Syntymä-lesboudesta

tästä aiheesta ole tällä palstalla jauhettu jo aivan liikaa.

eikö muuta puheen aihetta ole kuin että miten meistä on tullu lesboja..lässsyn lässyn.Olen täys lesbo ja silti vihaan sitä sanaa juuri tämän vuoksi,,,hankkikaa elämä!!

Vastaan paremmin, kun flunssaoireet ei paina ihan näin lujaa päälle ja huomaan, että päähän on pälähtänyt taas ajatus vaihteeksi.

Nyt kai pitää tunnustaa, etten ihan aikuisen oikeesti muista, miksi se silloin kiinnosti, kun tuon kirjoitin. :DD Luultavasti muistan, kun ajatus taas kulkee kaikelta limalta päässä (ylä-!!!!).

sillä vaan on väliä. Olen joutunut huomaamaan, että emme eläkään tyhjiössä.

Ela kirjoitti:

sillä vaan on väliä. Olen joutunut huomaamaan, että emme eläkään tyhjiössä.

sulle auennut jotenkin elämän salat ja huomannut siinä että oho en olekkaan täällä yksin mielipiteineni? Missä iässä sä tajusit että et asu tyhjiössä?

siis onko kirjoitti:

sulle auennut jotenkin elämän salat ja huomannut siinä että oho en olekkaan täällä yksin mielipiteineni? Missä iässä sä tajusit että et asu tyhjiössä?

taisi olla siinä kolmen neljän vuoden paikkeilla. Entä mitenkäs sinulla? :)

Ela kirjoitti:

taisi olla siinä kolmen neljän vuoden paikkeilla. Entä mitenkäs sinulla? :)

olevan muilla vasta edessä.

oletat sen kirjoitti:

olevan muilla vasta edessä.

Mun äitini kohtu oli tyhjiö. Sittemmin olen kunnostautunut mustana aukkona. Äärimmäiset mielipiteet hajoavat minun lähelläni ja syöksyvät minuun.

oletat sen kirjoitti:

olevan muilla vasta edessä.

Missä kohdin?

Tai ääh.. Älä vastaa.

Tai vastaapas sittenkin aikasi kuluksi.

Ela kirjoitti:

sillä vaan on väliä. Olen joutunut huomaamaan, että emme eläkään tyhjiössä.

vaikkapa sitä, että ääri-ihminen sattuu olemaan oma äiti tai isä? Tai muuten joku jonka kanssa joutuu olemaan tekemisissä? Oma tyttis? Vaiko mitä?

Ela kirjoitti:

sillä vaan on väliä. Olen joutunut huomaamaan, että emme eläkään tyhjiössä.

Onhan se noinkin, ja omista ystävistäkin voi yllättäen paljastua outoja puolia. Kavereitaan tietysti haluaa mielellään ymmärtää, mutta ei minusta kaikkia loukkaavia mielipiteitä silti tarvitse hyväksyä ja ymmärtää loputtomiin.

huua kirjoitti:

vaikkapa sitä, että ääri-ihminen sattuu olemaan oma äiti tai isä? Tai muuten joku jonka kanssa joutuu olemaan tekemisissä? Oma tyttis? Vaiko mitä?

Sitä todellakin joutuu olemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa tekemisissä elämänsä aikana, joidenkin kanssa läheisemmissä kuin toisten. Ja ääri-ihmisiä löytyy jos jonkinlaista sorttia. Toisaalta, koskaan ei voi etukäteen tietää, millainen ihminen toinen on ja millaisia mielipiteitä hänellä on. Olisikin kätevää, jos uuden ihmisen kohdatessa voisi aina aluksi tutustua hänen kansioonsa, siis ettää olisi jonkinlainen CV:n kaltainen, josta tärkeimmät tiedot näkyisivät. Mutta toisaalta, sehän veisi pois tilanneriippuvuuden ja mahdollisuuden erilaisten näkemysten kohtaamiiseen ja niistä oppimiseen. Joo, tällaisia tänään.. Vastasinko kysymykseen?

merkitystä,,, kirjoitti:

Onhan se noinkin, ja omista ystävistäkin voi yllättäen paljastua outoja puolia. Kavereitaan tietysti haluaa mielellään ymmärtää, mutta ei minusta kaikkia loukkaavia mielipiteitä silti tarvitse hyväksyä ja ymmärtää loputtomiin.

Lue lisää

"Kavereitaan tietysti haluaa mielellään ymmärtää, mutta ei minusta kaikkia loukkaavia mielipiteitä silti tarvitse hyväksyä ja ymmärtää loputtomiin."
Minä taas todellakin yritän ymmärtää ja hyväksyä muita loputtomiin.

Ela kirjoitti:

Sitä todellakin joutuu olemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa tekemisissä elämänsä aikana, joidenkin kanssa läheisemmissä kuin toisten. Ja ääri-ihmisiä löytyy jos jonkinlaista sorttia. Toisaalta, koskaan ei voi etukäteen tietää, millainen ihminen toinen on ja millaisia mielipiteitä hänellä on. Olisikin kätevää, jos uuden ihmisen kohdatessa voisi aina aluksi tutustua hänen kansioonsa, siis ettää olisi jonkinlainen CV:n kaltainen, josta tärkeimmät tiedot näkyisivät. Mutta toisaalta, sehän veisi pois tilanneriippuvuuden ja mahdollisuuden erilaisten näkemysten kohtaamiiseen ja niistä oppimiseen. Joo, tällaisia tänään.. Vastasinko kysymykseen?

Lue lisää

Ja ihan minua tyydyttävästi myös.

Karmeeta, jos joutuis aina uusia ihmisiä tavatessaan kahlaamaan läpi jonkun portfolion ja ansioluoettelon! Aatteles joitain 50 tyypin bileitä, joiden osanottajista tunnet vaikka vain koollekutsujan. Joo, kyllä on kuiteski paree niin kuin on.

Ela kirjoitti:

"Kavereitaan tietysti haluaa mielellään ymmärtää, mutta ei minusta kaikkia loukkaavia mielipiteitä silti tarvitse hyväksyä ja ymmärtää loputtomiin."
Minä taas todellakin yritän ymmärtää ja hyväksyä muita loputtomiin.

Lue lisää

Minä myös! Ihminen on minusta kiinnostava laji. Sen erilaiset ilmentymät saavat uteliaisuuteni heräämään ja ilman muuta tarpeen ymmärtää - ja hyväksyä. Niin on helpompi elää ja olla sitä paitsi, siis niin että voi elää sovussa muun maailman kanssa hyväksyen tosiasiat tosiasioina ja ihmiset sellaisina kuin olemme.

Täähän vaikuttaa melkein jo keskustelulta! Lupaavaa.

Pistän nyt sitten omaakin kortta kekohon (kuume on vähän hellittänyt ja räkä antanut hiukan tilaa ajattelulle, ihan hiukan).

Mä en oo oikein ymmärtänyt vielä taistelua tästä aihepiiristä, mutta se saattaa johtua osin siitäkin, että olen johtunut lesboyhteisön piiriin vasta aika vasta.

Mun nähdäkseni sillä ei ole kauhean suurta merkitystä, mitä nimenomaista titteliä kantaa. Silti tittelöintikin on henkilökohtaisella tasolla pyörinyt mielessäni, koskapa avaukseni esimerkkitapaus olen aika lailla minä itse. Olen siis elänyt 42-vuotiaaksi uskotellen itselleni olevani hetero.

