Vesihöyryn rinnalla CO2 on tärkein kasvihuonekaasu.
Aikojen kuluessa pitoisuudet ovat vaihdelleet sekä ihmisen vaikutuksesta että luonnollisista syistä.
Suuri osa ihmisen tuottamasta hiilidioksidista ei jää ilmakehään, vaan varastoituu maaperään, kasveihin ja valtameriin.
Ylivoimaisesti suurin osa hiilidioksidista on varastoitunut sedimentteihin - sekä maalla että valtamerien pohjalla kalsiumkarbonaattina (CaCO3).
Toiseksi tärkein CO2-varasto ovat merien syvänteet, missä hiili on liuenneena karbonaatti- ja hydrokarbonaattijoneina (HCO3-).
Noin kolmanneksen fossiilisten polttoaineiden palamisesta synnyttämästä hiilidioksidista uskotaan varastoituvan valtameriin sekä fysikokemiallisissa että biologisissa prosesseissa.
CO2 liukenee helpommin kylmään kuin lämpimään veteen.
Se liukenee myös helpommin meriveteen kuin puhtaaseen veteen, koska merivesi sisältää luonnostaan karbonaattijoneja.
CO2 (CO3)2- H2O 2H(CO3)-
Hiilidioksidin reagoidessa karbonaatin kanssa syntyy hydrokarbonaattia.
Tämän vuoksi vain 0.5% epäorgaanisesta hiilestä on merivedessä vapaana CO2-kaasuna.
Näin alhaisten pitoisuuksien vuoksi valtameret voivat varastoida suurempiakin määriä ilmakehän hiilidioksidia (Le Châtelier'in periaate).
Mikäli merivirtojen mukana kulkeutuva vesi pysyy pinnalla ja lämpenee, CO2 palautuu suhteellisen nopeasti ilmakehään.
Sen sijaan veden joutuessa valtameren syvänteisiin hiili voi säilyä mereen varastoituneena yli tuhat vuotta ennen kuin palautuu kierrossa pintaan.
Kylmä pintavesi vajoaa syvänteisiin Antarktiksen merialueilla etelässä, pohjoisessa Labradorin merellä ja pohjois-Atlantilla. Täten nämä alueet ovat valtamerien tärkeimpiä CO2-nieluja.
Tämä on faktaa eikä fiktiota!
Aikojen kuluessa pitoisuudet ovat vaihdelleet sekä ihmisen vaikutuksesta että luonnollisista syistä.
Suuri osa ihmisen tuottamasta hiilidioksidista ei jää ilmakehään, vaan varastoituu maaperään, kasveihin ja valtameriin.
Ylivoimaisesti suurin osa hiilidioksidista on varastoitunut sedimentteihin - sekä maalla että valtamerien pohjalla kalsiumkarbonaattina (CaCO3).
Toiseksi tärkein CO2-varasto ovat merien syvänteet, missä hiili on liuenneena karbonaatti- ja hydrokarbonaattijoneina (HCO3-).
Noin kolmanneksen fossiilisten polttoaineiden palamisesta synnyttämästä hiilidioksidista uskotaan varastoituvan valtameriin sekä fysikokemiallisissa että biologisissa prosesseissa.
CO2 liukenee helpommin kylmään kuin lämpimään veteen.
Se liukenee myös helpommin meriveteen kuin puhtaaseen veteen, koska merivesi sisältää luonnostaan karbonaattijoneja.
CO2 (CO3)2- H2O 2H(CO3)-
Hiilidioksidin reagoidessa karbonaatin kanssa syntyy hydrokarbonaattia.
Tämän vuoksi vain 0.5% epäorgaanisesta hiilestä on merivedessä vapaana CO2-kaasuna.
Näin alhaisten pitoisuuksien vuoksi valtameret voivat varastoida suurempiakin määriä ilmakehän hiilidioksidia (Le Châtelier'in periaate).
Mikäli merivirtojen mukana kulkeutuva vesi pysyy pinnalla ja lämpenee, CO2 palautuu suhteellisen nopeasti ilmakehään.
Sen sijaan veden joutuessa valtameren syvänteisiin hiili voi säilyä mereen varastoituneena yli tuhat vuotta ennen kuin palautuu kierrossa pintaan.
Kylmä pintavesi vajoaa syvänteisiin Antarktiksen merialueilla etelässä, pohjoisessa Labradorin merellä ja pohjois-Atlantilla. Täten nämä alueet ovat valtamerien tärkeimpiä CO2-nieluja.
Tämä on faktaa eikä fiktiota!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hiilen sedimentoituminen on hyvin hidas prosessi. Hiili sitoutuu luonnostaan meriin ja maaperään, mutta vain ilmakehän välityksellä. Hiilen keinotekoista sitouttamista merenpohjaan tutkitaan, mutta kovin kummoista ratkaisua se ei vielä ole tuottanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun rajoittamiseksi.
--
Merien pintalämpötilan nousulla on muitakin vaikutuksia. Monet levälajit, jotka ovat tärkeitä yhteyttäjiä, kuolevat lämpimässä pintavedessä.
"Vesihöyryn rinnalla CO2 on tärkein kasvihuonekaasu.
Aikojen kuluessa pitoisuudet ovat vaihdelleet sekä ihmisen vaikutuksesta että luonnollisista syistä."
On sinulta erittäin järkevää, ettet sentään kiellä kasvihuonevaikutusta etkä hiilidioksidin kasvihuonekaasuominaisuuksia.
