Teesi: Kaupungistuminen vääristää globaalin lämpötilan muutoksen pitkäaikaistilastoja.
Perustelu:
- Pitkäaikaistilastot käsittävät vuosikymmenien tai jopa 100 vuoden pituisia aikajaksoja. Siinä ajassa moni pieni tai keskikokoinen kaupunki on ehtinyt kasvaa suurkaupungiksi ja moottoriliikenne moninkertaistua. Myös lämpöä tuottava rakennuskanta on kasvanut samalla.
- Suurkaupunkien sisälle muodostuu lämpimän ilman saarekkeita, minkä johdosta vuotuinen keskilämpötila voi olla 1-2 C ympäristön lämpötilaa korkeampi.
- Useimmat meteorologiset havaintoasemat sijaitsevat pikemminkin kaupunkien läheisyydessä kuin kaukana asumattomassa erämaassa.
- Liikenteen ja väestömäärän kasvu keskittyvät kaupunkeihin.
Lopputulos:
Pitkän ajan kuluessa suurkaupungin keskilämpötila on kohonnut 50-100 vuoden ajanjaksossa 1-2 C pelkästään kaupungin kasvun myötä. Ympäristössä nousu voi olla vain 0-1 C.
Suurelta osalta havaitoasemien mittausdata sisältää tuon ylimääräisen kaupunkilämpenemisen, josta sitten on päätelty lämpötilan nousevan tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti 2-8 C 50-100 vuodessa, vaikka harvaanasutuilla alueilla tehdyt mittaukset osoittaisivat puolta pienempää lämpenemistä.
Vastaanväittäjien ei kannata esittää esim. tämänpäiväisten säähavaintojen perusteella, ettei kaupungistumisella olisi vaikutusta, jos kerran jossain kaakkois-Suomen pikkupaikkakunnalla on ollut samainen 10 C kuin Helsingissä päivällä.
Perustelu:
- Pitkäaikaistilastot käsittävät vuosikymmenien tai jopa 100 vuoden pituisia aikajaksoja. Siinä ajassa moni pieni tai keskikokoinen kaupunki on ehtinyt kasvaa suurkaupungiksi ja moottoriliikenne moninkertaistua. Myös lämpöä tuottava rakennuskanta on kasvanut samalla.
- Suurkaupunkien sisälle muodostuu lämpimän ilman saarekkeita, minkä johdosta vuotuinen keskilämpötila voi olla 1-2 C ympäristön lämpötilaa korkeampi.
- Useimmat meteorologiset havaintoasemat sijaitsevat pikemminkin kaupunkien läheisyydessä kuin kaukana asumattomassa erämaassa.
- Liikenteen ja väestömäärän kasvu keskittyvät kaupunkeihin.
Lopputulos:
Pitkän ajan kuluessa suurkaupungin keskilämpötila on kohonnut 50-100 vuoden ajanjaksossa 1-2 C pelkästään kaupungin kasvun myötä. Ympäristössä nousu voi olla vain 0-1 C.
Suurelta osalta havaitoasemien mittausdata sisältää tuon ylimääräisen kaupunkilämpenemisen, josta sitten on päätelty lämpötilan nousevan tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti 2-8 C 50-100 vuodessa, vaikka harvaanasutuilla alueilla tehdyt mittaukset osoittaisivat puolta pienempää lämpenemistä.
Vastaanväittäjien ei kannata esittää esim. tämänpäiväisten säähavaintojen perusteella, ettei kaupungistumisella olisi vaikutusta, jos kerran jossain kaakkois-Suomen pikkupaikkakunnalla on ollut samainen 10 C kuin Helsingissä päivällä.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Oot muuten uskomaton trolli.
Teetkö mitään muuta kuin istut täällä kirjottamassa noita samoja jaaritteluja? Maksetaanko sulle?
No enpä tee juuri muuta!
Ai niin paitsi arkisin duunissa 8 h.
Mihä on trolli?
Tre små troll, de lekte med en boll.
De hette Tripp, Trapp och Trull.
Nostit muuten viestilläsi taas helvetisti keskustelun tasoa!
Todista, että omassa nupissasi on muutakin kuin kusta. Paskajuttusi viittaa ihan muuhun.
Horst kuuluu palstan viihdytysjoukkoihin. Ilman Horsteja palsta olisi kovin hiljainen.
Todelliset muutos- ja parannusideat ovat aika harvinaisia.
Aivan, ja kannattaa muistaa että Marsin keskilämpötila on nousussa! Tämä "the ilmastonmuutos" on vain tekosyy nostaa veroja.