Vaan luonto ajoi lopulta tikantytön puuhun. Se on merkinnyt jonkinlaista mullistusta - tai vähintään hämmästystä. Olen katsellut menneisyyttäni niiltäkin osin, miltä aiemmin olen parhaani mukaan sulkenut silmäni. Esimerkiksi vaikka siltä, että olin kuin olinkin aikamoisen ihastunut tyttöluokkakaveriini aikoinaan.

Siitä huolimatta, että kanssani asuvan naisen ja minun keskinäinen syvä rakkaus on minulle olennaisinta, mielessäni on välillä pyörinyt ihmetys: olenkohan tosiaan ollut aina lesbo kykenemättä ensin näkemään sitä (en tiennyt "sellaisesta"!) ja sitten kieltäen kaiken siihen viittaavan pitääkseni kiinni jostain, jonka olisi "pitänyt" kadota murrosiässä.

Mieleeni juolahti ihmetellä, mitä ääripään edustajat tässä kohtaa ajattelisivat. Ei se ole minulle kauhean tärkeää: itsehän itseni parhaiten tiedän enkä kaipaa siihen toisten määritelmiä.

Termi myöhäisherännäinen on jostain syystä ärsyttänyt minua. En oikein tiedä edes miksi.

Minulle ei muuten aivan valjennut, mikä sinua ärsyttää "myöhäisherännäisten" asenteissa. Joku julistava mentaliteettiko? Kerro: mä tiedän oikeasti näistä vielä ihan kauheen vähän!

(P.s. Mitä muuten edes tarkoittaa myöhäisherännäinen? Heterosta lesboksi muuttumista vai?)

huua kirjoitti:

Täähän vaikuttaa melkein jo keskustelulta! Lupaavaa.

Pistän nyt sitten omaakin kortta kekohon (kuume on vähän hellittänyt ja räkä antanut hiukan tilaa ajattelulle, ihan hiukan).

Mä en oo oikein ymmärtänyt vielä taistelua tästä aihepiiristä, mutta se saattaa johtua osin siitäkin, että olen johtunut lesboyhteisön piiriin vasta aika vasta.

Mun nähdäkseni sillä ei ole kauhean suurta merkitystä, mitä nimenomaista titteliä kantaa. Silti tittelöintikin on henkilökohtaisella tasolla pyörinyt mielessäni, koskapa avaukseni esimerkkitapaus olen aika lailla minä itse. Olen siis elänyt 42-vuotiaaksi uskotellen itselleni olevani hetero.

Vaan luonto ajoi lopulta tikantytön puuhun. Se on merkinnyt jonkinlaista mullistusta - tai vähintään hämmästystä. Olen katsellut menneisyyttäni niiltäkin osin, miltä aiemmin olen parhaani mukaan sulkenut silmäni. Esimerkiksi vaikka siltä, että olin kuin olinkin aikamoisen ihastunut tyttöluokkakaveriini aikoinaan.

Siitä huolimatta, että kanssani asuvan naisen ja minun keskinäinen syvä rakkaus on minulle olennaisinta, mielessäni on välillä pyörinyt ihmetys: olenkohan tosiaan ollut aina lesbo kykenemättä ensin näkemään sitä (en tiennyt "sellaisesta"!) ja sitten kieltäen kaiken siihen viittaavan pitääkseni kiinni jostain, jonka olisi "pitänyt" kadota murrosiässä.

Mieleeni juolahti ihmetellä, mitä ääripään edustajat tässä kohtaa ajattelisivat. Ei se ole minulle kauhean tärkeää: itsehän itseni parhaiten tiedän enkä kaipaa siihen toisten määritelmiä.

Termi myöhäisherännäinen on jostain syystä ärsyttänyt minua. En oikein tiedä edes miksi.

Minulle ei muuten aivan valjennut, mikä sinua ärsyttää "myöhäisherännäisten" asenteissa. Joku julistava mentaliteettiko? Kerro: mä tiedän oikeasti näistä vielä ihan kauheen vähän!

(P.s. Mitä muuten edes tarkoittaa myöhäisherännäinen? Heterosta lesboksi muuttumista vai?)

Lue lisää

no joo. siis myöhäisherännäinen on myöhään herännyt. myöhään silmänsä avannut. eihän siinä heterosta lesboksi muuttumisesta välttämättä ole kysymys. vaan itsensä tiedostamisesta.
tuli muuten mieleen, mikä myös joskus ärsyttää - miesten moittiminen. ikäänkuin lesbous olisi tulosta epäonnistuneista miessuhteista ja miesten kelvottomuudesta.
ja toinen ärsyttävä juttu sit vielä - "naiset on ihania" -hehkutus. itse en ainakaan ole yleisesti ottaen ihana ja moisen lausahduksen kuuleminen saa ihon kananlihalle;)
ja tulee näköjään lisää ärsyttäviä asioita mieleen - vaikkapa sellainen "kaikki mulle heti" -asenne.

selitystä kirjoitti:

no joo. siis myöhäisherännäinen on myöhään herännyt. myöhään silmänsä avannut. eihän siinä heterosta lesboksi muuttumisesta välttämättä ole kysymys. vaan itsensä tiedostamisesta.
tuli muuten mieleen, mikä myös joskus ärsyttää - miesten moittiminen. ikäänkuin lesbous olisi tulosta epäonnistuneista miessuhteista ja miesten kelvottomuudesta.
ja toinen ärsyttävä juttu sit vielä - "naiset on ihania" -hehkutus. itse en ainakaan ole yleisesti ottaen ihana ja moisen lausahduksen kuuleminen saa ihon kananlihalle;)
ja tulee näköjään lisää ärsyttäviä asioita mieleen - vaikkapa sellainen "kaikki mulle heti" -asenne.

Lue lisää

Miehet ovat täysin mokanneet minun suhteeni ja lisäksi minulla on ahtaat, kuivat eli kivuliaat paikat. Jos asiat olisivat muuten eikä yhdyntä tärkeää, olisin ehkä käytännössä bi.

Minun on ollut ylipäätään vaikea ymmärtää rakastamista. Kukaan ei ole selittänyt minulle näitä asioita. Nyt alan ymmärtää, mitä rakastaminen on.

selitystä kirjoitti:

no joo. siis myöhäisherännäinen on myöhään herännyt. myöhään silmänsä avannut. eihän siinä heterosta lesboksi muuttumisesta välttämättä ole kysymys. vaan itsensä tiedostamisesta.
tuli muuten mieleen, mikä myös joskus ärsyttää - miesten moittiminen. ikäänkuin lesbous olisi tulosta epäonnistuneista miessuhteista ja miesten kelvottomuudesta.
ja toinen ärsyttävä juttu sit vielä - "naiset on ihania" -hehkutus. itse en ainakaan ole yleisesti ottaen ihana ja moisen lausahduksen kuuleminen saa ihon kananlihalle;)
ja tulee näköjään lisää ärsyttäviä asioita mieleen - vaikkapa sellainen "kaikki mulle heti" -asenne.

Lue lisää

oikein jaksa kuunnella miesten mollaamista. Mä koen miehet kuitenkin vahvasti lajitovereiksi, ja heissä on niitä, joita kohtaan tunnen kunnioitusta ja niitäkin, joita rakastan (veli ja isä nyt ainakin).

Minkäs kukaan meistä ensinnäkään sille voi, minkä sukupuolen on ristikseen/lahjakseen saanut! Ja kyllä ihmissuhdevaikeuksia voi olla ihan yhtä lailla kumman sukupuolen edustajan kanssa tahansa. Minulla ainakin. Samoin kuin yhteenkuuluvuudentunnetta ja ystävyyttä.

Juu ja ihanuus ei kysy sukupuolta sekään. Ehkä se hehkutus syntyy juuri siitä, että on uskaltanut vihdoin avata silmänsä sille ihanuuden osalle naisissa, jota ei ennen ollut syystä tai toisesta tiedostanut.

