilmestyivät ensimmäiset parran haituvaiset (tai tytöillä jotain muuta):
http://www.wetterzentrale.de/archive/2007/avn/Rhavn00220070712.png
Lämpötiloissa siis aivan hirrr-vittävät erot?
Sitä se ilmastonmuutos teettää.
*) sopii tämän palstan kirjoittajien keskimääräiseen ikään, syntymävuosi 1993
http://www.wetterzentrale.de/archive/1998/avn/Rhavn00219980712.png
Vertaa sitten viimekesään, jolloin leukaasi ilmestyivät ensimmäiset parran haituvaiset (tai tytöillä jotain muuta):
http://www.wetterzentrale.de/archive/2007/avn/Rhavn00220070712.png
Lämpötiloissa siis aivan hirrr-vittävät erot?
Sitä se ilmastonmuutos teettää.
*) sopii tämän palstan kirjoittajien keskimääräiseen ikään, syntymävuosi 1993
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mutta erityisen hyvin muistan syksyt. Heti syyskuun alusta juoksin joka aamu heti herättyäni ikkunaan katsomaan että joko olisi tullut lunta.
Muistan hyvin ne monet pettymykset kun maa olikin vielä musta, meidän ikkunasta näkyi kynnetty pelto, mutta loka- marraskuussa se kaivattu lumi aina lopulta tuli.
Voin hyvin kuvitella eteläsuomen skeptikkojen juoksevan syksystä lähtien aamuisin ikkunaan katsomaan että joko se turkasen kasvihuoneilmiö olisi ohi. Ja voi sitä pettymyksen syvyyttä, juoksentelu jatkuu kuukaudesta toiseen ja lopulta vasta helmikuussa natsaa.
Skeptikkojen surkeutta kuvaa hyvin se, että hiihtoladut täytyy rakentaa keräämällä lumet laajalta alueelta ja kärrätä ne paikalle kuorma-autolla. Nöyryytyksen kruunaa ladun vieressä kukkivat leskenlehdet.
Palatakseni vielä siihen lapsuuteen, tai pikemminkin jo nuoruuteen, vielä 50-luvullakin kun olin jo jättänyt pahimmat hiihtovillitykset taakseni, lumet tuli ajallaan.
Hailuodon jäätie päätettiinkin nyt avata, vaikka vielä viikko sitten oltiin vahvasti sitä mieltä, ettei tänä talvena.
Maassa on puhdas valkea lumi ja nytkin ulkona lämmintä -9 C (Oulu) ja päivällä paistoi aurinko häikäisevän kirkkaasti. Puthaan jää on jo viikkoja kestänyt mootorikelkan ajelut. Kelepaa tässä vietellä talvilommaa tällä viikolla ja mennä vaikka matheen pyyntiin :)
ajoituksessa mitään outoa?
Parahin Horst, mutta näyttää pahasti siltä, että et ymmärrä sään ja ilmaston eroa. Turha minun on sitä tässä lähteä selittämään, kun Ilmatieteen laitoskin osaa sen tehdä:
http://www.fmi.fi/view/abc/index.html?N=137#137
http://www.fmi.fi/view/abc/index.html?N=60#60
Kahden päivän säistä ei voi sanoa juuta eikä jaata ilmastonmuutoksen suhteen. Nopastakin voi saada peräkkäin kaksi kuutosta. Lähtisitkö sen perusteella päättelemään, että seuraavakin luku on kuutonen? Kuutosen todennäköisyys on kuitenkin 16.67 %:ia eikä 100 %:ia, kuuten voisi väärin päätellä, jos saa kaksi kertaa peräjälkeen kuutosen.
Havaintoaineisto osoittaa, että Suomen ilmasto on lämmennyt:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000028826257
Havaintoaineisto osoittaa myös pakkaspäivien katoamista ja hellepäivien lisääntymistä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000031225337#22000000031225337
Lämpeneminen mitä todennäköisimmin jatkuu, sillä kasvihuoneilmiö ei denialistien kujeista välitä eikä ihmiskunta lakkaa päästelemästä.
Sään ja ilmaston ero on ihan selvä minulle, mutta noiden esiettyjen trendien tilastollinen luotettavuus on hiukan kyseenalainen. Otetaan nyt esimerkiksi Helsingin talvilämpötilojen kehitys 1975-2002. Aivan silmällä näyttää, että nousevan lineaarisen trendin sijasta voitaisiin piirtää vaakasuora tasolle -5. Vastaavasti vuotuinen keskilämpötila näyttäisi olevan vakio noin 5,5 C.