Mulla on kans semmonen ja semmonen mielipide et paska ei haise.
Ei tässä nyt mistään mielipiteistä puhuta. Mielipiteitä voit esittää vaikka Kanervan tekstiviesteistä, mutta tee se muualla.
Kun valhetta toistaa tarpeeksi pitkään, sitä alkaa uskomaan. Ei se ilmastonmuutos muutu todeksi, vaikka kaikki maailman ihmiset pitäisivät sitä faktana. Suurin osa ihmisistä on tyhmiä lampaita, jotka uskovat mitä sanotaan. Ilmeisesti kuulut heihin.
Tässä pari faktaa: 1. Marsin keskilämpötila nousee.
2. Kiinassa koettiin kylmin talvi sataan vuoteen. 3. Ilmastoguru Al Goren talo kuluttaa 10 kertaa enemmän sähköä kuin keskivertotalo. 4. Kaupunkisaarakeilmiö vääristää tilastoja maailman lämpötilan kehityksestä. 5. Mitään konsensusta ilmastonmuutoksen suhteen ei tutkijoiden joukossa ole. 6. Vaikka keskilämpötila on noussut se ei todista ihmisen osuutta asiaan. 7. Suurin kasvihuonekaasu on vesihöyry 8. 1940-1970 maailman keskilämpötila laski, vaikka hiilidioksidin määrä ilmakehässä nousi. 9. Ilmastonmuutos on hyvä tekosyy unohtaa muut ympäristöongelmat. 10. Ilmastonmuutos on hyvä tekosyy nostaa veroja.
Ajan tuhlaustahan tämä on mutta menköön:
1. Mistä tiedät? Uskotko sinäkin siihen mitä sanotaan?
2. Kylmä talvi on ääri-ilmiö. Niitä on tulossa lisää.
3. Ja minulla on ruskeat kengät. Mitä sitten? Al Gore ei muuten ole mikään 'ilmastoguru' vaan poliitikko.
4. Kaupunkisaarekeilmiö on maantieteen tutkimuspiiriin kuuluva ilmiö, kuten kasvihuoneilmiökin. Kaupunkisaarekeilmiö, joka on sinulle uusi asia, vääristää vain ja ainoastaan sinun käsityksiäsi lämpötilan kehityksestä.
5. Ei tietenkään. Eivät tieteen tekijät tarvitse konsensusta vaan teorioita, joita testataan. Konsensus on poliittisten päättäjien keino saada idiootit, kuten sinä, hyväksymään jotain.
6. Lauseesi on puutteellinen. Yritähän uudelleen.
7. Tarkoitat varmaankin että kasvihuonekaasuista suhteellisesti eniten on vesihöyryä.
8. Eikä laskenut. Maapallon keskilämpötila laski hieman vuosien 1940-1945 aikana, ja jatkoi sen jälkeen nousuaan.
9. Ilmastonmuutos on osa ympäristönmuutosta, jonka aiheuttajana on ihminen. Ilmakehän saastuminen vaikuttaa koko muuhun ympäristöön kaikkein eniten.
10. Se on myös hyvä syy steriloida kaikki idiootit.
Kaupunkien lämmittävä vaikutus tunnetaan hyvin, ja se otetaan laskelmissa huomioon. Tämä ei ole mikään uusi asia vaan tunnettu tekijä lämpötilalaskelmissa.
Kannattaa myös ottaa huomioon että:
1.Auringon vaikutusta ei ymmärretä lainkaan, mutta siitä mahdollinen lämpeneminen johtuu.
2.Ilmasto on muuttunut ennenkin, mikä siinä on niin ihmeellistä?!
3.Tutkijat eivät ole lähemainkaan yksimielisiä ihmisen vaikutuksesta.
4.IPCC:n ilmastomallit ovat aivan lapsenkengissä.
5.70- luvulla ennustettiin jääkautta!!
6.Al Gore on vedättää porukkaa 100-0 ja käärii tukuittain rahaa.
7.CO2:n nousu on seuraus, ei syy.
8.Etelämannerjäätikkö kasvaa.
9.Jos lämpenemistä nyt hiukan havaittavissa onkin, koituu se vain ihmiskunnan eduksi. Ei lämpö luita riko!!
Että se ilmastonmuutoksesta.
että dataa tasoitetaan ja manipuloidaan siten, että virhelähteiden vaikutus vähenee.
