koetan muutaman terveydellisen seikan vuoksi vhh ruokavaliota. Jätän pysyväksi, jos tuntuu hyvältä. Nyt kuitenkin kysymys, eli mikä karkeasti ottaen on VHH. Esim sipulissa on finelin mukaan pitoisuus 4,8/100g joka kuulostaa paljolta. Tokihan sipulia syödään vähissä määrin.
Mitä voisi pitää kaupassa käydessä ohjenuorana kun ravintoarvoja tsekkailee?
Toinen juttu, että onko bataatti yhtään vähähiilarisempaa kuin peruna?
Mitä voisi pitää kaupassa käydessä ohjenuorana kun ravintoarvoja tsekkailee?
Toinen juttu, että onko bataatti yhtään vähähiilarisempaa kuin peruna?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tavallinen aikuinen keskiverto,paino 70 kiloa, tarvitsee päivässä hiilihydraattia noin 300 grammaa, rasvaa gramman kilojaan kohti ja proteiinia gramman kilojaan kohti. Nyrkkisääntö.
Jos akuutin energian tarve kasvaa, kannattaa nostaa hiilihydraatien osuutta energian saannissaan. ad 400-500 g työn raskauden mukaan. Rasvan osuudesta pika-energiana ei ole hyötyä. proteiinin saanit pitää olla jokseenkin stabiili, koska sen käyttö riippuu vähän munuaisenkin kyvyistä. ( 0.8 g/ painokilo ainakin pitäisi saada valkuaista, että kudokset pysyy jotenkuten kunnossa).
Jos nyt yhden individin energian saanti on 100E% päivässä. Siitä rasvan osuus pitäisi olla 25-35E% ja proteiinin osuus 10-20 E% ja loput hiilihydraattia. Jos hiilihydraattien osuus päivässä on alle 50E% päivän ravinnsosa voisi sanoa että onpa VHH vähähiilihydraattinen dieetti Diabeteksessa se voi olla käytössä. Kts. "lautasmalli". Se jakaa j energiaosuudet normaalisti ja on hyvä ohje lounaan ja päivällisen aterioihin.
Tuo on se virallinen ravintoaineiden jakauma. VHH-ruokavaliossa rasvat ovat aluksi jopa 70-80% ravinnosta, ja tasoa lasketaan mahdollisen alun induktiovaiheen jälkeen. Alakarppaaja pitää hiilarit ehkäpä 20-alle 100 gramman tietämillä. Hyväkarppaaja voi mennä yli sadan mutta hyväkarppaaja valitsee tarkoin mistä hiilarit saa.
Rasva on huono pika-energiaan, eli kovasti urheileva ihminen tarvitsee välttämättä vhh-ruokavaliolla ollessaan hiilareita ennen treeniä. Esim. energiajuomat ovat hyviä. Kova aerobinen kestävyysharjoittelu on vaikeaa ilman glugoosia. VHH-ruokavaliota noudattavan ihmisen kroppa tottuu pikkuhiljaa rasvan käyttöön energiana, ja esim. lihaskuntotreenejä voi tehdä ihan hyvin jopa ilman lisähiilareita. Mutta treeni kuluttaa nopeasti ylimääräiset hiilarit kropasta, on aivan luonnollista alakarppaajankin ottaa vähän energiaa hiilareita ja kuluttaa ne sitten treenissä pois.
Ihminen joka tekee raskasta työtä ja on normaalipainoinen, ei välttämättä edes tarvitse vhh-ruokavaliota. Liikunta on kaikkein paras laihdutuskeino ja mikään dieetti tai ruokavalio ei sitä voi korvata. Mutta silloinkin pitää katsoa mitä syö ja miten.
Itse aloitin vähän aika sitten vhh-ruokavalion ja olo on mitä mainioin. Paino laskee, energiaa on, kykenen tekemään lihaskuntotreenit ilman lisäenergiaa(noin 30min treeni kerrallaan, ei kauhean kova). Ilmavaivat lähti kokonaan pois kun jätin viljan pois.
On väitetty(ja uskonkin tähän) että osa atkins(tms) ruokavalioista tulleista positiivisista kokemuksista johtuu todentamattomista keliaakikoista jotka eivät viljalla eläessään edes tienneet olleensa allergikkoja.
Hiilareideni tarkkaa määrää en laske, mutta pysyn suurimman osan ajasta kohtalaisessa ketoosissa. Joskus otan alkoholia ja tiputtaa kropan pois ketoosista mutta sillä ei ole mitään väliä, yleensä jo seuraavana päivänä keto-aineet ovat takaisin tuotannossa kropassa.
Proteiinia pitää saada saman verran kuin aikaisemminkin, oli dieetti mikä tahansa. Liikaa proteiineja voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa esim. munuaisia. Treenaava ihminen voi tarvita 1,5-2g/painokilo protskuja, normaali ehkäpä sen gramman.
Jos ihminen ei ole ketoosissa, rasvan määrä ja laatuun kannattaa kiinnittää huomiota enemmän. Ketoosissa kroppa käyttää glukoosivarantojen poissaolon takia rasvaa energiana ja rasvaa voi syödä reilusti yli 50% kokonaisenergiasta ja silti laihtuu. Tyydyttyneet rasvat eivät ole yhtään sen epäterveellisempiä kuin tyydyttymättömätkään. Transrasvoja kannattaa välttää, eli ns. kovetettuja kasvirasvoja joita löytyy mm. margariineista.
Nykyihminen lihoo kiihtyvään tahtiin vaikka ruokapyramidi on kaikkien tiedossa. Jossain on vika, joko ravintomalli on väärä tai sitten suurin osa ihmisistä ei kykene sitä seuraamaan. Jokotai, se ei toimi ja ihmiset lihovat.
Suomessa on varsin hyvöt ravintoainetaulukot Kansanterveyslaitoksen tietueissa ja ne päivitetään jatkuvasti.
www.ktl.fi
Tarkemmin alaosoite www.fineli.fi
Siellä on jokainen elintarvike analysoitu erikseen 100 grammaansa kohtaan.
Ainakin puolet päivän kaloreista kannattaa ottaa hiilihydraatteina.
1 gramma hiilihydraattia antaa 4 kcal ( 17 kJ).
Runsshiilihydraattista on perunajauho ja tärkkelys miltei kokonaan hiilihdyrattia , yli 90%. joten esimerkkisi sipulisssa 100 gramma sipulia on vain noin 1,5 sokeripalan verran joitain hiilihydraattilajeja. Kaikki hiilihydraattilajit EIVÄT sokeristu eli glykemisoidu, kuten kuidut.
Glykeminen indeksi (GI) selvittää, mikä humahtaa nopeasti verensokeriksi ja mikä taas hitaasti. Yleensä kuitenkin kahdessa tunnissa on mikä tahansa jauho, jyvä, leipä, puuro jne sokerivellinä suolessa ja valmis humahtamaan vereen ja on mitattavissa veren sokerina hetken ajan, muta insuliini humauttaa ne fosforyloitumaan solun sisällä, eikä ne sitten ole veren puolella havaittavissa. Yleensä 5 g hh määrää ei insuliini havaitse. Se ei reagoi noin pieneen määrään, minkä saa esim. yhdessä sokeripalassa ujutettua vereensä häiritsemättä insuliinia. Veressä kiertaa nomaalisti koko aika "1,5 sokeripalaa" sokeria aivan oamsta takaa (todellisilla hienosäätelyjärjestelmilä) yöt ja päivät.