Mitään nousutrendiä ei siis noista kuvista voi kovin suurella varmuudella perustella.
Kuvassa olisi mielellään saanut olla myös tuoreemmat tilastot.
"Sään ja ilmaston ero on ihan selvä minulle"
Niinhän sinä sanot. Tälle palstalle kirjoittelemasi viestit kuitenkin todistavat täysin päinvastaista.
"Aivan silmällä näyttää, että nousevan lineaarisen trendin sijasta voitaisiin piirtää vaakasuora tasolle -5. Vastaavasti vuotuinen keskilämpötila näyttäisi olevan vakio noin 5,5 C."
Oma silmä ja mutu eivät ole luotettava menetelmä trendien arvioimiseen. Siksipä onkin hyvä olla jotain omaa subjektiivista silmää objektiivisempaa, nimittäin matematiikkaa.
Mutta eipä silti, ethän sinä olisi denialisti, jos et kieltäisi ilmastonmuutosta.
Kysyin ao. kuvien tilastollisesta merkitsevyydestä.
Trendiviiva voi olla nouseva, vaikka merkitsevyys olisi nollan luokkaa.
Siis miten suuret korrelaatiokertoimet näihin liittyi?
Ei voi puhua merkitsevästä nousutrendistä, jos korrelaatio on esim. vain 0,1.
Entä kulmakertoimen todennäköinen vaihteluväli 95% varmuudella? Ettei vain tuloksena olisi minimikulmakerroin negatiivinen näissä rajoissa.
Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, voin luottaa vain esim. NOAA:n tilastoihin, joihin ei liity tulevaisuuden arvausta.
Ennen muinoin vielä 10 vuotta sitten kylmä maaliskuu olisi tulkittu vain kylmäksi maaliskuuksi pitkäaikaistilastojen valossa, mutta nyt se on mahdollinen lisätodiste ilmastonmuutokselle.
Vai mitä mieltä ollaan kolmen viimepäivän jaksosta, jolloin Helsingissäkin vrk.keskilämpötilat painuivat viimein talvilukemiin?
Luultavasti ei mitään mieltä, koska eihän 3-5 päivän säätila kerro mitään ilmastosta, paitsi jos se on epätavallisen lämmin.
Ei Helsingin lämpötila tietenkään muutenkaan kerro globaali-ilmastosta mitään kuten ei Lontoon, Pariisin tai Tokion sääkään. Ainoastaan koko maailman säähavaintoaineiston keskiarvo kertoo ilmastosta, jos se on saatu ympäri vuoden tehdyistä samanaikaisista havainnoista useana päivänä, monen vuoden aikana.
---------------------------------
The temperature of the planet has increased about one degree Fahrenheit in the last century. So imagine a summer afternoon when it’s 63 degrees and the next thing you know it’s.. 64 degrees. Ahhhh!! Run for your lives, everybody! Women and children first!
"Kysyin ao. kuvien tilastollisesta merkitsevyydestä.
Trendiviiva voi olla nouseva, vaikka merkitsevyys olisi nollan luokkaa."
Kuvilla tuskin on tilastollista merkitystä. Niissä esitetyillä trendeillä sen sijaan voi olla.
Jos asia kerran kiinnostaa, olet vapaa tarkastelemaan sitä itsekin.
Jälleen kerran, aineisto on vapaasti jakelussa täällä: http://www.smhi.se/hfa_coord/nordklim/
Analysointiin sopivia ilmaisia avoimen lähdekoodin ohjelmistojakin löytyy nykyisin useita. Esim: http://www.gnu.org/software/octave/ ja http://www.r-project.org/
"Siis miten suuret korrelaatiokertoimet näihin liittyi?
Ei voi puhua merkitsevästä nousutrendistä, jos korrelaatio on esim. vain 0,1.
Entä kulmakertoimen todennäköinen vaihteluväli 95% varmuudella? Ettei vain tuloksena olisi minimikulmakerroin negatiivinen näissä rajoissa."
Kyllä havaintoaineistossa voi olla tilastollisesti merkittävä nousutrendi vaikka korrelaatio ei suuri olisikaan. Se vain tarkoittaa sitä, että trendi ei selitä kaikkea aineistossa havaittua vaihtelua. Ja tämän voi olettaa olevan tilanne kyseessä olevan aineiston suhteen. Nimittäin sää aiheuttaa suurta hajontaa, joka summautuu lämpenemistrendiin. Tasoitus olisikin paikallaan.
"Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, voin luottaa vain esim. NOAA:n tilastoihin, joihin ei liity tulevaisuuden arvausta."
Mitähän tuo tulevaisuuden arvaus tarkoittaa? Kysehän on menneen ajan lämpötiloista eikä mistään ennusteista. Kyllä NordKlim-aineisto lienee kaikkein luotettavin pohjoismaiden tilannetta kuvaava aineisto. Jakelussa olevan version sarjat valitettavasti vain loppuvat vuoteen 2002.
"Ennen muinoin vielä 10 vuotta sitten kylmä maaliskuu olisi tulkittu vain kylmäksi maaliskuuksi pitkäaikaistilastojen valossa, mutta nyt se on mahdollinen lisätodiste ilmastonmuutokselle."
Näinkö on? Kuka sitä on esittänyt todisteeksi?
"Vai mitä mieltä ollaan kolmen viimepäivän jaksosta, jolloin Helsingissäkin vrk.keskilämpötilat painuivat viimein talvilukemiin?"
Kyse on säästä.
"Luultavasti ei mitään mieltä, koska eihän 3-5 päivän säätila kerro mitään ilmastosta, paitsi jos se on epätavallisen lämmin."
Riippuu siitä, miten epätavallisesta säästä on kyse. Lisäinfoa: http://www.grida.no/CLIMATE/IPCC_TAR/wg1/088.htm
"Ei Helsingin lämpötila tietenkään muutenkaan kerro globaali-ilmastosta mitään kuten ei Lontoon, Pariisin tai Tokion sääkään. Ainoastaan koko maailman säähavaintoaineiston keskiarvo kertoo ilmastosta, jos se on saatu ympäri vuoden tehdyistä samanaikaisista havainnoista useana päivänä, monen vuoden aikana."
Yksittäisenä havaintona Helsinki ei kerro koko maailman tilanteesta. Mutta siitähän tässä ei olekaan kyse. Kyse on Suomen tilanteesta. Ja aineiston mukaan lämpenemistä on tapahtunut Suomessa.
Mutta jotta ei menisi pelkäksi sanahelinäksi, tein myös laskuja Helsingin lämpötilasarjan osalta (1975-2002).
Talvilämpötilat:
----------------
Pearsonin korrelaatiokerroin = 0.34 (p-arvo = 8 %). Ei siis tilastollisesti merkittävä korrelaatio 95 %:in merkittävyystasolla, mutta 90 %:in tasolla kylläkin.
Trendi = 1.11 astetta/vuosikymmen ja se selittää 11 % vaihtelusta.
Satunnaisen kohinan (jolla sama keskiarvo ja hajonta kuin kyseessä olevalla sarjalla) trendit vaihtelevat 95 %:in todennäköisyydellä välillä -1.22 - 1.22 ja 90 %:in todennäköisyydellä välillä -1.03 - 1.03. Trendi ei siis ole 95 %:in tasolla merkittävä, mutta 90 %:in tasolla kylläkin.
Kesälämpötilat:
---------------
Pearsonin korrelaatiokerroin = 0.39 (p-arvo = 4 %). Korrelaatio on tilastollisesti merkittävä 95 %:in tasolla.
Trendi = 0.51 astetta/vuosikymmen ja se selittää 15 % vaihtelusta.
Kohinan trendit vaihtelevat 95 %:in todennäköisyydellä välillä -0.48 - 0.48. Trendi on 95 %:in tasolla merkittävä.
Vuotuiset lämpötilat:
---------------------
Pearsonin korrelaatiokerroin = 0.41 (p-arvo = 3 %). Korrelaatio on tilastollisesti merkittävä 95 %:in tasolla.
Trendi = 0.52 astetta/vuosikymmen ja se selittää 17 % vaihtelusta.
Kohinan trendit vaihtelevat 95 %:in todennäköisyydellä välillä -0.47 - 0.47. Trendi on 95 %:in tasolla merkittävä.
P.S. "Allekirjoituksesi" muuten on jälleen kerran erinomainen parodia teidän denialistien päättelystä.
Kymmenen vuoden aikana tapahtuneista asioista vaahtoat? Sehän on hädin tuskin säätä, eikä missään tapauksessa ilmastoa.