Oliko jossain artsussa mainintaa asiasta?
vaikka täältä:
http://www.skepticalscience.com/
"Kannattaa myös ottaa huomioon että:"
Nyt varmaan tulee asiaa tuutin täydeltä. :-D
"1.Auringon vaikutusta ei ymmärretä lainkaan, mutta siitä mahdollinen lämpeneminen johtuu."
Jos auringon vaikutusta ei ymmärretä lainkaan, niin mistäs sinä sitten tiedät, että lämpeneminen johtuu siitä.
OMG LOL :-DDD
"2.Ilmasto on muuttunut ennenkin, mikä siinä on niin ihmeellistä?!"
Muutoksen aiheuttaja ja muutoksen nopeus.
"3.Tutkijat eivät ole lähemainkaan yksimielisiä ihmisen vaikutuksesta."
Ilmaston tutkijat ovat yksimielisiä ihmisen vaikutuksesta.
"4.IPCC:n ilmastomallit ovat aivan lapsenkengissä."
IPCC ei tee malleja.
"5.70- luvulla ennustettiin jääkautta!!"
Ei ennustettu.
"6.Al Gore on vedättää porukkaa 100-0 ja käärii tukuittain rahaa."
Goren leffa todettiin brittiläisessä tuomioistuimessa erittäin tarkaksi. Siitä löytyi vain 9 eroa IPCC:n näkemykseen.
Monckton vedättää denialisteja 100-0, mutta ei kääri tukuttain rahaa. Mahtaa harmittaa. :-D
"7.CO2:n nousu on seuraus, ei syy."
CO2:den nousu on sekä syy että seuraus.
"8.Etelämannerjäätikkö kasvaa."
Etelämantereen jäätiköstä lohkeilee suuria paloja.
"9.Jos lämpenemistä nyt hiukan havaittavissa onkin, koituu se vain ihmiskunnan eduksi. Ei lämpö luita riko!!"
Jos sinä pidät muutaman asteen lämpimämmästä säästä, ei se tarkoita, että koko maailma nauttisi siitä. Se mikä on sinusta nautinto, voi olla monelle tuho.
"Että se ilmastonmuutoksesta."
Että se näistä sinun "huomionarvoisista" seikoistasi.
Ilmiö on eng. nimeltään Urban Heat Island
Melbournen yliopisto:
http://www.earthsci.unimelb.edu.au/~jon/WWW/uhi-melb.html
Kannattaa tosin muistaa että ilmakehää se on kaupunkien yläpuolinenkin ilmakehä :).
löytyy siis täältä:
http://www.skepticalscience.com/
Lue ensin, väitä sitten.
Linkistä luettua...
"if climatologists use these records to examine climate change then what they may actually be seeing is how the urban area has warmed as the town has grown, rather than how the larger scale climate has changed."
Näin se on. Ja miten tarkkoja tietoja meillä mahtaa olla UHI:n vaikutuksesta vaikka Helsingissä vuosien varrelta alkaen esim. 1920-luvulta, jolloin polttomoottoriliikennettä oli huomattavasti vähemmän kuin nyt ja Helsinki vain kokoluokkaa pikkukaupunki nykyiseen verrattuna?
Jos arvaukseen perustuva UHI vähennetään mittaustuloksista, on se lähinnä datan manipulointia. Jos arvot käytetään taas sellaisenaan, tulos kertoo jostain ihan muusta kuin ilmaston lämpenemisestä.
Horsti esittää teesin:
"Teesi: Kaupungistuminen vääristää globaalin lämpötilan muutoksen pitkäaikaistilastoja."
Mutta valitettavasti Horstin perustelut jäävät pelkäksi teoreettiseksi pohdinnaksi, minkä takia lopputulos on pelkkää arvailua. Ei siis tieteellinen lähestymistapa.
Jos Horsti olisi vaivautunut edes tekemään kirjallisuusselvitystä asian tiimoilta, olisi hän ehkä havainnut, että asiaahan on jo tutkittu ja kvantifioitu.
Ohessa muutama tutkimusraportti. Niiden tulokset ovat Horstin teesin kannalta murskaavia: ilmiöllä ei ole kuin marginaalinen vaikutus.
==========
http://www.nature.com/nature/journal/v347/n6289/abs/347169a0.html
Assessment of urbanization effects in time series of surface air temperature over land
P. D. Jones, P. Ya. Groisman, M. Coughlan, N. Plummer, W-C. Wang & T. R. Karl
"The results show that the urbanization influence in two of the most widely used hemispheric data sets1,2,4 is, at most, an order of magnitude less than the warming seen on a century timescale."