Mutta taidan itse tyytyä nimittämään ihanaksi lähinnä yhtä tiettyä naista. :)

Kaikki mulle heti? Ai niin: pitää lähteä "kentälle" kaatamaan naisia, kun on huomannut että niinkin voi tehdä, vai? Onneksi ei kuulosta tutulta! Taidan olla onnekkaasti liian vanha sellaiseen. ;D

selitystä kirjoitti:

no joo. siis myöhäisherännäinen on myöhään herännyt. myöhään silmänsä avannut. eihän siinä heterosta lesboksi muuttumisesta välttämättä ole kysymys. vaan itsensä tiedostamisesta.
tuli muuten mieleen, mikä myös joskus ärsyttää - miesten moittiminen. ikäänkuin lesbous olisi tulosta epäonnistuneista miessuhteista ja miesten kelvottomuudesta.
ja toinen ärsyttävä juttu sit vielä - "naiset on ihania" -hehkutus. itse en ainakaan ole yleisesti ottaen ihana ja moisen lausahduksen kuuleminen saa ihon kananlihalle;)
ja tulee näköjään lisää ärsyttäviä asioita mieleen - vaikkapa sellainen "kaikki mulle heti" -asenne.

Lue lisää

ja kaikkien naisten hehkutus on molemmat todellakin ihan pers**stä. Kai noihin syyllistyy joskus ns. "syntymälesbotkin", mutta varsinkin "myöhäisheränneet". Siis tietysti vaan jotkut, ei kaikki....(ettei vaan joku pääse sanomaan, etten minä nyt ainakaan). Se on ärsyttävää.

Ja lisäksi "myöhäisheränneissä" ärsyttää se, että he luulevat kaikkien lesbojen olevan halukkaita jotenkin analysoimaan heidän myöhäisherännäisyyttään. Ei minua ainakaan kiinnosta yhtään heidän heräämisensä. Kiva, että vihdoin ovat tajunneet, mitä ovat ja uskaltavat ehkä elääkin sen mukaisesti. Hieno homma. Mutta en minä ainakaan osaa sen heräämisen analysoimiseen sanoa yhtään mitään. Eikä sitä oikein jaksa edes kuunnella, kun itselle tämä lesbous on jo niin vanha ja arkipäiväinen asia...

Ja sitten vielä...olen tavannut joitain myöhäisheränneitä, jotka tavallaan hurahtavat uuteen(?) lesbouteensa niin, että he elävät (ainakin jonkin aikaa) jonkinlaisessa lesbisessä illuusiomaailmassa. Eli että kaikki lesbot olisi niiiiin ihania ja kaikilla lesboilla olisi aina kivaa yhdessä ja että kaikki lesbot tykkää kaikista lesboista. Ja että olisi joku ihme lesbomaailma ja yleiset lesbopiirit, johon KAIKKI esim. saman kaupungin lesbot kuuluisivat. Öh... en minä ainakaan sellaisessa maailmassa elä, enkä haluaisikaan. Jollekin myöhäisheränneille kun tuntuu koko elämä vaan pyörivän lesbouden ympärillä. No, onhan se kai ymmärrettävää...uusi ja ihmeellinen asia. Mutta ei se toisten herääminen ja sen analysointi todellakaan itseäni kauheasti kiinnosta. Ainakaan tämän enempää.

mollaaminen kirjoitti:

ja kaikkien naisten hehkutus on molemmat todellakin ihan pers**stä. Kai noihin syyllistyy joskus ns. "syntymälesbotkin", mutta varsinkin "myöhäisheränneet". Siis tietysti vaan jotkut, ei kaikki....(ettei vaan joku pääse sanomaan, etten minä nyt ainakaan). Se on ärsyttävää.

Ja lisäksi "myöhäisheränneissä" ärsyttää se, että he luulevat kaikkien lesbojen olevan halukkaita jotenkin analysoimaan heidän myöhäisherännäisyyttään. Ei minua ainakaan kiinnosta yhtään heidän heräämisensä. Kiva, että vihdoin ovat tajunneet, mitä ovat ja uskaltavat ehkä elääkin sen mukaisesti. Hieno homma. Mutta en minä ainakaan osaa sen heräämisen analysoimiseen sanoa yhtään mitään. Eikä sitä oikein jaksa edes kuunnella, kun itselle tämä lesbous on jo niin vanha ja arkipäiväinen asia...

Ja sitten vielä...olen tavannut joitain myöhäisheränneitä, jotka tavallaan hurahtavat uuteen(?) lesbouteensa niin, että he elävät (ainakin jonkin aikaa) jonkinlaisessa lesbisessä illuusiomaailmassa. Eli että kaikki lesbot olisi niiiiin ihania ja kaikilla lesboilla olisi aina kivaa yhdessä ja että kaikki lesbot tykkää kaikista lesboista. Ja että olisi joku ihme lesbomaailma ja yleiset lesbopiirit, johon KAIKKI esim. saman kaupungin lesbot kuuluisivat. Öh... en minä ainakaan sellaisessa maailmassa elä, enkä haluaisikaan. Jollekin myöhäisheränneille kun tuntuu koko elämä vaan pyörivän lesbouden ympärillä. No, onhan se kai ymmärrettävää...uusi ja ihmeellinen asia. Mutta ei se toisten herääminen ja sen analysointi todellakaan itseäni kauheasti kiinnosta. Ainakaan tämän enempää.

Lue lisää

"Miesten
Kirjoittanut: mollaaminen 7.4.2008 klo 22.44
   ja kaikkien naisten hehkutus on molemmat todellakin ihan pers**stä."

Vaikea keksiä mitään hyväkään sanottavaa miessukupuolesta, toisaalta nainen voi olla todellinen rotta toiselle naiselle.

"luulevat kaikkien lesbojen olevan halukkaita jotenkin analysoimaan heidän myöhäisherännäisyyttään. Ei minua ainakaan kiinnosta yhtään heidän heräämisensä."

Kiva homma, sillä kun sitä kysytään niin minun on kovin vaikea selittää, etten 35 vuotta elämästäni tuntenut yhtään mitään.
"Eli että kaikki lesbot olisi niiiiin ihania ja kaikilla lesboilla olisi aina kivaa yhdessä ja että kaikki lesbot tykkää kaikista lesboista. Ja että olisi joku ihme lesbomaailma ja yleiset lesbopiirit, johon KAIKKI esim. saman kaupungin lesbot kuuluisivat. Öh... en minä ainakaan sellaisessa maailmassa elä, enkä haluaisikaan. Jollekin myöhäisheränneille kun tuntuu koko elämä vaan pyörivän lesbouden ympärillä. No, onhan se kai ymmärrettävää...uusi ja ihmeellinen asia. "


Nämä piirit ovat sen verta ahtaat, että täällä kaikki tuppaavat olemaan toistensa tutun tuttuja. Heitetään sellaista juttua, että kaikki olisivat toistensa exiä, mutta enhän minäkään ole ollut kaikkien Helsingin lesbojen kanssa enkä tule olemaankaan.

Pikemminkin olen vältellyt "piirejä". En käy Nallessa enkä dtm:ssä enkä Kaisiksessa. En ole lukenut yhtään Saision kirjaa, minua ei kiinnosta lesbinen taidenäyttely ja Pride-viikollakin osallistun sen viikon tapahtumiin enkä puistojuhlaan ja se viikon tapahtumiinkin osallistuminen on saavutus.

