Mikähän on valt.tri J.P. Roosin roduista lausumien mielipiteiden tieteellinen arvo? Tuskinpa sen kummempi kuin valt.tri Tatu Vanhasen eläkepäiviensä harrastuksena tekemien "älykkyystutkimusten" tieteellinen arvo.
J P Roos: Älykkyyden tabu murtuu?
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/lynnvanhanen.htm
Tatu Vanhanen, valtio-opin professori (emeritus)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tatu_Vanhanen
J P Roos: Älykkyyden tabu murtuu?
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/lynnvanhanen.htm
Tatu Vanhanen, valtio-opin professori (emeritus)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tatu_Vanhanen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älykkyyttä on ihannoitu aina kuten kauneuttakin; kaunis ja älykäs ihminen on zeitgeist.(ajanhenki)
Kaikki tämä kuuluu myös fasismiin. Valtiotietelijöille täydellisyys on vahva illuusio; ja älykkyys liitetään mieluusti siihen.
Älykkyys nähdään hyveenä; tavoittelemisen arvoisena asiana. Ja koska siihen liittyy väistämättä geneettinen-ulottuvuus asiasta kehittyy herkästi rotuoppeja sivuava asia.
Asian kääntöpuoli josta ei haluta puhua:
Älykkyyttä voi myös pitää degeneroitumisena.
Älykäs ihminen on yleensä näkemystensä orja. Hänellä on eräänlainen pakkomielle siitä että asioihin kuuluu monimutkaisia "mekanismeja" etc.
Kiteytettynä: "Tutkivan mieli on levoton."
Asian konkreettisempi puoli on se että mielisairauksien frekvenssi kasvaa älykkyyden mukana; aivot toimivat riskirajoilla. Ne ovat jatkuvasti vaarassa menettää kykynsä hillitä toimintaansa niin että yksilö pystyy huolehtimaan itsestään yhteiskunnan edellyttämällä tasolla.
Vielä herkemmin älykäs menettää kykynsä sosiaaliseen kanssakäymiseen yhteiskunnan vaatimalla tavalla. Hän eristyy, eristetään tai kokee toisten seuran turhauttavaksi jne. jne.
Älykkyys on käytännössä aivojen tehokasta toimintaa; tehot vaan eivät aina kohdistu oikein.
Mitä sitten tarkoittaa se että älykäs ihminen kehittää helpommin itselleen "mielisairauden"? Eikö mielisairaudet ole tavallisten ihmisten kehittelemiä termejä ihmisistä jotka eroavat massasta?
Ja mitä huonoa siinä on jos ei pysty elämään yhteiskunnan edellyttämällä "tasolla". Tuskinpa se ainkaan "mielisairasta" neroa haittaa. Kaikki on suhteellista ja riippuu kenen näkökulmasta katsoo asioita.