==========
http://www.nature.com/nature/journal/v432/n7015/abs/432290a.html
Climate: Large-scale warming is not urban
David E. Parker
"Controversy has persisted1, 2 over the influence of urban warming on reported large-scale surface-air temperature trends. Urban heat islands occur mainly at night and are reduced in windy conditions3. Here we show that, globally, temperatures over land have risen as much on windy nights as on calm nights, indicating that the observed overall warming is not a consequence of urban development."
==========
http://hadobs.metoffice.com/urban/Parker_JClimate2006.pdf
A Demonstration That Large-Scale Warming Is Not Urban
DAVID E. PARKER
In view of the error estimates (Tables 1 and 2) and the different periods of analysis, the results are compatible with the IPCC TAR conclusion that urban warming is responsible for an uncertainty of 0.06°C in the global warming in the twentieth century. Nevertheless, the reality of global-scale warming is strongly supported by the overall near equality of temperature trends on windy days with trends based on all data.
==========
http://www.ncdc.noaa.gov/oa/wmo/ccl/rural-urban.pdf
Assessment of Urban Versus Rural In Situ Surface Temperatures in the Contiguous United States: No Difference Found
THOMAS C. PETERSON
Once biases caused by differences in elevation, latitude, time of observation, instrumentation, and nonstandard siting were adjusted out of the data, contrary to generally accepted wisdom, no statistically significant impact of urbanization over the contiguous United States could be found in the existing in situ temperature observation network.
==========
Katsotaan vielä yhtä Horstin väitettä hieman lähemmin.
"Suurelta osalta havaitoasemien mittausdata sisältää tuon ylimääräisen kaupunkilämpenemisen, josta sitten on päätelty lämpötilan nousevan tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti 2-8 C 50-100 vuodessa, vaikka harvaanasutuilla alueilla tehdyt mittaukset osoittaisivat puolta pienempää lämpenemistä."
Vaikka trendejä voidaankin jossain määrin perustellusti projisoida tulevaisuuteen, perustuvat IPCC:n ennusteet kuitenkin ilmastomalleille, kuten Horsti itsekin eräässä aloituksessaan vihjaili. Ilmastomallit eivät ole tilastollisia malleja, ne ovat fysikaalisia malleja, joihin lämpösaarekkeilla ole vaikutusta. Lämpösaarekkeet eivät siis vaikuta IPCC:n ennusteeseenkaan.
Jahas, toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Niinhän sanoinkin, että kaupungeista mitatut arvot eivät edusta yleistä ilmastoa ja noissa viitteissäsi todetaan samaa, että urbanisoitumisen vaikutus vaikuttaa vain vähän koko ilmastoon.
Epäilen kuitenkin, että tulokset ovat keskimäärin virheellisiä jos vaikka 9 mittauspistettä kymmenestä on väärin sijoitettu keskelle kaupunkialuetta. Näin kaupunkihavainnoille annetaan liian suuri painokerroin. Tuulen lämpötilaeroja tasoittava vaikutus on sekin järkeen käypä.
Urbanisoitumisen itsensä vaikutus koko ilmastoon 0,06 C verran on aivan eri asia kuin kaupunkialueen keskimäärin 1-2 C korkeampi lämpötila.
http://www.econo.fi/pdf/ilmaston_vaikutus.pdf
"Suurkaupunkien vuosikeskilämpötilan on todettu yleensä olevan noin 1-2 °C ympäristöalueita lämpimämmän."
Ollaan todella pahan kerran metsässä, jos mitataan useimmiten lämpeneminen vain kaupungeissa ja sen päälle väitetään, ettei sillä ole mitään merkitystä arvioitaessa kokonaisuutta.
Sitten malleista. Tehdäänkö malleja vain niiden itsensä vuoksi?
Eikö niitä pyritä ensin sovittamaan kuvaamaan havaintoaineistoa mahdollisimman tarkasti ja sitten siitä hiukan ekstrapoloidaan tulevaisuuteen?
En minä ainakaan voi uskoa mihinkään muuhun kuin empiiriseen malliin, joka perustuu manipuloimattomaan mittausdataan. Puhdas fysikaalinen malli toimii hyvin suppeissa prosesseissa, mutta ilmasto on lukematomien satunnaismuuttujien yhteisvaikutuksen tulos, jota ei voi täydelleen selittää millään tilafunktiolla. Mallit voivat mennä pahasti pieleen silloin, kun sen muuttujilla on voimakkaita keskinäisvaikutuksia. Tarkoittanee käytännössä sitä tilannetta, että jotain feedback-ilmiötä otetaan toistuvasti malliin selittäjäksi monen muuttujan kautta siten sitä ylikorostaen.