Viime Priden jälkeen olen avautunut vähän enemmän, niin että moni täälläkin tuntee minut, yksi on exä, yksi asuu tässä mun kortteerissani ja monet ovat ihan kavereita.

mollaaminen kirjoitti:

ja kaikkien naisten hehkutus on molemmat todellakin ihan pers**stä. Kai noihin syyllistyy joskus ns. "syntymälesbotkin", mutta varsinkin "myöhäisheränneet". Siis tietysti vaan jotkut, ei kaikki....(ettei vaan joku pääse sanomaan, etten minä nyt ainakaan). Se on ärsyttävää.

Ja lisäksi "myöhäisheränneissä" ärsyttää se, että he luulevat kaikkien lesbojen olevan halukkaita jotenkin analysoimaan heidän myöhäisherännäisyyttään. Ei minua ainakaan kiinnosta yhtään heidän heräämisensä. Kiva, että vihdoin ovat tajunneet, mitä ovat ja uskaltavat ehkä elääkin sen mukaisesti. Hieno homma. Mutta en minä ainakaan osaa sen heräämisen analysoimiseen sanoa yhtään mitään. Eikä sitä oikein jaksa edes kuunnella, kun itselle tämä lesbous on jo niin vanha ja arkipäiväinen asia...

Ja sitten vielä...olen tavannut joitain myöhäisheränneitä, jotka tavallaan hurahtavat uuteen(?) lesbouteensa niin, että he elävät (ainakin jonkin aikaa) jonkinlaisessa lesbisessä illuusiomaailmassa. Eli että kaikki lesbot olisi niiiiin ihania ja kaikilla lesboilla olisi aina kivaa yhdessä ja että kaikki lesbot tykkää kaikista lesboista. Ja että olisi joku ihme lesbomaailma ja yleiset lesbopiirit, johon KAIKKI esim. saman kaupungin lesbot kuuluisivat. Öh... en minä ainakaan sellaisessa maailmassa elä, enkä haluaisikaan. Jollekin myöhäisheränneille kun tuntuu koko elämä vaan pyörivän lesbouden ympärillä. No, onhan se kai ymmärrettävää...uusi ja ihmeellinen asia. Mutta ei se toisten herääminen ja sen analysointi todellakaan itseäni kauheasti kiinnosta. Ainakaan tämän enempää.

Lue lisää

ja valaiseva vastaus, kiitos!

Mäkään en oo ikinä ymmärtänyt ylipäätään ihmisten arvotusta sukupuolen - tai vaikka seksuaalisen suuntautumisen mukaan. Feministi-piireissä tuntuu olevan niitä, joiden määritelmä tasa-arvolle on minusta varsin kaukana oikeasta tasa-arvosta - juurikin tuohon suuntaan kallellaan, minkä mainitsit.

Sitä en tiennyt, että tämäntyyppinen arvottaminen ja "myöhäisherännäisyys" jotenkin korreloivat. En tunne tarpeeksi "lajityypin" edustajia. ;)

Ymmärrän helposti tuon:

>> "myöhäisheränneissä" ärsyttää se, että he luulevat kaikkien lesbojen olevan halukkaita jotenkin analysoimaan heidän myöhäisherännäisyyttään.

huua kirjoitti:

ja valaiseva vastaus, kiitos!

Mäkään en oo ikinä ymmärtänyt ylipäätään ihmisten arvotusta sukupuolen - tai vaikka seksuaalisen suuntautumisen mukaan. Feministi-piireissä tuntuu olevan niitä, joiden määritelmä tasa-arvolle on minusta varsin kaukana oikeasta tasa-arvosta - juurikin tuohon suuntaan kallellaan, minkä mainitsit.

Sitä en tiennyt, että tämäntyyppinen arvottaminen ja "myöhäisherännäisyys" jotenkin korreloivat. En tunne tarpeeksi "lajityypin" edustajia. ;)

Ymmärrän helposti tuon:

>> "myöhäisheränneissä" ärsyttää se, että he luulevat kaikkien lesbojen olevan halukkaita jotenkin analysoimaan heidän myöhäisherännäisyyttään.

Lue lisää

Äh, minäkin kerroin sinulle tästä ahtaasta kuviosta vuonna yksi ja kaksi, mutta etpä ilmeisesti kuunnellut, vaan niin kuin lapsi haluat kokeilla kaikki itse.

Kaikki tietävät kaikkien kaikki asiat täällä paitsi "ohikulkenut heteromies". Sinun pitää joko selvitä sapfisen maailman keskiössä tai sitten hakeutua siitä syrjään. Älä kuitenkaan rupea minnajokiseksi.

Minun aurinkokuntani on pääkaupunkiseudun tähtisikermän laidalla, joten vietän vakaampaa elämää kuin moni muu ilman komeettoja ja tähdenlentoja.

Catsy_666 kirjoitti:

Äh, minäkin kerroin sinulle tästä ahtaasta kuviosta vuonna yksi ja kaksi, mutta etpä ilmeisesti kuunnellut, vaan niin kuin lapsi haluat kokeilla kaikki itse.

Kaikki tietävät kaikkien kaikki asiat täällä paitsi "ohikulkenut heteromies". Sinun pitää joko selvitä sapfisen maailman keskiössä tai sitten hakeutua siitä syrjään. Älä kuitenkaan rupea minnajokiseksi.

Minun aurinkokuntani on pääkaupunkiseudun tähtisikermän laidalla, joten vietän vakaampaa elämää kuin moni muu ilman komeettoja ja tähdenlentoja.

Lue lisää

lesboista elä sen pienten piirien sapfisen maailman ulkopuolella.

valtaosa kirjoitti:

lesboista elä sen pienten piirien sapfisen maailman ulkopuolella.

veikkalen minäkin. Tosin mistä minä varmaksi osaan sanoa. Sen verran kuitenkin osaan sanoa, että en henkilökohtaisesti tunne (tietääkseni) yhtäkään lesboa. Itseni hädintuskin.

Catsy_666 kirjoitti:

Äh, minäkin kerroin sinulle tästä ahtaasta kuviosta vuonna yksi ja kaksi, mutta etpä ilmeisesti kuunnellut, vaan niin kuin lapsi haluat kokeilla kaikki itse.

Kaikki tietävät kaikkien kaikki asiat täällä paitsi "ohikulkenut heteromies". Sinun pitää joko selvitä sapfisen maailman keskiössä tai sitten hakeutua siitä syrjään. Älä kuitenkaan rupea minnajokiseksi.

Minun aurinkokuntani on pääkaupunkiseudun tähtisikermän laidalla, joten vietän vakaampaa elämää kuin moni muu ilman komeettoja ja tähdenlentoja.

Lue lisää

olemassaolostasi vuonna yksi enkä sen koommin vuonna kaksikaan, joten en myöskään kuullut puhettasi sinne, missä silloin olin.

Kiitos kuitenkin neuvoista. :)

Ela kirjoitti:

veikkalen minäkin. Tosin mistä minä varmaksi osaan sanoa. Sen verran kuitenkin osaan sanoa, että en henkilökohtaisesti tunne (tietääkseni) yhtäkään lesboa. Itseni hädintuskin.

Lue lisää

tiedä piireistä tuon taivaallista enkä sapfisesta keskiöstäkään. Lähinnä yhteyskanavanani toisiin on tämä palsta sekä eräs toinen nettiavaruudessa toimiva viestintäväline. Ja muutamat tutuiksi tulleet.

entäs jos on ihan lesbo mutta ei koe lesbouttaan millään tavalla karsinana?

Kuten olen täällä aiemminkin torvea toitotellut, koen olevani ihminen, nainen, elämäntapani ja ammattini edustaja ja ehkä sitten vasta lesbo. Ehkä tällaisille, joille lesbous (tai seksuaalinen identiteetti yleensäkään) ei ole maailman keskipiste, se ei ole myöskään minkään valtakunnan karsina. Miksi ihmeessä pitäisi edes olla? Sehän on vain osa ihmisen kokonaisuutta.