"Suuri osa ihmisen tuottamasta hiilidioksidista ei jää ilmakehään, vaan varastoituu maaperään, kasveihin ja valtameriin."
Noin puolet jää ilmakehään, loput menevät muualle.
"Näin alhaisten pitoisuuksien vuoksi valtameret voivat varastoida suurempiakin määriä ilmakehän hiilidioksidia (Le Châtelier'in periaate)."
Le Chatelierin periaate ei kerro merten kyvystä sitoa hiilidioksidia, kuten virheellisesti esität. Le Chatelierin periaate kertoo miten muutos vaikuttaa kemialliseen tasapainoon:
http://en.wikipedia.org/wiki/Le_Châtelier's_principle
"In chemistry, Le Chatelier's principle, also called the Le Chatelier-Braun principle, can be used to predict the effect of a change in conditions on a chemical equilibrium."
"Kylmä pintavesi vajoaa syvänteisiin Antarktiksen merialueilla etelässä, pohjoisessa Labradorin merellä ja pohjois-Atlantilla. Täten nämä alueet ovat valtamerien tärkeimpiä CO2-nieluja."
Pohjois-Atlanttin hiilidioksidinielun toiminta on hidastunut:
North Atlantic Slows Its Uptake Of Carbon Dioxide
http://www.sciencedaily.com/releases/2007/10/071022120224.htm
"Tämä on faktaa eikä fiktiota!"
Jumalan sanaa siis? Opettele käyttämään viitteitä, niin "faktojesi" paikkansa pitävyys voidaan tarkistaa.
Googlaamalla löytää relevantteja viitteitä ihan helposti hakusanoilla 'seawater co2' niin v*tusti.
Mitä niitä kaikkia tänne copy-pasteilemaan.
Le Chatelier principle ja CO2:
Avaa hiilihapollinen limukkapullo. Se kuplii, kun CO2 vapautuu paineen laskiessa. CO2-liukoisuuden tasapaino asettuu siis paineen ja lämpötilan mukaan yhtä hyvin limsapullossa kuin valtameressä. Vaikea ymmärtää?
"Googlaamalla löytää relevantteja viitteitä ihan helposti hakusanoilla 'seawater co2' niin v*tusti.
Mitä niitä kaikkia tänne copy-pasteilemaan."
OMG LOL :-D
Horsti kiihtyy nollasta sataan parissa sekunnissa.
"Le Chatelier principle ja CO2:
Avaa hiilihapollinen limukkapullo. Se kuplii, kun CO2 vapautuu paineen laskiessa. CO2-liukoisuuden tasapaino asettuu siis paineen ja lämpötilan mukaan yhtä hyvin limsapullossa kuin valtameressä. Vaikea ymmärtää?"
Hyvä pahvi. Nyt alat päästä jyvälle. Mutta ei se Le Chatelierin periaate siltikään kerro merten kyvystä sitoa hiilidioksidia kuten aiemmin vihjasit:
"Näin alhaisten pitoisuuksien vuoksi valtameret voivat varastoida suurempiakin määriä ilmakehän hiilidioksidia (Le Châtelier'in periaate)."
Mainitse yksikin kemiallinen reaktio, jossa kaasun osapaine ja lämpötila eivät vaikuta reaktion suuntaan, yleensä aina tasapainon suuntaan, siinä pahville Chatelier. Lisäksi CO2-vastaanottokapasiteettia lisää karbonaatin jonisoituminen, se on meriveden happamoituminen.
"Arvioihin valtamerien roolista hiilidioksidin nieluina ja lähteinä liittyy edelleen paljon arvailuja. Valtameriin kuitenkin lasketaan absorboituvan vuodessa 2 Gt enemmän kuin sieltä poistuu. Hiilidioksidi liukenee veteen muodostaen bikarbonaattia ja karbonaattia."
Vain tällä palstalla tiedetään tuohonkin tarkka vastaus, kun merentutkijat muualla pystyvät vain arvioimaan meren vaikutusta.
http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/artikkelit/aineet/fi_FI/itameri_hiilidioksiditutkimusten_koekenttana/
"Näin alhaisten pitoisuuksien vuoksi valtameret voivat varastoida suurempiakin määriä ilmakehän hiilidioksidia (Le Châtelier'in periaate)."
Horsti, mietipä nyt hieman tarkemmin. En lähde tässä rautalangasta vääntämään. Vihjaisen vain, että meret ovat kerrostuneita.
Myös meren pohjalla on runsaasti liukenemattomassa muodossa karbonaattisia sedimenttejä, jotka tuskin kovin helposti palaavat hiilikiertoon vaikkapa 10 km syvyydestä. Jos ne ovat saostuneet kiinteään, liukenemattomaan muotoon, eivät ne estä enää merivettä vastaanottamasta enemmänkin CO2 tai sen johdannaisyhdisteitä. Itseasiassa ei pitäisi olla mitään ylärajaa kiinteän kalkin saostumiselle, sillä Ca on eräs yleisimpiä alkuaineita maapallolla. Alkalimetallina Ca on emäksinen aine, joten se myös estää mahdollisen CO2:n aikaansaaman meriveden pH:n alenemisen eli happamoitumisen. CaCO3 on aika stabiili yhdiste neutraaleissa luoksissa. Happamuuden pitäisi nousta tosi paljon, että se liukenisi takaisin merivedessä hiilikiertoon.