Jahas, toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Niinhän sanoinkin, että kaupungeista mitatut arvot eivät edusta yleistä ilmastoa ja noissa viitteissäsi todetaan samaa, että urbanisoitumisen vaikutus vaikuttaa vain vähän koko ilmastoon.
Epäilen kuitenkin, että tulokset ovat keskimäärin virheellisiä jos vaikka 9 mittauspistettä kymmenestä on väärin sijoitettu keskelle kaupunkialuetta. Näin kaupunkihavainnoille annetaan liian suuri painokerroin. Tuulen lämpötilaeroja tasoittava vaikutus on sekin järkeen käypä.
Urbanisoitumisen itsensä vaikutus koko ilmastoon 0,06 C verran on aivan eri asia kuin kaupunkialueen keskimäärin 1-2 C korkeampi lämpötila.
http://www.econo.fi/pdf/ilmaston_vaikutus.pdf
"Suurkaupunkien vuosikeskilämpötilan on todettu yleensä olevan noin 1-2 °C ympäristöalueita lämpimämmän."
Ollaan todella pahan kerran metsässä, jos mitataan useimmiten lämpeneminen vain kaupungeissa ja sen päälle väitetään, ettei sillä ole mitään merkitystä arvioitaessa kokonaisuutta.
Sitten malleista. Tehdäänkö malleja vain niiden itsensä vuoksi?
Eikö niitä pyritä ensin sovittamaan kuvaamaan havaintoaineistoa mahdollisimman tarkasti ja sitten siitä hiukan ekstrapoloidaan tulevaisuuteen?
En minä ainakaan voi uskoa mihinkään muuhun kuin empiiriseen malliin, joka perustuu manipuloimattomaan mittausdataan. Puhdas fysikaalinen malli toimii hyvin suppeissa prosesseissa, mutta ilmasto on lukematomien satunnaismuuttujien yhteisvaikutuksen tulos, jota ei voi täydelleen selittää millään tilafunktiolla. Mallit voivat mennä pahasti pieleen silloin, kun sen muuttujilla on voimakkaita keskinäisvaikutuksia. Tarkoittanee käytännössä sitä tilannetta, että jotain feedback-ilmiötä otetaan toistuvasti malliin selittäjäksi monen muuttujan kautta siten sitä ylikorostaen.
Osoitat jälleen kerran olevasi pahviaivo.
Sinä teoretisoit: "Kaupungistuminen vääristää globaalin lämpötilan muutoksen pitkäaikaistilastoja."
Raportit sanovat: lämpösaarekeilmiön vaikutus pitkäaikaistilastoihin on marginaalinen.
Esim. paljon puhuva otsikko: Assessment of Urban Versus Rural In Situ Surface Temperatures in the Contiguous United States: No Difference Found
Suomeksi: kaupunki- ja maaseutuasemien välillä ei (tilastollisesti merkittävää) eroa.
Tämä ei suinkaan tue sinun teoretisointiasi vaan päinvastoin.
"Urbanisoitumisen itsensä vaikutus koko ilmastoon 0,06 C verran on aivan eri asia kuin kaupunkialueen keskimäärin 1-2 C korkeampi lämpötila."
Debatti ei koske lainkaan kaupunkien ilmastoa lämmittävää vaikutusta vaan kaupunkien vaikutusta tilastoihin. Kaikki viittaamani tutkimukset käsittelivät nimenomaan tätä, eli ei siis kaupunkien ilmastoa lämmittävää vaikutusta kuten tunnut kuvittelevan.
"Tehdäänkö malleja vain niiden itsensä vuoksi?"
Ei.
"Eikö niitä pyritä ensin sovittamaan kuvaamaan havaintoaineistoa mahdollisimman tarkasti ja sitten siitä hiukan ekstrapoloidaan tulevaisuuteen?"
Ei. Kuten jo sanoin, mallit eivät ole tilastollisia vaan fysiikkamalleja.
"En minä ainakaan voi uskoa mihinkään muuhun kuin empiiriseen malliin, joka perustuu manipuloimattomaan mittausdataan."
Osoitat suurta naiiviutta.