Ja fundamentalismi on aina ikävä ilmiö, joka aiheuttaa varsin hedelmätöntä asennetta. Myös tässä asiassa.

LaikaQ kirjoitti:

entäs jos on ihan lesbo mutta ei koe lesbouttaan millään tavalla karsinana?

Kuten olen täällä aiemminkin torvea toitotellut, koen olevani ihminen, nainen, elämäntapani ja ammattini edustaja ja ehkä sitten vasta lesbo. Ehkä tällaisille, joille lesbous (tai seksuaalinen identiteetti yleensäkään) ei ole maailman keskipiste, se ei ole myöskään minkään valtakunnan karsina. Miksi ihmeessä pitäisi edes olla? Sehän on vain osa ihmisen kokonaisuutta.

Ja fundamentalismi on aina ikävä ilmiö, joka aiheuttaa varsin hedelmätöntä asennetta. Myös tässä asiassa.

Lue lisää

Tajuan pointtisi! Nimenomaan näin koen itsekin ja juuri tuolla tavalla kuin sinä: luontevana osana kokonaisuutta, eli minua.

No tottahan toki minäkin OLEN hyvänenjestas ikiaikainen lesbo, mutta mua harmittaa se tiukka raamitus, jonka olen havainnut asian ympärille laitettavan nimenomaan "omien" toimesta. Siksi mieluummin sanoudun irti kategorioinneista, koska olen juuri tuota mieltä: se on VAAN yksi osa.

Ihmissuhteet ovat aina ihmissuhteita: kahden inhimillisen yksikön välisiä asioita. Myös tuossa olen samaa mieltä: TÄMÄ identiteetti ei ole mulle maailman keskipiste, vaikkakin keskeinen asia mulle omalla tavallaan.

Annetaan silti "uusille" aika ja tilaisuus tutustua muuttuneeseen ja muuttuvaan identiteettiinsä sekä tilaisuus järjestellä sisäistä Rubikin kuutiotaan. Tästä kai oli aloittajalla vähännoinniinkuin kyse?

vaccavera kirjoitti:

Tajuan pointtisi! Nimenomaan näin koen itsekin ja juuri tuolla tavalla kuin sinä: luontevana osana kokonaisuutta, eli minua.

No tottahan toki minäkin OLEN hyvänenjestas ikiaikainen lesbo, mutta mua harmittaa se tiukka raamitus, jonka olen havainnut asian ympärille laitettavan nimenomaan "omien" toimesta. Siksi mieluummin sanoudun irti kategorioinneista, koska olen juuri tuota mieltä: se on VAAN yksi osa.

Ihmissuhteet ovat aina ihmissuhteita: kahden inhimillisen yksikön välisiä asioita. Myös tuossa olen samaa mieltä: TÄMÄ identiteetti ei ole mulle maailman keskipiste, vaikkakin keskeinen asia mulle omalla tavallaan.

Annetaan silti "uusille" aika ja tilaisuus tutustua muuttuneeseen ja muuttuvaan identiteettiinsä sekä tilaisuus järjestellä sisäistä Rubikin kuutiotaan. Tästä kai oli aloittajalla vähännoinniinkuin kyse?

Lue lisää

en minä sen Rubickin ratkomiseen tätä palstaa tarvitse. Eikä avaukseni ollut tarkoitettu sen miettimiseen: sen teen ihan itse korkeintaan läheisteni kanssa toisinaan ajatuksia vaihtaen.

Taisin tuossa aiemmin selittää jotain ketjun avausperusteistani - niin heppoisia kuin ne nyt olivatkin. Mutta kun tää ei oo musta yhtään painava aihe! Sitä sopisi käsitellä yhtä kepoisella otteella kuin se itsekin on - ainakin minun mielestäni.

Ja jaan näkemyksesi tässä: seksuaalinen suuntautuminen ei ole tärkeää. Ihmissuhteet ovat sellaisia. Ja kyllä (viitaten aikaisempaasi), minäkin olen ihmissuhteessa rakastamani naisen kanssa, vai miten sen nyt muotoilitkaan ...

vaccavera kirjoitti:

Tajuan pointtisi! Nimenomaan näin koen itsekin ja juuri tuolla tavalla kuin sinä: luontevana osana kokonaisuutta, eli minua.

No tottahan toki minäkin OLEN hyvänenjestas ikiaikainen lesbo, mutta mua harmittaa se tiukka raamitus, jonka olen havainnut asian ympärille laitettavan nimenomaan "omien" toimesta. Siksi mieluummin sanoudun irti kategorioinneista, koska olen juuri tuota mieltä: se on VAAN yksi osa.

Ihmissuhteet ovat aina ihmissuhteita: kahden inhimillisen yksikön välisiä asioita. Myös tuossa olen samaa mieltä: TÄMÄ identiteetti ei ole mulle maailman keskipiste, vaikkakin keskeinen asia mulle omalla tavallaan.

Annetaan silti "uusille" aika ja tilaisuus tutustua muuttuneeseen ja muuttuvaan identiteettiinsä sekä tilaisuus järjestellä sisäistä Rubikin kuutiotaan. Tästä kai oli aloittajalla vähännoinniinkuin kyse?

Lue lisää

Ihminen ei taida olla valmis koskaan, joten mikseipä identiteetti kaikilta osiltaan voisi elää ja muuttua. En ymmärrä miksi siihen pitäisi suhtautua tuomitsevasti ja kielteisesti.

Sehän on vain hienoa, että uskaltaa löytää itsensä ja oikeat tunteensa, vaikka sitten eläkeiässä! Niin tämän seksuaalisen identiteetin kuin muidenkin asioiden suhteen.

vaccavera kirjoitti:

Tajuan pointtisi! Nimenomaan näin koen itsekin ja juuri tuolla tavalla kuin sinä: luontevana osana kokonaisuutta, eli minua.

No tottahan toki minäkin OLEN hyvänenjestas ikiaikainen lesbo, mutta mua harmittaa se tiukka raamitus, jonka olen havainnut asian ympärille laitettavan nimenomaan "omien" toimesta. Siksi mieluummin sanoudun irti kategorioinneista, koska olen juuri tuota mieltä: se on VAAN yksi osa.

Ihmissuhteet ovat aina ihmissuhteita: kahden inhimillisen yksikön välisiä asioita. Myös tuossa olen samaa mieltä: TÄMÄ identiteetti ei ole mulle maailman keskipiste, vaikkakin keskeinen asia mulle omalla tavallaan.

Annetaan silti "uusille" aika ja tilaisuus tutustua muuttuneeseen ja muuttuvaan identiteettiinsä sekä tilaisuus järjestellä sisäistä Rubikin kuutiotaan. Tästä kai oli aloittajalla vähännoinniinkuin kyse?

Lue lisää

mutta nyt lainailen teitä muutellen järjestyksiä, tarkoituksenani suunnata fikkari siihen, mistä itse onnistuin huvittumaan. Nähdäkseni en kuitenkaan väännä tarkoittamianne asiasisältöjä toisiksi kuin olette ne tarkoittaneet.

