Voi olla hassuja kysymyksiä, mutta olkoon :)
Kun esim. ihmisen neuronissa syntyy aktiopotentiaali niin kyseessähän on jonkinlainen sähköpurkaus, joka johtuu natruim ja kalium ionien pitoisuuksien vaihtelusta solun siällä, käsittääkseni näin.
Ionit on sähköisesti varautuneita atomeja. Mihin tuo aktiopotentiaali, sähköisku sitten häipyy kun se saavuttaa päämääränsä eli viimesen hermosoulun jonne se pysähtyy?
Pitääkö tuota sähköä tulla kokoajan kehoomme, kuluuko se, ja mistä sitä tulee lisää, ravinnostako?
Kun esim. ihmisen neuronissa syntyy aktiopotentiaali niin kyseessähän on jonkinlainen sähköpurkaus, joka johtuu natruim ja kalium ionien pitoisuuksien vaihtelusta solun siällä, käsittääkseni näin.
Ionit on sähköisesti varautuneita atomeja. Mihin tuo aktiopotentiaali, sähköisku sitten häipyy kun se saavuttaa päämääränsä eli viimesen hermosoulun jonne se pysähtyy?
Pitääkö tuota sähköä tulla kokoajan kehoomme, kuluuko se, ja mistä sitä tulee lisää, ravinnostako?
Vastaukset 3
Vanhimmat
liikkeeksi, lämmöksi?
ravinnosta, hapesta, valosta tai sähkömagneettisesta säteilystä.
"Pitääkö tuota sähköä tulla kokoajan kehoomme, kuluuko se, ja mistä sitä tulee lisää, ravinnostako? "
Kuten totesit itsekin, aktiopotentiaali ottaa käyttövoimansa neuronin sisä- ja ulkopuolen nesteiden potentiaalieroista eli erilaisista ionipitoisuuksista. Tätä ionipitoisuuksien eroa ylläpitävät solukalvossa (joka siis erottaa solun sisä- ja ulkopuolen) olevat ionipumput. Ionipumput siirtävät varautuneita ioneita kalvon puolelta toiselle. Pumput käyttävät käyttövoimanaan ATP-molekyylejä, joita taas tuottavat solun mitokondriot, jotka taas hyödyntävät happea ja sokeria, happea saadaan hengitysilmasta ja sokeria ravinnosta. Tämä oli siis hyvin yksinkertaistettu versio monimutkaisesta kemiallisesta prosessista.
Aivot kuluttavat energiaa pienen jääkaapin verran.
Ei siis mikään ihan pieni määrä, evoluutiossa on tosiaan satsattu älyllisiin toimintoihin.