"Puhdas fysikaalinen malli toimii hyvin suppeissa prosesseissa, mutta ilmasto on lukematomien satunnaismuuttujien yhteisvaikutuksen tulos, jota ei voi täydelleen selittää millään tilafunktiolla. Mallit voivat mennä pahasti pieleen silloin, kun sen muuttujilla on voimakkaita keskinäisvaikutuksia. Tarkoittanee käytännössä sitä tilannetta, että jotain feedback-ilmiötä otetaan toistuvasti malliin selittäjäksi monen muuttujan kautta siten sitä ylikorostaen."
Fysiikkamallinnus vie mallinnuksen aivan toiselle tasolle kuin tilastollinen mallinnus.
Se, että sinä et sitä kykene mahduttamaan päähäsi ei ole todiste suuntaan eikä toiseen.
Olen kyllä tavannut fyysikoita, jotka tosissaan uskovat hiukkasfysiikan avulla selittävänsä aukottomasti aineen makrorakenteen ja kaikki faasimuutokset- tuostaa vaan pelkkällä fysiikalla, heh. Osoittaa kyllä aikamoista putkinäköä tai suorastaan naiviutta. Kuulut ilmi selvästi siihen sarjaan.
Käytäntö vain on osoittanut, että insinöörin kokeellinen lähestymistapa ongelmien ratkaisussa toimii yleisesti paremmin, kuin teoreettinen fysiikka, vai jokos se fuusioreaktio tuli kesytetyksi. Tämän vuoksi kai dippainssit vetävät keskimäärin parempaa palkkaa kuin pahvi maisterit, kun osaavat ajatella realistisemmin ja toimia sen mukaisesti.
Ainakin jos vertaa Jokioisten mittausasemaa ja Tampere Pirkkalan lentoasemaa, niin havaitaan 0,13C ero. Arvatkaapas kummassa paikassa ilmasto on lämmennyt enemmän??
http://www.sunpoint.net/~patato/kirje292.html
"Käytäntö vain on osoittanut, että insinöörin kokeellinen lähestymistapa ongelmien ratkaisussa toimii yleisesti paremmin, kuin teoreettinen fysiikka, vai jokos se fuusioreaktio tuli kesytetyksi. Tämän vuoksi kai dippainssit vetävät keskimäärin parempaa palkkaa kuin pahvi maisterit, kun osaavat ajatella realistisemmin ja toimia sen mukaisesti."
Mielenkiintoista miten yht'äkkiä ollaankin mielipideasioissa.
Insinööreillä on paikkansa. Niin on tiedemiehilläkin.
Mutta on typerää kuvitella, että empiirisiä peukalosääntöjään pyörittelevät insinöörit kykenisivät tekemään tiedettä.
Loppukaneettina voisi sanoa, että kyllä ne diplomi-insinööritkin ymmärtävät mallinnuksen päälle, vaikka sinä toisin kuvittelet.
"Käytäntö vain on osoittanut, että insinöörin kokeellinen lähestymistapa ongelmien ratkaisussa toimii yleisesti paremmin, kuin teoreettinen fysiikka, vai jokos se fuusioreaktio tuli kesytetyksi. Tämän vuoksi kai dippainssit vetävät keskimäärin parempaa palkkaa kuin pahvi maisterit, kun osaavat ajatella realistisemmin ja toimia sen mukaisesti."
Mielenkiintoista miten yht'äkkiä ollaankin mielipideasioissa.
Insinööreillä on paikkansa. Niin on tiedemiehilläkin.
Mutta on typerää kuvitella, että empiirisiä peukalosääntöjään pyörittelevät insinöörit kykenisivät tekemään tiedettä.
Loppukaneettina voisi sanoa, että kyllä ne diplomi-insinööritkin ymmärtävät mallinnuksen päälle, vaikka sinä toisin kuvittelet.
Tarvitsemme toki myös perustutkimusta ja siinähän fyysikot ovat oikeissa hommissa. Ketkä muut osaisivat yhtä luovasti soveltaa uusia tutkimustuloksia ja matemaattista osaamistaan mm. uusien mittausmenetelmien ja mittauslaitteiden kehittämiseen.
Insinööri sitten korjaa valmiit "hedelmät" ottamalla uudet menetelmät tuotantokäyttöön. Näin Suomi kehittyy yhteistyöllä.
Tietysti DI hallitsee mallit ja käyttää niitä työssään. En muuta väittänytkään. Onpahan vain usein käytännössä valovuosien ero perustutkimuksella ja soveltavalla tekniikalla. Kumpaakin tarvitaan. Sitten vielä, TKK Teknillisen fysiikan osastohan kouluttaa juuri diplomi-inssejä pääaineena fysiikka mm. ydinvoima-alalle.