Tosilehmä:
>> Nimittäin mitä pidemmälle tätä omaa taivalta itsenäni menen eteenpäin sitä vähemmän haluan kuulua a) mihinkään b) ainakaan lesbokarsinaan. > Mutta entäs jos on ihan lesbo mutta ei koe lesbouttaan millään tavalla karsinana? > No tottahan toki minäkin OLEN hyvänenjestas ikiaikainen lesbo, --- mieluummin sanoudun irti kategorioinneista, koska olen juuri tuota mieltä: se on VAAN yksi osa. > Ehkä tällaisille, joille lesbous (tai seksuaalinen identiteetti yleensäkään) ei ole maailman keskipiste, se ei ole myöskään minkään valtakunnan karsina. Miksi ihmeessä pitäisi edes olla? Sehän on vain osa ihmisen kokonaisuutta. > Nimenomaan näin koen itsekin -- : luontevana osana kokonaisuutta, eli minua. TÄMÄ identiteetti ei ole mulle maailman keskipiste, vaikkakin keskeinen asia mulle omalla tavallaan. > Kuten olen täällä aiemminkin torvea toitotellut, koen olevani ihminen, nainen, elämäntapani ja ammattini edustaja ja ehkä sitten vasta lesbo. > Minulla on lähinnä ihmissuhde rakastamaani naiseen.

huua kirjoitti:

mutta nyt lainailen teitä muutellen järjestyksiä, tarkoituksenani suunnata fikkari siihen, mistä itse onnistuin huvittumaan. Nähdäkseni en kuitenkaan väännä tarkoittamianne asiasisältöjä toisiksi kuin olette ne tarkoittaneet.

Tosilehmä:
>> Nimittäin mitä pidemmälle tätä omaa taivalta itsenäni menen eteenpäin sitä vähemmän haluan kuulua a) mihinkään b) ainakaan lesbokarsinaan. > Mutta entäs jos on ihan lesbo mutta ei koe lesbouttaan millään tavalla karsinana? > No tottahan toki minäkin OLEN hyvänenjestas ikiaikainen lesbo, --- mieluummin sanoudun irti kategorioinneista, koska olen juuri tuota mieltä: se on VAAN yksi osa. > Ehkä tällaisille, joille lesbous (tai seksuaalinen identiteetti yleensäkään) ei ole maailman keskipiste, se ei ole myöskään minkään valtakunnan karsina. Miksi ihmeessä pitäisi edes olla? Sehän on vain osa ihmisen kokonaisuutta. > Nimenomaan näin koen itsekin -- : luontevana osana kokonaisuutta, eli minua. TÄMÄ identiteetti ei ole mulle maailman keskipiste, vaikkakin keskeinen asia mulle omalla tavallaan. > Kuten olen täällä aiemminkin torvea toitotellut, koen olevani ihminen, nainen, elämäntapani ja ammattini edustaja ja ehkä sitten vasta lesbo. > Minulla on lähinnä ihmissuhde rakastamaani naiseen.

Lue lisää

että on huomannut ennenkin tuon väärinkäsityksen mahdollisuuden piileksivän näin kirjoitetun kommunikaation riveissä. Etenkin kun täällä kirjoittaa monesti silleen ihan joka lausetta ja sen diskurssia luita myöten analysoimatta, kahvipöytähöpöttelymentaliteetilla.

Mutta sanoo myös, että hoksaa kyllä monesti tuon samanhenkisyyden tai erihenkisyyden, eikä monesti tarkoitakaan omaa kommenttiaan arvosteluna tai haasteena kyseiselle henkilölle vaan enemmänkin kysymyksenä ta pohdiskeluna, joka herää tämän ajatuksista, yleiselle tasolle suunnattuna.

Vähän niinkuin oikeassakin elämässä, siellä ihan oikean kuuman kahvikupposen ääressä. Keskustelut herättävät kaikenlaista pohdintaa, kaikenlaisia heittoja, kaikenlaisia, toisinaan ihan toisille raiteillekin heittäviä ajatelmia. Välillä armotonta kinaakin, kuten juuri pari päivää sitten. Mutta ilman, että kukaan suuttuu tai ottaa itseensä. Minusta se on ihanaa!

Ja minäkin olen onnellinen! Just eilen kävelin kotiin, tosi väsyneenä ja vettäkin satoi mutta siinä vaan kelailin, että tässä on onnellinen nainen. Oikein lämmin virtaus hönkäisi sisällä. Samoin aamuisin taidan olla ainoa tämän kaupungin kaduilla kulkeva työmatkalainen, joka hymyilee, ihailee taivaan väriä, valon määrää, koiria ja lintuja.. Mutkun elämä tuntuu hyvältä.

huua kirjoitti:

mutta nyt lainailen teitä muutellen järjestyksiä, tarkoituksenani suunnata fikkari siihen, mistä itse onnistuin huvittumaan. Nähdäkseni en kuitenkaan väännä tarkoittamianne asiasisältöjä toisiksi kuin olette ne tarkoittaneet.

Tosilehmä:
>> Nimittäin mitä pidemmälle tätä omaa taivalta itsenäni menen eteenpäin sitä vähemmän haluan kuulua a) mihinkään b) ainakaan lesbokarsinaan. > Mutta entäs jos on ihan lesbo mutta ei koe lesbouttaan millään tavalla karsinana? > No tottahan toki minäkin OLEN hyvänenjestas ikiaikainen lesbo, --- mieluummin sanoudun irti kategorioinneista, koska olen juuri tuota mieltä: se on VAAN yksi osa. > Ehkä tällaisille, joille lesbous (tai seksuaalinen identiteetti yleensäkään) ei ole maailman keskipiste, se ei ole myöskään minkään valtakunnan karsina. Miksi ihmeessä pitäisi edes olla? Sehän on vain osa ihmisen kokonaisuutta. > Nimenomaan näin koen itsekin -- : luontevana osana kokonaisuutta, eli minua. TÄMÄ identiteetti ei ole mulle maailman keskipiste, vaikkakin keskeinen asia mulle omalla tavallaan. > Kuten olen täällä aiemminkin torvea toitotellut, koen olevani ihminen, nainen, elämäntapani ja ammattini edustaja ja ehkä sitten vasta lesbo. > Minulla on lähinnä ihmissuhde rakastamaani naiseen.

Lue lisää

, ollenkaan, kirjoitustesi "tunnelman" perusteella, vaikka sitä aina kovasti sanoillasi vakuutat. Tämä vain ihan sivuhuomiona.

LaikaQ kirjoitti:

että on huomannut ennenkin tuon väärinkäsityksen mahdollisuuden piileksivän näin kirjoitetun kommunikaation riveissä. Etenkin kun täällä kirjoittaa monesti silleen ihan joka lausetta ja sen diskurssia luita myöten analysoimatta, kahvipöytähöpöttelymentaliteetilla.

Mutta sanoo myös, että hoksaa kyllä monesti tuon samanhenkisyyden tai erihenkisyyden, eikä monesti tarkoitakaan omaa kommenttiaan arvosteluna tai haasteena kyseiselle henkilölle vaan enemmänkin kysymyksenä ta pohdiskeluna, joka herää tämän ajatuksista, yleiselle tasolle suunnattuna.

Vähän niinkuin oikeassakin elämässä, siellä ihan oikean kuuman kahvikupposen ääressä. Keskustelut herättävät kaikenlaista pohdintaa, kaikenlaisia heittoja, kaikenlaisia, toisinaan ihan toisille raiteillekin heittäviä ajatelmia. Välillä armotonta kinaakin, kuten juuri pari päivää sitten. Mutta ilman, että kukaan suuttuu tai ottaa itseensä. Minusta se on ihanaa!

Ja minäkin olen onnellinen! Just eilen kävelin kotiin, tosi väsyneenä ja vettäkin satoi mutta siinä vaan kelailin, että tässä on onnellinen nainen. Oikein lämmin virtaus hönkäisi sisällä. Samoin aamuisin taidan olla ainoa tämän kaupungin kaduilla kulkeva työmatkalainen, joka hymyilee, ihailee taivaan väriä, valon määrää, koiria ja lintuja.. Mutkun elämä tuntuu hyvältä.

