Osaaako joku selittää kansantajuisesti, mistä loistehossa on kysymys, ja miksi sitä tarvitaan?
Matemaattiset määritelmät ja oppikirjaselitykset tiedän, mutta en oikeasti ymmärrä
Matemaattiset määritelmät ja oppikirjaselitykset tiedän, mutta en oikeasti ymmärrä
Vastaukset 16
Vanhimmat
>miksi sitä tarvitaan?< Ei tarvita, vaan siitä on haittaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteho
Selkokielellä se tarkoittaa esimerkiksi sähkömoottorin ja voimalaitoksen välillä heilahtelevaa "turhaa" tehoa.
Jos firmassa on paljon loistehoa kuluttavia laitteita esim. moottoreita, niin kannattaa loistehoa tuottaa itse, jotta ei joudu maksamaan sähköyhtiölle käyttämästään loistehosta ylimääräistä.
..loistehoa?
Osaatko sinä selittää loistehon syvemmän olemuksen?
tarvitsevat loisvirtaa magnetointiin. Koneissa on käämit, joissa kulkeva virta synnyttää pyörimiseen tarvittavan magneettikentän ja momentin. Käämissä kulkeva virta on tunnetusti erivaiheinen navoissa vaikuttavan jännitteen kanssa.
No wikipediassakin tuo on melkohyvin selitettynä, mutta koitetaan nyt jotakin vääntää.
Loistehoahan on kahdenlaista, eli induktiivista ja kapasitiivista. Näiden erona on se, että toista tuottavat koneet, joissa on käämejä (induktiivista) ja toista koneet, joissa on kondensaatooreita (kapasitiivista). Tuo oli tietenkin rankka yleistys, koska on koneita (RLC-piiri) joissa on molempia (käämejä ja kondensaattoreita) ja niissä on sitten pääteltävä kumpaa syntyvä loisteho on. Tietenkin puhtaasti resistiivinen kuorma (esim. patteri) ei tuota loistehoa, eikä myöskään kuluta sitä.
Kapasitiivisessa ja induktiivisessa loistehossa on se ero, että kapasitiivisessa loistehossa virta on jännitettä edellä ja induktiivisessa virta tulee jännitettä jäljessä.
Siispä jos halutaan kompensoida kulutettua kapasitiivista loistehoa, niin pitää tehdä induktiivista loistehoa ja toisinpäin. Loistehot siis kuluttavat toisensa, koska niillä on juurikin tuo eripäin oleva virran ja jännitteen vaihe-ero.
on aina indukiivista. jokainen sähkömoottori ja muuntaja lisää induktiivista loistehoa, eli virta jää aina enemmin jälkeen jännitteestä. Verkon siirtokapasitanssi on pakko mitoittaa näennäistehon virran mukaan, kuin myös voimalaitosten virrantuottokyky. Virran ja jännitteen kulmien "cosini fii" taas määrittää, kuinka paljon tehosta voidaan käyttää "työntekoon" = Pätöteho. Loisteho menee harakoille. Tuotantolaitokset kompensoivat cosini fiitä rakentamalla isoja konkkapattereita syöttöjen rinnalle. Ne eivät kuluta tehoa, mutta oikaisevat virran ja jännitteen kulmien vääristymää.
Muistitietoa yli kolmenkymmenen vuoden takaa, mutta näinhän se on.
"Verkon siirtokapasitanssi" piti tietysti olla kapasiteetti, mutta kun tanssit oli jo ennakkoon mielessä kompensointipiireissä, niin teetistä tulikin tanssi. Hävettää.
No noinhan se varmasti menee. Itse en ollut noista oikein varma, mutta jotakin oli vaan pakko hölistä. :D
Hyvä, että korjasit. Olihan minulla ainakin oikea suunta.
cos'fii määrittelee kuinka suuri osa virrasta koituu laitteen hyväksi pätötehona.
Loppu ei ole loistehoa "joka menee harakoille", vaan loisvirtaa joka heiluu syöttöjohdoissa edes takaisin. Loistehoksi tästä tyhjän panttina edes takaisin heiluvasta virrasta menee ainoastaa pieni osa syöttöjohtojen resistanssien aiheuttamaan johdon lämpenemiseen.
