http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahjakkuus
Minun mielestäni synnynnäistä lahjakkuutta ei ole olemassa. On vain elinympäristön luoma tietoisuus. Ihmisen ns. lahjakkuus muodostuu lapsena elinympäristöstä omaksuttujen tietojen ja taitojen pohjalta (pois lukien fyysiset ominaisuudet pituus, jalan koko, ääni, ulkomuodot jne).
Tietojen ja taitojen kohdalta me ihmiset kykenemme olemaan tasavertaisia toisiamme nähden. Erot muodostuvatkin opituista asioista, opittujen asioiden intensiteetistä ja jossain asioissa myös fyysisistä ominaisuuksista. Voidaankin sanoa, että mitä ihmiset tietävät ja osaavat tietäisit myöskin sinäkin ja osaisit, jos sitä haluaisit.
Yksilöityminen on ulkokuorta ja loput on opittavissa.
Minun mielestäni synnynnäistä lahjakkuutta ei ole olemassa. On vain elinympäristön luoma tietoisuus. Ihmisen ns. lahjakkuus muodostuu lapsena elinympäristöstä omaksuttujen tietojen ja taitojen pohjalta (pois lukien fyysiset ominaisuudet pituus, jalan koko, ääni, ulkomuodot jne).
Tietojen ja taitojen kohdalta me ihmiset kykenemme olemaan tasavertaisia toisiamme nähden. Erot muodostuvatkin opituista asioista, opittujen asioiden intensiteetistä ja jossain asioissa myös fyysisistä ominaisuuksista. Voidaankin sanoa, että mitä ihmiset tietävät ja osaavat tietäisit myöskin sinäkin ja osaisit, jos sitä haluaisit.
Yksilöityminen on ulkokuorta ja loput on opittavissa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaikki voivat oppia laulamaan, mutta kaikista ei tule oopperalaulajaa, vaikka harjoittelisi miten paljon tahansa. Ilmeisesti syntymälahjana saadut geenit asettavat ne "raamit", joiden rajoihin ympäristön vaikuttama lopputulos asettuu.
Jos ihmisellä on jokin erityinen lahjakkuus, se näyttää tulevan ulos ja näkyväksi, vaikka ympäristö ei mitenkään ruokkisi tuota lahjakkuutta. Jos jollain on liikunnallinen tai vaikkapa matemaattinen lahjakkuus tai kyky ratkaista ongelmia, nuo ominaisuudet tulevat ajan mittaan ilmi.
Liisa Keltikangas-Järvinen kirjoittaa ihmisen temperamentista esimerkiksi kirjassaan "Temperamentti ja koulumenestys". Temperamenttiakaan ei voi oppia, vaan se on syntymälahja. Sen sijaan voi oppia, miten toimia, jos vaikkapa on helposti ärsyyntyvä ja toiminnan intensiteetti on suuri. Voi oppia rakentavia tapoja purkaa tuo ärsyyntymisen aiheuttama tarmo.
voi oppia laulamaan jos ei ole sävelkorvaa.
vaikkei olisi kuuna päivänä nähnyt (kuullut) minkäänlaista sävelkorvaa. Miltä ilman sävelkorvaa opittu laulaminen kuulostaa, onkin aivan toinen juttu.
Juuri siitähän lahjakkuudessa on kysymys. Kyllä ihminen voi oppia vaikka mitä ja tehdä kaikenlaista oppimaansa, mutta lahjakkuus vähintäänkin tuo opittuihin asioihin oman jäljittelemättömän ja kaiken oppimisen 'yläpuolella' olevan lisänsä. Lahjakkuutta ei kertakaikkiaan opita eikä omaksuta, se vain on. Aivan riippumatta siitä haluaako lahjakkuuden omistaja sen olevan vai eikö halua. Ja aivan riippumatta lahjakkuuden omistajan oppimista/omaksumista asioista.
väite, ettei ole olemassa synnynnäistä lahjakkuutta, on mielestäni vähän samaa kuin sanottaisiin, ettei ole olemassa vasenkätisyyttä, on vaan ihmisiä, jotka syystä tai toisesta (elinympäristöstään johtuen?) ovat oppineet kirjoittamaan vasemmalla kädellä.
Kyllä lahjakkuus on synnynnäistä ihan siinä missä vasenkätisyyskin. Ihminen voi oppia monenlaisia taitoja omassa elinympäristössään, mutta lahjakkuus on eri juttu kuin opitut taidot. Aivan kuten vasenkätisyys on eri juttu kuin kirjoittamaan oppiminen.
Ja on myös niin, kuten tässä keskustelussa joku jo sanoikin, että lahjakkuus pysyvä ja elinympäristöstä riippumaton ominaisuus, jolla on voimakas taipumus pyrkiä esille omistajastaan ja tämän olosuhteista riippumatta. Lahjakkuutta on hirveän vaikea nujertaa, muuttaa, tai muokata vaikka miten yritettäisiin. Sellaiset yritykset aiheuttavat vaan kärsimystä lahjakkuuden omistajalle, ja pahimmillaan sairastuttavat hänet psyykkisesti. Aivan kuten se, että vasuri pakotetaan opettelemaan oikean käden käyttöä, koska elinympäristössä kaikki ovat oikeakätisiä.
Sopivissa olosuhteissa jokainen on paras. Paljon verrataan ihmisiä toisiinsa, mutta on täysin mahdotonta, että joku olisi toista parempi tavalla, tai toisella. Kaikki on kiinni siitä, pääseekö olosuhteisiin, missä omia vahvuuksia voi käyttää, vai pakotetaanko alistumaan heikkouksiinsa.
Sopivissa olosuhteissa jokainen on paras. Paljon verrataan ihmisiä toisiinsa, mutta on täysin mahdotonta, että joku olisi toista parempi tavalla, tai toisella. Kaikki on kiinni siitä, pääseekö olosuhteisiin, missä omia vahvuuksia voi käyttää, vai pakotetaanko alistumaan heikkouksiinsa.