Lue lisää

muutkin... oheisonnellisiksi! Kiitos LaikaQ ihanista, viisaista, hauskoista kirjoituksistasi!!! :)

Darjeeling kirjoitti:

muutkin... oheisonnellisiksi! Kiitos LaikaQ ihanista, viisaista, hauskoista kirjoituksistasi!!! :)

on muuten totta! Terveisiä vaan sinne "radalle"!

Darjeeling kirjoitti:

, ollenkaan, kirjoitustesi "tunnelman" perusteella, vaikka sitä aina kovasti sanoillasi vakuutat. Tämä vain ihan sivuhuomiona.

jo kirjoitinkin: väärinkäsitysten mahdollisuus on suuri verbaalissa kommunikoinnissa aina - etenkin tällaisessa yhteydessä, missä toisilleen täysin vieraat ihmiset kommentoivat toisiaan vailla mitään oheisviestintää. ;D

Jännä ja yllättävä palaute sinulta. Kiitos.

Tunnelma, johon viittaat on tietysti omasi, jonka kirjoitukseni ovat sinussa virittäneet, eikö?

LaikaQ kirjoitti:

että on huomannut ennenkin tuon väärinkäsityksen mahdollisuuden piileksivän näin kirjoitetun kommunikaation riveissä. Etenkin kun täällä kirjoittaa monesti silleen ihan joka lausetta ja sen diskurssia luita myöten analysoimatta, kahvipöytähöpöttelymentaliteetilla.

Mutta sanoo myös, että hoksaa kyllä monesti tuon samanhenkisyyden tai erihenkisyyden, eikä monesti tarkoitakaan omaa kommenttiaan arvosteluna tai haasteena kyseiselle henkilölle vaan enemmänkin kysymyksenä ta pohdiskeluna, joka herää tämän ajatuksista, yleiselle tasolle suunnattuna.

Vähän niinkuin oikeassakin elämässä, siellä ihan oikean kuuman kahvikupposen ääressä. Keskustelut herättävät kaikenlaista pohdintaa, kaikenlaisia heittoja, kaikenlaisia, toisinaan ihan toisille raiteillekin heittäviä ajatelmia. Välillä armotonta kinaakin, kuten juuri pari päivää sitten. Mutta ilman, että kukaan suuttuu tai ottaa itseensä. Minusta se on ihanaa!

Ja minäkin olen onnellinen! Just eilen kävelin kotiin, tosi väsyneenä ja vettäkin satoi mutta siinä vaan kelailin, että tässä on onnellinen nainen. Oikein lämmin virtaus hönkäisi sisällä. Samoin aamuisin taidan olla ainoa tämän kaupungin kaduilla kulkeva työmatkalainen, joka hymyilee, ihailee taivaan väriä, valon määrää, koiria ja lintuja.. Mutkun elämä tuntuu hyvältä.

Lue lisää

...IHANAA tuon kuunkiertokoissun teksti! Elämä tosiaan tuntuu hyvältä, varsinkin tuollaiset pienet aarteet, kuten juuri nyt: aamuaurinko siilautuu tuolta koivun oksien välistä kivasti! Joo, rankkaa sadetta on luvattu, mutta NYT paistaa! Ja satakoon sitten - ei siinä mitään, täällä sisällä on lämmintä ja kivaa.

Tosilehemä sanoo myös, ettei lähtökohtaisesti myöskään ota kommentteja arvosteluna, vaan vertailukohtana ja uteloittavana asiana. Samanhenkisyys ja erihenkisyys kun sekä luetaan että on luettavissa rivien väleistä paremmin kuin itse riveiltä?

Tuo kahvipöytähöpöttely on hyvä termi! Pöydän ääreen keräännytään keskustelemaan - toiset ovat enemmän äänessä, toiset vähemmän ja kuka milloinkin enemmän & vähemmän, vähän millä tuulellakin sattuu olemaan & jne. Jokainen kuitenkin tuo JOTAIN pöydän ääreen ja se on se hienoin asia!

Kenenkään onnellisuuksien tilaa tai määrää en lähtisi arvioimaan näin vähäisillä aineksilla, kuin mitä täältä listalta on saatavissa - minulle riittää ja luotan siihen kun toinen sanoo ja tuntee olevansa onnellinen!

vaccavera kirjoitti:

...IHANAA tuon kuunkiertokoissun teksti! Elämä tosiaan tuntuu hyvältä, varsinkin tuollaiset pienet aarteet, kuten juuri nyt: aamuaurinko siilautuu tuolta koivun oksien välistä kivasti! Joo, rankkaa sadetta on luvattu, mutta NYT paistaa! Ja satakoon sitten - ei siinä mitään, täällä sisällä on lämmintä ja kivaa.

Tosilehemä sanoo myös, ettei lähtökohtaisesti myöskään ota kommentteja arvosteluna, vaan vertailukohtana ja uteloittavana asiana. Samanhenkisyys ja erihenkisyys kun sekä luetaan että on luettavissa rivien väleistä paremmin kuin itse riveiltä?

Tuo kahvipöytähöpöttely on hyvä termi! Pöydän ääreen keräännytään keskustelemaan - toiset ovat enemmän äänessä, toiset vähemmän ja kuka milloinkin enemmän & vähemmän, vähän millä tuulellakin sattuu olemaan & jne. Jokainen kuitenkin tuo JOTAIN pöydän ääreen ja se on se hienoin asia!

Kenenkään onnellisuuksien tilaa tai määrää en lähtisi arvioimaan näin vähäisillä aineksilla, kuin mitä täältä listalta on saatavissa - minulle riittää ja luotan siihen kun toinen sanoo ja tuntee olevansa onnellinen!

Lue lisää

Olisikohan niin, että kun ei ole psyko-alan koulutuspainolasteja, kykenee selvittämään onnellisuuden asteita hämmästyttävän pienistäkin merkeistä? Voi kenties paremmin keskittyä sellaiseen ELÄMÄNKOKEMUKSEN mukanaan tuomaan taitoon?

Minusta on suorastaan oivallista, että muutama tietää jopa minua paremmin, miltä minusta tuntuu! ;DD

Itse en kyllä pystyisi vastaavaan suoritukseen, vaikkei minullakaan ole mainitunlaista koulutusta rasitteenani.

Totta ammut, parahin vaccavera, aamu on mitä ihanin! Koira ja minä tutkimme erilaisin, hieman huurtuneiden sammallajien peittämää kalliota, jonne aurinko heitti vinoja silmäyksiä - minä silmä-, hän nenäpainotteisesti. Pus!

vaccavera kirjoitti:

...IHANAA tuon kuunkiertokoissun teksti! Elämä tosiaan tuntuu hyvältä, varsinkin tuollaiset pienet aarteet, kuten juuri nyt: aamuaurinko siilautuu tuolta koivun oksien välistä kivasti! Joo, rankkaa sadetta on luvattu, mutta NYT paistaa! Ja satakoon sitten - ei siinä mitään, täällä sisällä on lämmintä ja kivaa.

Tosilehemä sanoo myös, ettei lähtökohtaisesti myöskään ota kommentteja arvosteluna, vaan vertailukohtana ja uteloittavana asiana. Samanhenkisyys ja erihenkisyys kun sekä luetaan että on luettavissa rivien väleistä paremmin kuin itse riveiltä?

Tuo kahvipöytähöpöttely on hyvä termi! Pöydän ääreen keräännytään keskustelemaan - toiset ovat enemmän äänessä, toiset vähemmän ja kuka milloinkin enemmän & vähemmän, vähän millä tuulellakin sattuu olemaan & jne. Jokainen kuitenkin tuo JOTAIN pöydän ääreen ja se on se hienoin asia!