Siis loisteho on U x I x sini fii.
Pitäisi kai puhua volttiamppeereista tehoa tuotettaessa ja Wateista sitä käytettäessä.
Kun sähkäriltä loppuu järkevät puheenaiheet, alkaa se puhua cosini fiistä. Tekulla yli kolmekymmentä vuotta sitten, tulevana hituvirtamiehenä, tällaisen elämänviisauden kuulin.
Lieneekö tottakaan?
Vanhaan hyvään aikaan oli kapasitiviteetti, induktiviteetti jne.
osa tehosta jää masiinan sisällä oleviin keloihin tai kondensaattoreihin.
Tästä johtuen virta ei ole samassa vaiheessa jännitteen kanssa, vaan jää esim. jännitteestä jälkeen.
Eli kun jännite on huipussaan, niin virta ei ole huipussaan.
Sopivalla kela konkka yhdistelmällä saa loistehon veks ja esim. lämmitysvastus ei tuota loistehoa.
tiivis kuvaus loistehosta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteho
on tyhjää kuminaa.
Loistehoa ja virtoje ei esiinny tasavirralla jossa sähkö työntyy koneisen ja laitteiden läpi tasaisena virtana.
Vaihtovirta puolestaan sykkii edestakaisin. Jotenkin voisi verrata vaikka kiertokankeen ja kampiakseliin voimanvälityksessä.
Jos kiertokanki olisi kumia, niin sen lisäksi, että se välittää voimaa kampioakseliin niin se venyy ja tyssääntyy kierrroksen kuluessa. Tämä venyminen ja tyssääntyminen ei välitä voimaa eteenpäin, vaikka ovatkin osa kiertokangen liikettä. Nimitettäköön esim. venyminen induktiiviseksi ja tyssääntyminen kapasitiivisdeksi loisvoiman käytöksi.
Eli loisvirrat vain heiluvat johdossa ees-taas saamatta mitään aikaiseksi. (johdon lämpenemistä lukuunottamatta)
..virran yhteydestä
okei..elikkä loisteho johtuu siitä, ettei jännite ja virta ole samassa vaiheessa.
Mutta miten jännite ja virta voi ylipäätään olla eri vaiheissa? Käsittääkseni ilman jännitettä ei ole virtaa?
Perusasiat hukassa,tiedän, mutta elämä on
Kapasitanssi (kondensaattori) ja induktanssi (kela) eivät kuluta tehoa, ne vain varastoivat energiaa ja voivat luovuttaa sen myöhemmin pois. Tämä on loistehoa. Resistanssi (vastus) kuluttaa sen energian (yleensä johonkin hyödylliseen), joka siihen syötetään.
Jännite varaa kondensaattoriin sen kapasiteettiin verrannollicen varauksen. Q=UC, varaus on sitä suurempi, mitä suurempi jännite ja kapasitanssi ovat.
Kun kondensaattorin napoihin kytketään sini-muotoinen jännite, niin kondensaattorin varaus muuttuu just samaan tahtiin sen jännitteen kanssa. (Q=UC !) Mutta se on kondensaattorin VARAUS (ei virta), joka muuttuu samaan tahtiin sen jännitteen kanssa!
Mitenkäs se virta sitten muuttuu? Siten, että varaus kondensaattorissa muuttuu kuvatusti. Kun sini jännite alkaa kohota nollasta, niin varauksen on kasvettava nopeasti, eli kondensaattori ottaa paljon virtaa, kun jännite on pieni. Kun sinijännite on huipussaan ei jännite juuri muutu eikä siis kondensaattoria tarvitse ladata, eli kondensaattori ei ota virtaa.
Mitäs tuli pääteltyä?
- Kondensaattori ottaa paljon virtaa, kun jännite on nollassa (mutta muutos suuri)
- Kondensaattori ottaa vähän virtaa, kun jännite on maksimissa (mutta muutos pieni)
Heureka! Sehän on se 90 asteen vaihesiirto!