Kenenkään onnellisuuksien tilaa tai määrää en lähtisi arvioimaan näin vähäisillä aineksilla, kuin mitä täältä listalta on saatavissa - minulle riittää ja luotan siihen kun toinen sanoo ja tuntee olevansa onnellinen!

Lue lisää

"Kenenkään onnellisuuksien tilaa tai määrää en lähtisi arvioimaan näin vähäisillä aineksilla, kuin mitä täältä listalta on saatavissa - minulle riittää ja luotan siihen kun toinen sanoo ja tuntee olevansa onnellinen!"

Aivan.

Onnellisuus ei myöskään ole sitä, että elämästä puuttuu kärsimystä. Se ei ole onnellisuutta, ainoastaan ongelmien puuttumista. Omassa elämässä olevien hyvien ja kauniiden asioiden (kuten rakkaus) oivaltaminen ja niistä nauttiminen tuo todellista onnellisuutta.

gila kirjoitti:

"Kenenkään onnellisuuksien tilaa tai määrää en lähtisi arvioimaan näin vähäisillä aineksilla, kuin mitä täältä listalta on saatavissa - minulle riittää ja luotan siihen kun toinen sanoo ja tuntee olevansa onnellinen!"

Aivan.

Onnellisuus ei myöskään ole sitä, että elämästä puuttuu kärsimystä. Se ei ole onnellisuutta, ainoastaan ongelmien puuttumista. Omassa elämässä olevien hyvien ja kauniiden asioiden (kuten rakkaus) oivaltaminen ja niistä nauttiminen tuo todellista onnellisuutta.

Lue lisää

...lisäksi ellei välillä olisi vaikeuksia tai ongelmia, miten sitä edes tietäisi olevansa onnellinen - ei olisi mihin vertaisi?

Aina kun onnellisuuden tunne valtaa tai kohtaa ihmisen, niin siitä pitää oikein nauttimalla nauttia! Imeä ja kahmia fiilistä sisäänsä sekä säilöä sitä pieni määrä myös takaraivoon pahan päivän varalta.

Onneksi ei ole kiellettyä olla onnellinen, mutta ei myöskään rikos kohdata ongelmia sekä ratkoa niitä, sitä mukaa kun niitä ilmenee.

vaccavera kirjoitti:

...lisäksi ellei välillä olisi vaikeuksia tai ongelmia, miten sitä edes tietäisi olevansa onnellinen - ei olisi mihin vertaisi?

Aina kun onnellisuuden tunne valtaa tai kohtaa ihmisen, niin siitä pitää oikein nauttimalla nauttia! Imeä ja kahmia fiilistä sisäänsä sekä säilöä sitä pieni määrä myös takaraivoon pahan päivän varalta.

Onneksi ei ole kiellettyä olla onnellinen, mutta ei myöskään rikos kohdata ongelmia sekä ratkoa niitä, sitä mukaa kun niitä ilmenee.

Lue lisää

Ei kuitenkaan alas - pikemminkin ylös, höö ... ;D

Samaa mieltä olen, mutta taisit tietääkin, varsinkin kun sanoin niin sinulle just äsken.

vaccavera kirjoitti:

...lisäksi ellei välillä olisi vaikeuksia tai ongelmia, miten sitä edes tietäisi olevansa onnellinen - ei olisi mihin vertaisi?

Aina kun onnellisuuden tunne valtaa tai kohtaa ihmisen, niin siitä pitää oikein nauttimalla nauttia! Imeä ja kahmia fiilistä sisäänsä sekä säilöä sitä pieni määrä myös takaraivoon pahan päivän varalta.

Onneksi ei ole kiellettyä olla onnellinen, mutta ei myöskään rikos kohdata ongelmia sekä ratkoa niitä, sitä mukaa kun niitä ilmenee.

Lue lisää

... ei käsitykseni mukaan ole sama kuin onnellisuus. Ajattelen, että onnellisuus on jonkunlainen pysyvämpi olotila ja asenne, mutta onnellisuuden tunteita voi häivähdellä hetkittäin "onnettomallakin" ihmisellä.

Onnellisuus on sitä, että pystyy vaikeuksienkin keskellä näkemään elämässään arvokkaat ja onnellisuutta tuottavat asiat ja nauttimaan niistä. Kärsimys ei piilota sitä kokonaisuutta, mitä elämässä on. Useimmilla ihmisillä olisi varmaan elämässään aihetta onnellisuuteen, mutta heiltä ei löydy kykyä nähdä kokonaiskuvaa, vaan he hautautuvat huoliin. Siksi he tuntevat olevansa onnettomia.

Omiin huoliin hautautuminen voi myös edistää itsekeskeisyyttä, ja se voi estää ihmistä tekemästä hyvää toisille. Tämä on edelleen este onnellisuudelle, koska antaminen ja rakastaminen lisäävät onnellisuutta.

Pidän itseäni onnellisena ihmisenä. Silti ajoittain horjun ja unohdun jonkun ongelman pyörteisiin. Pitää oikein herätellä itsensä näkemään, miten paljon hyvää ja kaunista elämässä on. Mutta kun sen tajuaa, kaikki huolet kutistuvat pieniksi, ja niiden ymmärtää kuuluvan elämään luonnollisena osana. Onnellisuus ei läheskään aina lankea ihmiselle automaattisesti, siihen voi kasvattaa itseään.

Mutta meneeköhän tämä pohdinta nyt jo liikaa alkuperäisen otsikon ohi...

gila kirjoitti:

... ei käsitykseni mukaan ole sama kuin onnellisuus. Ajattelen, että onnellisuus on jonkunlainen pysyvämpi olotila ja asenne, mutta onnellisuuden tunteita voi häivähdellä hetkittäin "onnettomallakin" ihmisellä.

Onnellisuus on sitä, että pystyy vaikeuksienkin keskellä näkemään elämässään arvokkaat ja onnellisuutta tuottavat asiat ja nauttimaan niistä. Kärsimys ei piilota sitä kokonaisuutta, mitä elämässä on. Useimmilla ihmisillä olisi varmaan elämässään aihetta onnellisuuteen, mutta heiltä ei löydy kykyä nähdä kokonaiskuvaa, vaan he hautautuvat huoliin. Siksi he tuntevat olevansa onnettomia.

Omiin huoliin hautautuminen voi myös edistää itsekeskeisyyttä, ja se voi estää ihmistä tekemästä hyvää toisille. Tämä on edelleen este onnellisuudelle, koska antaminen ja rakastaminen lisäävät onnellisuutta.

Pidän itseäni onnellisena ihmisenä. Silti ajoittain horjun ja unohdun jonkun ongelman pyörteisiin. Pitää oikein herätellä itsensä näkemään, miten paljon hyvää ja kaunista elämässä on. Mutta kun sen tajuaa, kaikki huolet kutistuvat pieniksi, ja niiden ymmärtää kuuluvan elämään luonnollisena osana. Onnellisuus ei läheskään aina lankea ihmiselle automaattisesti, siihen voi kasvattaa itseään.

Mutta meneeköhän tämä pohdinta nyt jo liikaa alkuperäisen otsikon ohi...

Lue lisää

>> Mutta meneeköhän tämä pohdinta nyt jo liikaa alkuperäisen otsikon ohi...

huua kirjoitti:

>> Mutta meneeköhän tämä pohdinta nyt jo liikaa alkuperäisen otsikon ohi...

Niille, jotka ovat kiihkeästi eri mieltä tuosta kirjoittamastani:

>> kaikki on aina juuri kuten "pitääkin" olla